Tekniikka&Talous teki laajan selvityksen kaivosalan yritysten taloustilanteesta Suomessa. Alalla toimii lähes 200 yritystä. Niistä 30 suurimman taloustilanne analysoitiin tarkemmin juttua varten. Alalla menee hyvin, ja näkymät ovat yhä paremmat. Yksi yli kahden miljardin euron kauppa poikii Suomeen jätti-investoinnin.
Suomeen on syntymässä uusi iso kultakaivos 2030-luvulla. Investointia suunnittelee kanadalainen Agnico Eagle, joka omistaa jo Kittilän kultakaivoksen.
Yhtiö teki Suomen kaivoshistorian suurimman yritysjärjestelyn keväällä 2026, kun se osti kolme malminetsintäyhtiötä, jotka toimivat Kittilä–Sodankylä-akselilla.
Kauppasumma oli huikeat kaksi miljardia euroa. Toimitusjohtaja Jani Lösönen kertoo, että Agnico Eaglen malminetsintäalue kasvoi 350 neliökilometristä 2 500 neliökilometriin.
Agnico Eagle alkaa etsiä ostetuilta alueilta malmia. Niistä yhdelle, Ikkarin alueelle, on syntymässä kokonaan uusi kultakaivos jo 2030-luvun puoliväliin mennessä. Ikkari sijaitsee Sodankylässä.
Lösönen kertoo, että uuden investoinnin suuruus on yli 500 miljoonaa euroa. Suunnitelmat tarkentuvat vuonna 2027.
Toinen Euroopan suurin
Uudesta kaivoksesta tulee Euroopan suurin tai toiseksi suurin kultakaivos. Kittilän kaivos tuottaa kultaa 220 000 unssia vuodessa. Se on yli 6 800 kiloa kultaa.
Ikkarin kaivoksesta tulee avolouhos toisin kuin Kittilän kultakaivoksesta, joka on maanalainen kaivos. Toinen ero on, ettei Ikkarissa tarvita Kittilän erikoisuutta, painehapetusta malmin rikastuksessa.
”Ikkarissa on vapaata kultaa, joten se on rikastettavissa perinteisin menetelmin yksinkertaisemmin”, hän sanoo.
Kultaesiintymät ovat muodostuneet Suomen alueelle 1,8–2 miljardia vuotta sitten.
Lösönen kehuu, että Suomessa on hyvä geologinen potentiaali ja toimiva kaivosklusteri.
”Agnicolta löytyvät tarvittavat taloudelliset ja tekniset resurssit viedä hanketta eteenpäin. Tarvitsemme myös ennustettavan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön, mutta esimerkiksi kuluvalla hallituskaudella toteutettu kaivosveron nelinkertaistaminen ja kaivosten sähköveron 45-kertaistaminen heikentävät kaivosalan toimintaedellytyksiä”, hän sanoo.
Suomen kaivosalalla menee lujaa muutenkin. Tämä selvisi, kun Tekniikka&Talous selvitti Suomen suurimmat kaivosalan yritykset ja niiden talousluvut.
Agnico Eagle on listalla neljänneksi suurin.
Listalla on mukana laajalla sihdillä kaivosyhtiöitä, malminetsijöitä, alan teknologiatoimittajia ja avustavia urakoitsijoita.
Yli puolen miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä kaivosalan yrityksiä löytyi selvityksessä peräti 193 kappaletta. Joukon yhteenlaskettu liikevaihto oli 9,6 miljardia euroa vuonna 2025. Vuodesta 2024 alan liikevaihto kasvoi 8,6 prosenttia.
Klusterin yhteenlaskettu liiketulos oli 1,7 miljardia euroa, nettotulos 1,5 miljardia euroa. Vuonna 2024 liiketulosta kertyi 1,2 miljardia ja nettotulosta yhden miljardin verran.
”Superkannattavuutta alalla ei tavoiteta, mutta muuten yhtiöt ovat hyvässä kunnossa. Sijoitetun pääoman tuoton mediaani on ollut 12:n tuntumassa viiden vuoden jaksolla”, tiedot kerännyt Tekniikka&Talouden analyytikko Erkka Felt sanoo.
Oman pääoman tuotto on 12–13 prosenttia.
Nettotulos on ollut 4–5 prosentin luokkaa liikevaihdosta. 2020-luvulla joukon yhteenlaskettu tulos on kaksinkertaistunut. Vuodesta 2021 alkaen joukon nettotulos on ollut miljardi euroa tai yli.
Taseet ovat vahvistuneet kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 2023 alkaen omavaraisuusasteen mediaani on ollut yli 50.
Kolmen viime vuoden aikana klusterin mediaanikasvu on ollut 1,4–3,9 prosenttia.
Viime vuonna ala ylsi 2,9 prosentin mediaanikasvuun. Vuosi 2022 oli kasvun huippuvuosi, jolloin mediaanikasvu oli 13,1 prosenttia.
