Renault 4 on täyssähköinen retroauto, joka retroilee nyt vielä hieman kovemmin. Markkinoille tulee Plein Sud -niminen versio, joka vie ajatukset takavuosikymmenten rättikattoisiin Nelosiin.
Renault tekee melko väkevää jälkeä tällä hetkellä Euroopan sähköautomarkkinoilla. Ei sillä, että se olisi myydyin automerkki, mutta sen mallisto on erittäin hyvä, ilman mainittavia kompasteluja. Ne ovat hyvin energiatehokkaita ja miellyttäviä ajaa. Ja ne tehdään Euroopassa, akkuja myöten.
Monin paikoin kehuttu Renault 4 on merkin B-SUV-luokan edustaja. Viitosen kanssa samaan perusrakenteeseen nojaava 4,14-metrinen kompaktikokoluokan sähköauto tarjoilee enemmän ehkä hyvää ja nostalgista fiilistä kuin esimerkiksi äärettömän hyviä takatiloja.
Nyt siitä tulee tarjolle versio, jonka hankkimista voi Nelos-Renaultin ostoa harkitsevalle suositella lämpimästi, vaikka kesä olisi vähän viileämpikin.
Sardiiniipurkkicabriolet
Plein Sud nojaa tyylillisesti takavuosikymmenten Neloseen. Tarkimmin se ehkä toisintaa vuoden 1974 Export découvrablea, joka oli juuri rullattavalla kangaskatolla varustettu malli. Nimensä se tosin lainaa osittain vuoden 1969 Plein Air -versiosta, joka oli puolestaan Citroën Meharin ja Fiat 500 Jollyn hengessä tehty ranta-auto, josta puuttuivat katon lisäksi muun muassa ovet ja lähes kaikki muukin.
Plein Sud -niminen rättikattopainos ei siis ehkä ole oikea avoauto sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta toisaalta 92 cm pitkän ja 80 cm leveän auton takaosaan sähköllä kymmenessä sekunnissa laskostuvan katon kutsuminen pelkäksi kattoluukuksi olisi jotenkin hassua ja väärin.
Renaultin mukaan liki neliömetrin kokoinen aukko on luokkansa suurin. Kattoa voi availla useammassa osassa, ja sen operointi tapahtuu taustapeilin vierestä löytyvästä kytkimestä.
Itse suffletti on Webaston käsialaa. Tehdas on suunnitellut R4:n jo alun perinkin rättikatto-optiota varten, mutta on silti vahvistanut katon rakennetta monin paikoin Plein Sud -versioon. Tiloissa ei ole kovin dramaattista eroa: etumatkustajilla on pääntilaa itse asiassa 20 mm enemmän kuin kovakattoisessa mallissa, kun taas takamatkustajilla tilaa on 40 mm vähemmän.
Takapenkillä koematkustanut 189-senttinen autotoimittaja koki olonsa kompaktiksi: pää hipoi kattoa. Tavaratilaan rättikatolla ei luonnollisesti ole mitään vaikutusta, sillä se rullaantuu itse katon takaosaan.
Muukin numeerinen vaikutus on melko pientä. Plein Sud painaa 19 kg enemmän kuin vastaavalla tavalla varusteltu umpikorinen painos, ja sen toimintamatka on 7 kilometriä eli 1,8 prosenttia lyhyempi kuin peltikattomallissa. Techno-varustetasolla toimintamatkaa on WLTP-mitattuna 392 kilometriä.
Renault 4 on leimallisesti viiden hengen auto, mutta B-segmentin katumaasturityyppisenä tuotteena se ei ole erityisen leveä. Vaikka sille 189-senttiselle autotoimittajalle ehkä riittää nippa nappa tilaa takapenkillä, ei kolmea samanlaista ehkä voisi takapenkille sijoittaa. Eikä varmaan pitäisikään.
Rätti rullalle, otsa karrelle?
Koeajopäivä osui hieman ennen kesäkuun puoltaväliä Barcelonaan. Keli oli avoautoiluun oikeastaan mitä parhain: lämpötilat jäivät +24 asteen tietämiin, ja koska keli vaihteli puolipilvisen ja autereisen välillä, ei naaman palamisesta auringossa tarvinnut suuremmin huolehtia.
Vielä aamulla hotellihuoneen ikkunasta ennen aamiaista tehty säätilannekatsaus osoitti sateen ropisevan terassille, mutta Esteri oli sulkenut hanat, kun saimme auton avaimet käteen.
Suffletti auki ja baanalle, siis.
Webaston osaaminen rättikattovalmistajana näkyy, sillä Renault on katto täysin avattunakin varmasti yksi hiljaisimpia avoautotyyppisiä tuotteita. Taajamanopeuksia hitaammin ajettaessa ei kuulu oikeastaan minkäänlaista ylimääräistä suhinaa tai kohinaa.
Sen sijaan lintujen laulua kuuluu satunnaisesti. Samoin yhden kylän läpi ajettaessa paikallinen vahtikoira jaksoi tehdä itsestään kuuluvasti asiaa. Kaikki tämä välittyi hyvin Renault’n matkustamoon, kun taustalla ei ollut kolmi- tai nelisylinterisen moottorin pärinää.
Katon etuosasta automaattisesti ponnahtava tuuliverkko estää myös tämän- ja muunkintyyppisille avoautoille ominaisen aerodynaamisen paineenvaihtelun aiheuttaman jaksottaisen ja hyvin rasittavan huminan täysin. Maaseudun ja vuoriston mutkateillä ohjaamoon välittyy alhaisessa nopeudessa sähköautoille tyypillinen varoitushymni, vähän suuremmissa vauhdeissa sitten renkaiden kohina asfaltin laadun vaihtelun mukaan.
Mutta suhinat ja kohinat loistavat poissaolollaan; niitä on ”avoautoksi” suorastaan hämmentävän vähän.
Vasta kun vauhti nousee paluumatkalla moottoritiellä 120 km/h:n yläpuolelle, alkaa matkustamoon välittyä jonkinlaista kohinaa, mutta silti äänimaailma on huomattavasti hiljaisempi kuin vastaavissa nopeuksissa ”oikeilla” avoautoilla.
Tuulen pyörteily matkustamossa on myös todella vähäistä, se kun ei mainittavasti pääse pyörimään, kun ikkunat pidetään kiinni. Vain takapenkkiläisillä pyörii tukka kuin moshpitissä, ja sekin vaatii reilusti yli 60 km/h:n vauhdin ja hieman pituutta selkään.
Tuulen pyörteily on todella vähäistä ja ainakin yli +20 °C:n lämpötiloissa liikkuessa niin etu- kuin takapenkkiläisillä on selvästi miellyttävämmät olosuhteet matkustaa rätti auki kuin sellaisissa ”oikeissa” avoautoissa.
Emme päässeet vertaamaan Plein Sudia tällä kertaa käytännön ajossa peltikattoiseen sisareensa, mutta Renault’n oman materiaalin mukaan katto kiinni ajettaessa 130 km/h:n nopeudessa ero äänitasossa on vain neljä prosenttia, peltikattoauton eduksi.
Voiko sillä ajaa talvella?
No – melko varmasti voi, kuten lähes kaikilla muillakin avoautoilla. Lämmityslaite on sama kuin umpikattoversiossa, kangaskatto puolestaan kaksikerroksinen, mikä riittää pitämään lämpöä kyllä riittävästi ohjaamossa. Nelonen on varustettu joka tapauksessa ilmalämpöpumpulla.
Suomeen ensimmäiset autot saapuvat valitettavasti vasta joskus marras–joulukuun tienoilla, joten lehdistökoeajoissa pitää tuolloin keskittyä ehkä enemmän niihin talviominaisuuksiin kuin aurinkoisten katto auki -kuvien ottamiseen.
Muilta osin 4 Plein Sud vastaa täysin tavallista Nelosta, mistä kumpusikin auton lehdistötilaisuudessa sarja mielenkiintoisia kysymyksiä.
Norjalaiset asiakkaat ja lehdistön edustajat ovat kärttäneet Renaultilta jo pitkään nelivetoista versiota Nelosesta, ja asia nousi luonnollisesti esiin myös tällä kertaa. Eikä tätä kirjoitettaessa ole vieläkään tiedossa, onko Renault tuomassa nelivetoversiota Nelosesta lainkaan myyntiin.
Toisaalta lehdistön kyselytunnilla merkin paikalla olleet nokkamiehet eivät ehdottomasti tai kategorisesti kieltäneetkään mitään nelivetomalliin liittyvää.
Vastaukset olivat luokkaa hymähdellen lausuttu ”me jatkamme asian tutkimista”, minkä voisi hyvällä tai edes välttävälläkin mielikuvituksella tulkita tarkoittavan, että teknisesti auton tekeminen olisi mahdollista ja kiinnostaisi ranskalaismerkkiä. Enää on ehkä kyse markkinatilanteen kartoittamisesta.
Tämän vuoden lokakuussa järjestettävä Pariisin kansainvälinen autonäyttely voisi olla se paikka, jonka puolesta voisin lyödä vetoa siitä, milloin Renault julkaisee nelivetoisen Nelosen.
Jos ranskalaistehdas tuon tempun tekee, on sillä kuitenkin edessään toinen haaste, erityisesti skandinaavisten asiakkaiden kanssa operoitaessa. Plein Sudissa kun ei ole lainkaan kattokiskoja, ei siihen ole tulossa myöskään kattotelineitä, joiden perään ainakin norjalaiset toimittajat huhuilivat tilaisuudessa. Suksia tai vaikka rattikelkkoja nelivetonelosen katolla kuljettavat eivät näin päätyisi sardiinipurkkicabrioletin omistajiksi varmasti tuossa tapauksessa.
