News and blogs

Noin 50 metriä pitkä Lapinsalmen riippusilta on yksi Repoveden kansallispuiston tunnetuimmista rakenteista ja myös tärkeä osa alueen ympyräreittejä.

Retkeilijöille olikin ikävä uutinen, kun silta laitettiin käyttökieltoon tammikuussa 2024. Sillasta tehdyt laskelmat paljastivat, että silta käyttäytyi kovalla tuulella ennakoimattomasti ja aiheutti turvallisuusriskin.

Sillan suunnittelijana oli toiminut insinööritoimisto Sweco. Ongelman paljastuttua selvisi, että Swecossa oli sillan tuulikuormat arvioitu alun perin liian alhaisiksi.

Tieto sillan mahdollisista turvallisuusongelmista tuli omia laskelmia tehneeltä kansalaiselta, Yle kertoi kaksi vuotta sitten.

Virheen seurauksena silta jouduttiin lähestulkoon rakentamaan uudelleen.

Sillan kunnostustyöt käynnistyivät vuoden 2025 lokakuussa. Kunnostustyö vaati muun muassa usean suunnittelijan työn yhdistämistä, ja esimerkiksi kallioporaukset olivat odotettua isompia.

Helmikuun ensimmäisellä viikolla sillalle asennettiin putoamissuojat eli putoamisverkot, jotka olivat viimeinen merkittävä työvaihe ennen käyttöönottoa.

Sillalla järjestettiin perjantaina 6. helmikuuta käyttöönottotarkastus. Hyväksytyn käyttöönottotarkastuksen jälkeen silta avattiin välittömästi retkeilijöille.

Keväällä sillan vaijereita kiristetään vielä lopulliseen jännitykseensä. Sillan vieressä on tätä varten puisia lavoja.

”Lavat poistetaan kiristämisen jälkeen keväällä. On tärkeää, että retkeilijät eivät siirrä tai käytä lavoja muuhun tarkoitukseen”, sanoo rakentamisen erityisasiantuntija Tero Mustonen Metsähallituksen Luontopalveluista tiedotteessa.

Sillan avauduttua kulku suositulle Kaakkurinkierrokselle onnistuu jälleen normaalisti. Silta palvelee retkeilijöitä Kapiaveden ylittämisessä, sillä Ketunlossin korjaaminen jatkuu keväällä.

Skandinaavisen lentoyhtiön SAS:n Airbus A320neo -matkustajakone joutui vakavaan vaaratilanteeseen Brysselin lentoasemalla myöhään torstai-iltana.

Tapahtumat saivat alkunsa, kun Kööpenhaminaan matkalla ollut lento SK2590 selvitettiin lentoonlähtöön kiitotieltä 07R. Lentäjät kääntyivät kuitenkin yhtä risteystä liian aikaisin ja aloittivat lentoonlähdön kiitotien rinnakkaiselta rullaustieltä E1.

Miehistö keskeytti lentoonlähdön suuresta nopeudesta – esimerkiksi Flightradar24-sivuston transponderitietojen mukaan nopeutta oli 107 solmua eli noin 198 km/h. Mahdollista tietysti on, että nopeus on kiihtynyt vielä hieman korkeammaksikin FR24:n tallentamien datapisteiden välissä.

Tässä tapauksessa rullaustie oli lyhyempi kuin sen vieressä oleva kiitotie, joten emme tiedä, olisiko sen pituus riittänyt lentoonlähtöön. Uutislähteiden mukaan kone saatiin pysähtymään juuri ennen rullaustien loppua.

Koneessa oli 165 matkustajaa ja miehistön jäseniä.

Lentoonlähtöyrityksiä rullausteiltä tapahtuu silloin tällöin. Joskus ne johtavat onnistuneeseen ilmaannousuun, kuten tässä Aeroflotin A320-koneen vaaratilanteessa Oslon Gardermoenin lentoasemalla 2010. Tuolloin lentäjätkin kuulivat vasta lentoonlähdön jälkeen mitä oikein oli tullut tehdyksi.

Vuonna 2000 Singapore Airlinesin Boeing 747-400 yritti lentoonlähtöä Taipein lentoasemalla oikean kiitotien sijaan viereiseltä, suljetulta kiitotieltä sekä törmäsi kiitotiellä olleisiin rakennustelineisiin ja -koneisiin. 83 henkeä sai surmansa.

Vuonna 2010 Finnairin Airbus A340-300 aloitti lähtökiidon kiitotien viereiseltä rullaustieltä Hongkongissa. Lennonjohdossa ollut hälytysjärjestelmä aktivoitui ja lennonjohtaja käski lentäjiä keskeyttämään lentoonlähdön.

Tämä onnistui ongelmitta. Jarrujen jäähdyttyä kone jatkoi matkaansa Helsinkiin.

Lue myös:

Ruotsissa kaikkien sähköverkkoyhtiöiden on otettava käyttöön tehomaksut viimeistään 1. tammikuuta 2027. Tarkoitus on tasapainottaa sähkönkulutusta, jotta sähköverkkoa voitaisiin käyttää tehokkaammin.

Sähköverkkoyhtiö C4 Energi Skåne on jo ottanut tavalliset kulutuspiikkejä koskevat tehomaksut käyttöön. Näin on tehnyt jo yli 30 Ruotsin noin 160:stä verkkoyhtiöstä.

Huhtikuussa skånelaisyhtiö ottaa uuden tehomaksutyypin käyttöön, mutta tällä kertaa se suuntautuu energian pientuottajiin, uutisoi ruotsalainen Ny Teknik.

Aurinkopaneelien omistajia tullaan veloittamaan tehosta, jonka he syöttävät verkkoon niin kutsuttuina ”huippukuormitusaikoina”.

”On kohtuullista ja reilua, että kaikki verkkoa käyttävät ovat mukana maksamassa”, C4 Energin sähköverkkojohtaja Daniel Persson sanoo Ny Teknikille.

Hänen mukaansa alueelle on rakennettu reippaasti aurinkovoimaa. Vain muutama vuosi takaperin verkkoyhtiöt pitivät aurinkoenergiaa hyvänä täydennyksenä.

Nykyään verkkoon syötetään ajoittain enemmän sähköä kuin yritykset, teollisuus ja kotitaloudet voivat käyttää. Juuri tätä ylijäämää halutaan vaimentaa uudella hinnoittelulla.

Pitkällä aikavälillä verkkoyhtiö toivoo välttävänsä tai ainakin lykkäävänsä kalliita sähköverkon laajennustöitä.

Näin lisämaksun suuruus lasketaan

Maksun laskemisessa otetaan huomioon vain ne ajat, jolloin aurinko paistaa voimakkaimmin ja sähkönkulutus on vähäistä.

C4 Energi on määritellyt tämän ajan olevan huhtikuun ja elokuun välillä kello 8:00–16:00 lauantaisin, sunnuntaisin, pyhäpäivinä ja juhannusaattona. Tätä aikaa kutsutaan huippukuormitusajaksi. Hinnat ovat tyypillisesti alhaisia tai jopa negatiivisia.

Verkko-operaattori laskee ne kolme tuntia kuukaudessa (eri päivinä), jolloin aurinkopaneelien omistaja syöttää verkkoon korkeimman tuntikeskitehon. Huomioon otetaan vain huippukuormitusaika.

Näiden kolmen huipputunnin keskiarvo kerrotaan kertoimella 10 kruunua/kW (n. 0,94 €/kW).

Daniel Persson arvioi, että lisämaksu on noin sadan kruunun luokkaa tyypilliselle aurinkopaneelien omistajalle. Se on hieman alle kymmenen euroa.

Skånelaisyhtiö on tiettävästi ainoa ruotsalainen verkkoyhtiö, joka on ottamassa käyttöön tehomaksun aurinkopaneelien omistajille.

Persson tiedostaa, että päätöstä on pidetty hieman kiistanalaisena, mutta heidän mielestään tämä on tasapuolinen tapa veloittaa kaikkia käyttäjiä verkon kuormittamisesta.

Onko Suomessa mietitty vastaavaa mahdollisuutta?

”Ottamatta sen enempää kantaa Ruotsin tilanteeseen, tällaista ei ole pohdittu Suomeen”, Energiaviraston taloudellisen valvonnan ja valvontamenetelmien yksikönpäällikkö Tiina Karppinen vastaa T&T:lle sähköpostilla.

Suomessa hinnoittelusta ja tuotteista vastaavat verkkoyhtiöt.

”En ole kuullut yhdenkään yhtiön tarpeista hinnoitella pientuotannon verkkoon syöttämää tehoa”, Karppinen sanoo.

Tehomaksut puhuttavat Suomessa

Sähkön uudet tehomaksut ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua.

Energiaviraston päätös sähkön jakelumaksujen määräytymisperusteista saatiin valmiiksi helmikuun alussa 2026. Tarkoitus on yhtenäistää ja selkeyttää sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelun perusteita.

Määräys astuu voimaan vuoden 2029 alusta, mutta verkkoyhtiöt voivat siirtyä uusiin hinnoitteluperusteisiin jo tätä aiemmin.

Aiemmasta ehdotuksesta poiketen tehomaksujen kynnykseksi asetettiin kahdeksan kilowattia. Määräyksen mukaan asiakkaille on jatkossakin tarjottava mahdollisuus valita tehomaksuton yleissähkötuote.

Oikaistu 6.2.20215 kello 12:52: 10 kruunua on noin 0,94 euroa ei 9,4 euroa.

Asianajajien tuntilaskutuksen hinnat saavat monet hieraisemaan silmiään: pienen, parin henkilön asianajotoimiston tuntihinta yksityisasiakkaalle on keskimäärin 240 euroa, hieman isomman toimiston tuntihinta kipuaa 249 euroon – ja isojen toimistojen tuntihinnat huitelevat jo yli 300 eurossa. Yritysasiakkaiden osalta hinnoittelu on korkeampaa.

Yritys- ja yksityisasiakkaiden välillä yksi ero on se, että yritysasiakkaat voivat vähentää arvonlisäveron, mitä yksityisasiakkaat eivät saa, huomauttaa asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju. Hän työskentelee Asianajotoimisto Tempossa ja on erikoistunut perhe- ja jäämistöoikeuteen.

”Eli se on neljänneksen vielä kalliimpaa yksityiselle käyttää näitä palveluita kuin yritykselle, koska yksityisasiakas ei sitä arvonlisäveroa voi vähentää”, hän huomauttaa.

Asianajotoimiston iso koko merkitsee usein sitä, että toimisto voi ottaa hoidettavakseen suuria ja erikoistumista vaativia tapauksia, joihin pienen toimiston resurssit eivät riitä.

Älä tuijota tuntihintaa

Tuntihintojen tuijottaminen saattaa ohjata asianajopalveluiden ostajaa harhaan, sillä ratkaisevampaa on kokonaisuus.

”Tuntihinnat ovat korkeita, mutta pelkästään tuntihintaan ei ole syytä tarttua. Pitää aina kysyä sitä kokonaishintaa, koska sehän se kuitenkin ratkaisevaa asiakkaalle, ei se, että joku tekisi sen halvemmalla tuntihinnalla, mutta tunteja meneekin enemmän. Se voi kokonaisuutena olla kalliimpi”, Räihä-Mäntyharju huomauttaa.

Samaa painottaa Suomen Asianajajien pääsihteeri Niko Jakobsson.

”Jos ajatellaan, että tuntihinta on vaikka 250 euroa, niin muutamalla tunnilla voi itse asiassa säästää sen myöhemmän kymmenien tuhansien eurojen oikeudenkäynnin. Konsultaatio riittävän varhaisessa vaiheessa voi kääntyä edulliseksi neuvonannoksi”, hän sanoo.

Hanna Räihä-Mäntyharjun mukaan yleinen käsitys siitä, että asianajajien palvelut ovat valtavan kalliita, on osittain myös väärä. Monia ongelmia voidaan ratkaista jo alkuvaiheen konsultaatiossa ja parissa tunnissa – ja siitä syystä juuri niitä kannattaisi käyttää. Se, mikä on kallista, on riitojen pitkittyminen.

"Tällaisessa ennaltaehkäisevässä mielessä palveluita pitäisi käyttää paljon enemmän kuin mitä niitä käytetään", hän sanoo.

Asianajajan valintaan kannattaa käyttää hieman aikaa. Esimerkiksi Suomen Asianajajien digipalvelusta voi hakea eri alojen ja eri paikkakuntien toimijoita.

”Siinä pitää tietyllä tavalla myös kemiat kohdata, koska hän on sinulle luottotekijä ja -henkilö ehkä niissä elämän kaikista vaikeimmissa tilanteissa. Ei ole mikään mahdottomuus, että kontaktoi vaikka muutamaa eri asianajajaa ja valitsee sitten oman kokemuksen perusteella sen, mikä tuntuu itsestä parhaimmalta”, Jakobsson sanoo.

Ison Suomessa toimivan hinaus- ja tiepalveluyhtiön Redgon toimitusjohtaja Magnus Lindgren kertoo, että helmikuun ensimmäinen viikko on ollut jopa poikkeuksellisen kiireinen. Redgo tunnettiin aiemmin Suomessa nimellä Falck.

– Avustustapauksia on nyt helmikuun alussa ollut ennätysvolyymi, avustuspyynnöt ovat jopa 10-kertaisia normaaliin verrattuna. 12 voltin akut ovat leimanneet kaikkien autojen ongelmia. Pitkää päivää on tehty ja kalusto on tauotta ajossa, Lindgren luonnehtii pakkasviikkoa.

Lindgren kertoo avustustehtävistä, että toisin kuin voisi luulla, suurin osa tapahtumista ei tapahdu tien päällä:

– Noin 66 % alkuviikon avustuskäynneistä on tapahtunut kotipihoissa.

Sähköautot eivät hyydy sähkön loppumisen vuoksi

Lindgrenin mukaan sähköautojen toimintamatka ei ole suurin ongelma avustustapauksissa. Vaikka pakkanen lyhentää sähköauton toimintamatkaa, tietävät omistajat tämän niin hyvin, että ajoakun loppumisen takia matka keskeytyy vain harvoin.

– Sähköautojen toimintamatkan loppuminen ei erotu tilastoista. Se on harvinainen avustuspyyntö.

Sen sijaan 12 voltin käynnistysakku on myös sähköautojen suurin murheenkryyni pakkasella.

– Sähköautoissa on usein polttomoottoriautoja pienempi käynnistysakku ja siten pakkaseen jopa alitehoinen, koska sen tarkoitus on vain kytkeä itse ajoakku ajotilaan. Myös hybrideissä on voitu todeta paljon samaa, Lindgren kertoo.

Redgolla on huomattu, etteivät sähköautoilijat välttämättä tunnista auton vian johtuvan 12 voltin käynnistysakusta.

– Mielenkiintoinen havaintomme on, että sähköautoilijat eivät tunnista 12 voltin akkua ongelmaksi, koska autossa voi syttyä normaalisti mittariston valot. Sähköauton hyytyminen ja käynnistymättömyys ei erotu käyttäjälle samalla tavalla kuin bensiini- ja dieselautoissa, joissa moottori ei käynnisty. Sähköauton kuljettaja voi siis kuvitella ongelman olevan vakavamman kuin mitä se itse asiassa on, vaikka kyseessä on vain 12 voltin akun kunto, Lindgren avaa havaintoa.

Sähköautojen toimintaohjeet erilaiset

Monilla autonvalmistajilla on todella tiukat ohjeet, kuinka avustuksen yhteydessä sähköautoja tulee käsitellä. Aina autoille ei saa antaa apuvirtaa, vaan se tulisi hinata suoraan huoltoon ongelman juurisyyn todentamiseksi.

– Sähköautojen apukäynnistykset ovat suhteessa niiden hinausmääriin hieman alhaisempia. Tämä johtuu mm. joidenkin automerkkien ohjeistuksista (tulisi ensisijaisesti hinata korjaamolle), autojen monimutkaisuudesta ja paikka paikoin varovaisuudesta niiden käsittelyssä. Käytännöt ja kokemukset kasvavat koko ajan, Lindgren kertoo sähköautojen erikoisuuksista.

2024 kaikista hurjin

Lindgren toteaa, että edellinen vastaava raju pakkasjakso tapahtui vuoden 2024 alussa.

– Vuoden 2024 tammikuun alku oli kaikkein hurjin. Silloin autojen akut lamaantuivat. Nyt pakkasjakso on kestänyt pidempään, mikä tekee tilanteesta hieman erilaisen.

Lindgren nostaa esiin myös erikoisen ilmiön vuoden 2024 talven pakkasjaksoista. Kun pakkanen samana talvena kiristyi uudestaan, ei tilanne mennyt yhtä pahaksi.

– Kun uudet pakkaset tulivat, autot pärjäsivät paremmin. Ongelmalliset akut oli siihen mennessä monesti jo vaihdettu.

”Avustuskanavat ruuhkautuvat”

Tilastollisesti eniten ongelmia Redgon mukaan tulee maanantai-aamuisin, jolloin viikonlopun jäljiltä ihmiset yrittävät käynnistää autojaan. Tällaisina hetkinä, kuten juuri maanantaina 2.2. tapahtui, erilaiset avustuskanavat toimijasta riippumatta ruuhkautuvat nopeasti, kunnes kysyntäpiikki saadaan käsiteltyä.

– Olemme ohjanneet ihmisiä aktiivisesti sähköisiin kanaviin. Sieltä saa apua jonottamatta, vaikka puhelimet kautta linjan olisivat ruuhkautuneet. Tärkeintä on saada ihmiset kiinni ja apu paikalle, vaikka puhelimessa olisi ruuhkaa, Lindgren painottaa.

Oulun yliopisto on saanut käyttöönsä harvinaislaatuisen laitteen: ison matkalaukun kokoisen vetyä polttoaineena käyttävää generaattorin, jolla voidaan ladata esimerkiksi kännyköitä ja kannettavia tietokoneita. Laite painaa noin 20 kiloa ja on suhteellisen helposti siirrettävissä.

Sen on toimittanut YTM Industrial, jonka mukaan kyseessä on yksi Suomen ensimmäisistä asiakkaalle toimitetuista kannettavan kokoluokan vetypolttokennolaitteista. Yhtiö on toimittanut suurempia vetylaitteita jo aiemmin muualle Suomeen.

Laite tuottaa sähköä noin kolmen kilon painoisesta komposiittipullosta, johon on varastoitu vetyä noin 200 grammaa paineesta riippuen. Vety ei ole nestemäisessä muodossa, sillä pullon maksimipaine on 450 baria, mutta myös vetykäyttöisissä ajoneuvoissa yleinen 300 barin tankkauspaine soveltuu käyttöön.

Vetylatauslaitteessa on 12 voltin invertterin kautta tavallinen sähköpistorasia, josta se syöttää virtaa enintään 400 watin jatkuvalla teholla. Lisäksi laitteesta löytyy usb-c-liitäntä mobiililaitteiden lataamista varten.

Yhdestä vetypullosta saadaan noin 6–7 kilowattituntia sähköenergiaa. Se riittää esimerkiksi puhelinten ja kannettavien tietokoneiden lataamiseen jopa viikkojen tai kuukausien ajaksi.

”Laitteella ei tietysti saunaa lämmitetä, mutta esimerkiksi isommankin television tai tietokoneen yhteiskäyttö sujuu kyllä ongelmitta”, Oulun yliopiston vetytutkimusta vetävä fysiikan professori Marko Huttula sanoo.

Hän kertoo myös käyttäneensä isoa Makitan porakonetta laitteella, joten se soveltuu myös remontin tekemiseen sähköttömässä ympäristössä.

Huttulan mukaan vetylatausasema havainnollistaa hyvin vedyn kasvavaa roolia sähköverkosta riippumattomien mobiilitukiasemien energiaratkaisuna.

Vedyn mahdollisuuksia tutkitaan Oulun yliopistossa osana viestintäteknologioiden turvallisuutta ja huoltovarmuutta, sillä 5g-verkkojen laajentuessa dataliikenne ja tukiasemat vaativat yhä enemmän energiaa. Aikanaan 6g-verkkojen myötä energiantarpeen odotetaan kasvavan entisestään.

YIT ilmoittaa suunnittelevansa toimintamallin uudistamista Asuminen Suomi- ja Rakennus-segmenteissä.

Suunnitteilla olevien tehostamistoimenpiteiden myötä YIT arvioi saavuttavansa noin 15 miljoonan euron vuosittaiset, inflaatiokorjatut kustannussäästöt vuoden 2027 loppuun mennessä vuoteen 2025 verrattuna.

YIT käynnistää muutosneuvottelut Suomessa.

Suunnitteilla olevat muutokset voisivat toteutuessaan johtaa enintään arviolta 115 työpaikan vähentymiseen Suomessa.

”Tavoitteena on vastata entistä ketterämmin muuttuvaan asiakaskysyntään. Lisäksi tavoitteena on keventää organisaatiorakennetta ja parantaa toiminnan tehokkuutta. Toimintamallin suunnitteilla olevalla uudistamisella voi olla vaikutuksia myös konsernitoimintoihin.”

Yhtiö harkitsee siirtymistä Asuminen Suomi- ja Rakennus-segmenteissä nykyisestä maantieteellisesti hajautetusta alueorganisaatiosta toimintokohtaiseen rakenteeseen, jossa vastuut ja tekeminen määritellään selkeästi ydintoimintojen ympärille.

”Uuden toimintamallin myötä yhtiö suunnittelee sopeuttavansa kustannusrakennettaan vallitseviin markkinaolosuhteisiin.”

Muutosneuvottelujen seurauksena mahdollisesti toteutettavat henkilöstövähennykset voivat kohdistua toimihenkilöihin, ylempiin toimihenkilöihin ja johtajiin Asuminen Suomi- ja Rakennus-segmenteissä sekä konsernitoiminnoissa.

”Näiden muutosneuvottelujen seurauksena mahdollisesti toteutettavat vähennykset eivät kohdistu työmailla tuotantotehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin eivätkä työmaatyöntekijöihin.”

Suunnitelmien edetessä arvioidaan syntyvän myös uusia rooleja ja tehtäviä.