Investointien osuus liikevaihdosta on yleisimmin 5–6 prosentin tasolla.
Kaivosklusterin yritykset ovat verraten pieniä. Mediaaniliikevaihto oli 2,3 miljoonaa euroa vuonna 2025. 193 yrityksestä 31 on tappiollisia. Suurimmat tappiot teki valtio-omisteinen Finnish Minerals Group.
Suomela vahvistaa
Vuonna 2026 alan hyvän suhdanteen vahvistaa Kaivannaisteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
”Yleiskuva on kohtuullisen positiivinen. Metallien hinnat ovat jonkin verran nousseet. Kulta on tullut hieman alaspäin, mutta sekin on rauhoittunut.”
Kaivosteknologian yhtiöt kärsivät vielä jokin aika sitten siitä, että kaivokset investoivat nihkeästi, mutta nyt ne tekevät taas uusia rikastuslaitoksia, jalostamoita ja kaivoksia. Kone- ja laitekauppa käy jälleen sekin.
”Kun raaka-aineiden hinnat nousevat, se tarkoittaa hyvää koko arvoketjulle. Kaikkialla maailmassa on lisää aktiivisuutta. Kysytään palveluja ja teknologiaa”, Suomela sanoo.
Jopa eurooppalaisen teräksen kilpailuasema on hieman aiempaa parempi hiilirajatullin ansiosta.
Suhdanneherkkä ala
Kaivannaisalan odotukset ovat korkealla siksikin, että mineraaleista ja metalleista puhutaan maailmassa ja erityisesti EU:ssa nyt paljon. EU on vahvistanut mineraalipolitiikkaansa Kiina-riskien takia. Aika näyttää, miten EU-linjaukset näkyvät käytännössä.
Kaivosala on useimpia muita aloja herkempi suhdanteille. Teollisuusmineraaleista kalkilla ja lannoitemineraaleilla on tosin peruskysyntänsä.
Metallit ovat kuitenkin hyvin herkkiä. Kulta kallistuu pienistäkin liikkeistä Yhdysvalloissa. Indonesia saa nikkelin hinnan romahtamaan, jos se puskee halpaa nikkeliä maailmalle.
Jos ei ole kysyntää kuparille, se näkyy heti kuparin hinnassa.
Isot maailmanlaajuiset kriisit ja sodat näkyvät kullan ja hopean hinnassa. Erityisesti rikin saanti on hankaloitunut Iranin sodan ja Hormuzinsalmen sulkeutumisen takia. Rikkiä saadaan öljynjalostuksen sivutuotteena.
Hormuzinsalmen logistiikkaongelmat ovat tuoneet hintapiikkejä, mutta tilanteet kääntyvät nykyään nopeasti viikosta ja jopa päivästä toiseen.
Tapojärvi lähti ulkomaille
Tekniikka&Talouden listan 10. suurin yhtiö on kiintoisa tapaus, torniolainen Tapojärvi. Se toimii urakoitsijana kaivoksilla.
Tapojärvi on viime vuosina löytänyt uutta liiketoimintaa kauempaa Euroopasta. Tämä on harvinaista urakoitsijoille.
Kahdeksan vuotta sitten Tapojärvi ryhtyi myös kierrättämään teräsyhtiön kuonaa Italiassa Ternissä. Terästehdas sijaitsee keskellä kaupunkia, missä on myös vanha kuonakasa. Ne eivät ole siirrettävissä muualle.
Vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö kertoo, että Tapojärvi pystyy kehittämällään menetelmällä vähentämään merkittävästi kuonan määrää.
Tapojärvi erottelee kuonat ja metallit toisistaan. Metallit palautetaan terästehtaan käyttöön. Kuona saatetaan muotoon, joka on käyttökelpoista materiaalia. Suuri osa kuonasta myydään asiakkaalle, joka käyttää sitä betonin täyteaineena.
”Tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin panostamme noin 3–5 prosenttia liikevaihdosta joka vuosi. Se on suuri summa kokoisellemme yritykselle.”
Pari vuotta sitten yhtiö alkoi urakoida Kreikassa sijaitsevassa kultakaivoksessa.
”Kanadalainen omistaja Eldorado Gold otti yhteyttä, ja yhteistyömalli löytyi. Kansainvälistymisessä meille on tärkeää löytää sopiva partneri”, Pilventö sanoo.
Italian ja Kreikan toimintojen osuus liikevaihdosta on kasvanut merkittäväksi, mutta tarkempaa osuutta Pilventö ei halua kertoa. Ternin aloitukseen yritys investoi 45 miljoonaa euroa.
Tapojärvi on yrittänyt avata Hannukaisen kaivosta Kolarissa vuodesta 2015 lähtien.
”Suomessa prosessi on järjetön. Muualla maailmassa luvitus on selvästi helpompaa.”
Yllätys ei olisi, jos Tapojärvi löytää vielä lisää liiketoimintaa ulkomailta.
Lue myös Tekniikka&Taloudesta: