News and blogs

Maailman suurin purjehdusjahdiksi luokiteltava risteilyalus laskettiin vesille Ranskassa 16. kesäkuuta. 722-jalkaisen (220 m) aluksen bruttovetoisuus on 26 200.

Orient Express Corinthianiksi nimetty risteilijä on ranskalaisen hotellialan konserni Accorin ja Chantiers de l’Atlantique -telakan yhteisprojekti.

Matkustajajunistaan kuuluisa Orient Express on ollut osa Accor-konsernia vuodesta 2022 lähtien. Klassisen Orient-brändin eleganssi näkyy myös tässä ylellisessä risteilijässä.

Orient Express Corinthian varustetaan Solid Sail -propulsiojärjestelmällä. Järjestelmän on suunnitellut ranskalainen telakka Chantiers de l’Atlantique.

Alukseen asennetaan kolme mastoa ja jokaiseen 1 500 neliömetrin jäykät komposiittipurjeet. Sata metriä korkeat mastot pyörivät 360 astetta ja kallistuvat jopa 70 astetta. Näin saadaan hyödynnettyä tuulen voimaa optimaalisesti.

Risteilijään on asennettu myös nesteytetyllä maakaasulla (LNG) tai perinteisellä polttoaineella käyvä hybridipropulsiojärjestelmä.

Tuuliolosuhteen vaikuttavat siihen kuinka paljon moottoreita tarvitsee käyttää. Olosuhteiden ollessa otolliset alus voi kulkea täysin tuulen voimalla.

Risteilyt alkavat toukokuussa 2026 ensin Välimerellä ja Adrianmerellä. Syksyllä 2026 alus ylittää Atlantin ja aloittaa risteilyt Karibialla.

Toinen samanlainen risteilijä, Orient Express Olympian aloittaa risteilyt kesällä 2027.

Lue lisää:

Tämä on lyhennelmä Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetusta jutusta. Lue laajempi juttu täällä >>>

Patria tarjoaa kovassa nosteessa olevasta 6x6-panssariajoneuvostaan uusia variantteja.

Britanniassa tammikuussa pidetyssä konferenssissa Patrialla oli tarjota sekä miehittämättömien ilma-alusten torjuntaan että perinteiseen ilmatorjuntaan tarkoitetut versiot. Asiasta kertovan Janesin mukaan ajoneuvot toimisivat muun muassa johtokeskusvaunuina.

”Itse dronejen lisäksi niiden torjunta on toinen niistä kärkiaiheista, joista kuuluu missä vaan”, kertoo Patrian Suomen-toimintojen johtaja Jussi Järvinen Tekniikka&Taloudelle puolustusteollisuuden SecD-Day -messuilla Helsingissä.

Järvisen mukaan Patrialla on portfoliossaan erilaisia sensorijärjestelmiä – esimerkiksi ARIS- ja ARIS-E -valvontajärjestelmät – joita on mahdollista käyttää myös droneja havainnoitaessa. Ajoneuvoihin on tähän mennessä integroitu jo 30 erilaista asejärjestelmää.

Variantin pääasiallinen tarkoitus olisi suojata muita joukkoja droneuhkalta. Tällä hetkellä vaunusta on prototyyppi, mutta Järvisen mukaan asiakaskeskusteluja on asian suhteen käynnissä.

”Tilanne on markkinoilla se, että kustannustehokkaita ratkaisuja torjua droneja ei maailma ole pullollaan. Kuka sellaisia pystyy rakentamaan, niin asiakkaita löytyy.”

Tämä on lyhennelmä Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetusta jutusta. Lue laajempi juttu täällä >>>

Tämä on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä.

Vuonna 2019 perustettu bioteknologiayritys Fiber-X Finland on asetettu konkurssiin Etelä-Karjalan käräjäoikeuden päätöksellä 12. toukokuuta 2025. Yritys kehitti ja tarjosi asiakkailleen mahdollisuuden testata ja kehittää muovia korvaavia kuitupohjaisia materiaaleja Lemillä sijaitsevassa pilottilaitoksessaan.

Fiber-X:n omaisuuden kokonaisarvoksi on ilmoitettu noin 2,06 miljoonaa euroa, josta merkittävin yksittäinen erä on 1,3 miljoonan euron arvoinen paperikone.

Kyseinen kone on alun perin Stora Enson 1960-luvulla valmistettu koekone Falunista Ruotsista. Fiber-X otti sen käyttöön vuonna 2021, ja kone on modernisoitu vastaamaan nykyaikaisia pilotointitarpeita. Kone on 30 metriä pitkä ja sen viiran leveys on 60 senttimetriä.

"Se on aika pieni kone. Minulle on kerrottu, että Stora Enson Tainionkosken tehtaan laboratoriossa on sen sisarkone", kertoo Fiber-X Finlandin konkurssipesän hoitaja, asianajaja Jarmo Salmi.

Konkurssipesän selvitys on yhä kesken. Paperikonetta ei ole vielä asetettu myyntiin, mutta sen myynti on edessä enemmin tai myöhemmin.

"Jonkin verran kiinnostusta on ollut, mutta vielä ei ole aloitettu neuvotteluja kenenkään kanssa. Odotan velkojien linjausta siitä, miten myynti toteutetaan", Salmi sanoo.

Tyypillisesti konkurssipesän omaisuus myydään huutokaupassa, jossa lähtöhinta on nolla euroa ja joka tapahtuu verkkopalvelussa. Paperikone voidaan myös myydä suoraan tarjousten perusteella, mikäli sopivia ostajia löytyy. Vaikka koneen arvoksi on ilmoitettu 1,3 miljoonaa euroa, myyntihinta voi huutokaupassa jäädä myös selvästi alemmas.

Tämä on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä.

Suomessa tapahtuva energiamurros heijastuu kuluttajiin.

Asiakkaiden näkökulmasta energialasku koostuu tulevaisuudessa eri tavalla kuin ennen. Investointien myötä laskussa painottuu aiempaa enemmän sähköteollisuuden infrastruktuuri, kun taas polttoaineen ja energian osuus pienenee.

Vaikka laskun rakenne muuttuu, Energiateollisuuden tilastojen mukaan vuonna 2024 Suomen sähkö on ollut Euroopan kolmanneksi halvinta ja tänä vuonna Euroopan halvinta. Suomea edellä ovat pohjoiset Ruotsin ja Norjan alueet, joissa sähkö on selkeästi halvempaa.

Kilpailukykyinen hinta mahdollistajana

Kilpailukykyinen hinta on tärkeä tekijä Suomen energiamurroksessa, jossa ollaan siirrytty kohti uutta energiajärjestelmää ja energian käytön muutosta. Houkutteleva hintataso ja puhdas energia saavat myös teollisuuden suunnittelemaan investointeja Suomeen.

Teollisuuden investoinnit vaativat merkittäviä panostuksia erityisesti sähköverkkoihin.

"Suuri osa tuotannosta ja kulutuksesta liittyy sähkön jakeluverkkoihin, jonka vuoksi investoinnit ovat välttämättömiä sähköistymisen mahdollistamiseksi”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä kertoo.

Suuret investoinnit nostavat yhtiöiden kustannuksia. Leskelän mukaan investointien jakautuminen useammalle maksajalle voi edesauttaa sitä, että jakeluverkkojärjestöt voivat tehdä investoinnin taloudellisesti.

”Tilanne tällä hetkellä kuitenkin heikkenee, sillä jakeluverkkojen hinnoittelua säätelevä valvontamalli on ongelmallinen”, Leskelä kertoo.

Datakeskuksia halutaan Suomeen

Yksi merkittävä tekijä sähkön kysynnän kasvussa ja investointitarpeissa ovat datakeskukset. Digitalisaation ja tekoälyn myötä niiden tarve on kasvanut merkittävästi, ja EU tavoittelee datakeskuskapasiteetin kolminkertaistamista.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin yhteiskuntasuhteet ja viestintä -yksikön päällikkö Mikko Heikkilän mukaan Suomessa on tällä hetkellä valmiina, rakenteilla tai lähellä rakentamista noin 1 000 megawattia datakeskuskapasiteettia, mikä vastaisi 5–8 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Suomea pidetään datakeskushankkeille hyvänä ja luontevana kasvualueena kilpailukykyisen sähkön, vakaan yhteiskunnan ja kylmän ilmaston ansiosta.

Datakeskusten rakentaminen Suomeen on herättänyt huolta, sillä ne vaativat toteutuakseen runsaasti sähkökapasiteettia.

Heikkilän mukaan datakeskukset eivät aiheuttaisi Suomessa sähköpulaa, sillä datakeskukset voivat toimia joustavina sähkönkäyttäjinä ja ne rakentavat omaa varavoimakapasiteettia häiriötilanteita varten.

Datakeskukset osaltaan varmistavat tuottajien kanssa tehtävien sopimusten avulla tarvittavan sähköntuotannon.

Sähkötuotannon investoinneilla vaikutus kansantalouteen

Jotta Suomi voisi esimerkiksi tuottaa 10 prosenttia koko Euroopan uusiutuvasta sähköstä, se vaatisi seitsemän miljardin euron vuotuiset investoinnit, joista suurin osa kohdistuisi sähkön tuotantoon. Nykyinen, alle neljän miljardin euron vuosittainen investointitaso on kaukana tavoitteesta.

”Emme ole lähelläkään sitä määrää mitä pitäisi investoida, että voitaisiin onnistua hyvin puhtaan energian hyödyntämisessä”, Leskelä sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että energiajärjestelmien kehittäminen toisi mukanaan valtavat kansantalouden tuotot.

Energiateollisuuden mukaan 11 miljardin euron ja 50 terawattitunnin investoinnilla voitaisiin saada vuosittain 7 miljardin tuotot ja yli tuhat uutta työpaikkaa. Rakennustöiden aikana uusia työpaikkoja tulisi yli kahdeksan tuhatta.

Tämä juttu on julkaistu alun perin joulukuussa 2024. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Vuonna 2015 australialainen David Hole oli retkellä Maryborough Regional Parkissa, lähellä Australian Melbournea, uutisoi muun muassa Science Alert.

Mukanaan metallinpaljastin hän löysi jotain poikkeuksellista. Savessa lojui todella painava ja punertava kivi.

Hän otti kiven kotiinsa siinä uskossa, että sen sisällä olisi kultaa. Epäily oli perusteltu, sillä Maryborough sijaitsee Goldfieldsin alueella, josta on löydetty paljon kultaa. Hole käytti kivisahaa, kulmahiomakonetta, poraa, lekaa ja jopa happoa yrittäessään halkaista kiven, mutta tuloksetta.

Kun järkäleen avaaminen ei onnistunut, Hole vei sen Melbournen museoon tutkittavaksi. Selvisi, että kivi olikin harvinainen meteoriitti.

Museossa 37 vuotta työskennellyt geologi Dermot Henry kertoo Channel 10 Newsille tutkineensa tuhansia kiviä, joista vain kaksi ovat osoittautuneet meteoriiteiksi. Tämä kivi oli toinen niistä.

Maryboroughin meteoriitti

Arviolta 4,6 miljardia vuotta vanha kimpale painaa huimat 17 kiloa. Kun tutkijat onnistuivat sahaamaan meteoriitin halki timanttisahalla, he huomasivat sen olevan kondriitti eli jyvärakenteinen kivimeteoriitti.

Tutkijat eivät tiedä, mistä meteoriitti on peräisin tai kuinka kauan se on ollut maassa, mutta heillä on valistuneita arvauksia.

Aurinkokuntamme oli aikoinaan pyörivä kasa pölyä ja kondriittikiviä. Painovoima veti suuren osan tästä materiaalista yhteen planeetoiksi, mutta jäännökset päätyivät enimmäkseen suureen asteroidivyöhykkeeseen, joka sijaitsee Marsin ja Jupiterin välissä.

”Kyseinen meteoriitti tulee todennäköisesti asteroidivyöhykkeeltä Marsin ja Jupiterin väliltä. Luultavasti se on ajautunut sieltä pois joidenkin asteroidien törmätessä toisiinsa ja päätynyt Maahan”, Henry kertoo.

Radiohiiliajoitus viittaa siihen, että meteoriitti on ollut Maassa sadasta tuhanteen vuotta.

Tutkimus meteoriitista on julkaistu Proceedings of the Royal Society of Victoria -lehdessä vuonna 2019.

Tutkijoiden mukaan meteoriitti on paljon harvinaisempi kuin kultalöydös, mikä tekee siitä paljon arvokkaamman tieteelle.

Victorian alueelta on löytynyt kaiken kaikkiaan vain 17 meteoriittia mutta tuhansia kultahippuja. Massaltaan Mayboroughin kondriitti on toiseksi suurin vuonna 2003 löytyneen 55 kiloisen järkäleen jälkeen.

Serban Gita ei säästele sanojaan.

”Kun aloin työskennellä suomalaisessa yrityksessä, se pelasti mielenterveyteni.”

Gita on sähköautojen latausohjelmistoja tekevän Virran insinööritiimin vetäjä Bukarestissa. Virta siirsi osan tuotekehityksestään Romaniaan vuonna 2022.

Hän oli aikaisemmin töissä amerikkalaisessa yrityksessä ja aikaero aiheutti päänsärkyä.

”Vastailin puheluihin iltamyöhään. Suomen kanssa olemme samassa aikavyöhykkeessä ja se helpottaa elämää, jää perheellekin aikaa”, sanoo Gita.

”Amerikkalaiset ovat erittäin kilpailuhenkisiä. Suomalaiset ovat rennompia, mutta hyvin ennustettavia. Jos jotain sovitaan, se pidetään. Erityisesti arvostan sitä, että suomalaisissa yrityksissä ei ole toimistopolitikointia. Teillä on rehti meininki. Henkinen hyvinvointini on nyt paljon parempi”, naurahtaa Gita.

Romaniassa paljon it-osaajia

Syitä tuotekehityksen laajentamiseen Romaniaan oli useita. Kustannustaso oli selvästi matalampi kuin Suomessa, mutta ennen kaikkea It-alan osaajia oli paljon tarjolla.

”Meillä on hyvä koulutusjärjestelmä ja yksi painopiste on ollut informaatiotekniikka. Ei ehkä ole yleisessä tiedossa, että Romaniassa oli 2000-luvun alussa maailman nopein internet”, sanoo sanoo Iulia Rotaru, joka johtaa Bukarestissa asiakastukitiimiä.

Romanian kiinteän verkon internet on edelleen maailman nopeimpia, edellä esimerkiksi Suomea.

Kun talenttia on saatavilla, se on houkutellut maahan isoja kansainvälisiä it-yrityksiä. Esimerkiksi Microsoftilla ja Oraclella on tuki- ja kehityskeskukset Romaniassa, myös IBM ja Amazon työllistävät ison joukon insinöörejä Romaniassa.

Virta toimii 36 maassa ja myös tuotekehitystä haluttiin hajauttaa, kertoo Virran toinen perustaja Jussi Palola.

”Analysoimme eri vaihtoehtoja Euroopassa, muun muassa lähimaita, kuten Baltiaa. Listalla oli Romanian lisäksi myös Puola, Bulgaria ja Ukrainakin. Kustannustaso on näissä maissa selvästi Suomea halvempi, joskin ero on nyt kaventunut”, sanoo Palola.

Kokonaisharkinnassa painoi hänen mukaansa maan riskitaso ja tarjolla olevan työvoiman laatu.

”Romaniassa oli paljon it-osaamista. Pääsimme käsiksi suurempaan joukkoon ammattilaisia, paljon suurempaan kuin Suomessa olisi ollut mahdollista.”

Kasvu on hidastunut

12 vuotta sitten perustetun Virran liikevaihdon kasvu on ollut nopeaa. Virta oli kuusi vuotta peräkkäin Financial Timesin Euroopan nopeimmin kasvavien yritysten 2025 FT 1000 -listalla.

Vauhti on nyt hidastunut. Viime vuonna Virran liikevaihto kasvoi 13 prosenttia, selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Tulos on yhtä tappiolla, kuten kasvuyrityksillä usein on.

Virran isoimmat asiakkaat ovat energiayhtiöitä, jotka haluavat mukaan sähköautojen latausbisnekseen. Monet niistä eivät ole tällä hetkellä kannattavia.

”Se ei ole ollut yllätys. Korot olivat pitkään korkealla ja inflaatiokin juoksi. Latauslaitteiden valmistajien myynti hidastui. Ei kuitenkaan ole olemassa sellaista näkymää, että autojen sähköistymisen kasvu loppuisi. Kysymys on hetkellisestä turbulenssista globaalissa taloudessa”, uskoo Palola.

Virta keskittyy Euroopan ja Kaakkois-Aasian markkinoihin.

”Kaakkois-Aasiassa suhteellinen kasvu on nopeinta. Yksi uusi asiakkaamme on malesialaisen Petronasin tytäryhtiö Gentari, joka on Petronasin sähköauto- ja uuteen energiaan keskittyvä tytäryhtiö.”

Kilpailijat ovat ”alelaarissa”

Palola näkee sähköautojen latausbisneksen hidastumisen erinomaisena mahdollisuutena.

”Euroopassa on paljon pienempiä yhtiöitä, joilla on hyvää teknologiaa, mutta ne eivät ole saavuttaneet tarpeeksi suurta kokoluokkaa, koska tämä on skaalabisnestä. Nyt on hyvä tilanne kasvaa yritysostoilla.”

Kun latausbisnes pääsi vauhtiin, yritysten arvostustasot nousivat pilviin. Esimerkiksi suomalaisen Kempowerin osake kävi vuonna 2023 yli 50 eurossa. Viime ajat osaketta on voinut ostaa noin 10 eurolla.

Myös monen latausohjelmistoja tekevän yrityksen osakkeet ovat nyt niin sanotussa alelaarissa.

”Yritysten ostaminen aikaisemmin olisi ollut todella kallista puuhaa. Nyt siihen on hyvä tilanne. Seuraavan vuoden aikana tulee tapahtumaan. Katsomme sekä Eurooppaa että Kaakkois-Aasiaa, mutta myös muualle”, kertoo Palola.

Vuosikymmeniä sitten käytöstä poistettu satelliitti lähetti yllättäen voimakkaan radiosignaalin, joka yllätti tähtitieteilijät. Syytä ei tiedetä varmaksi, mutta esimerkiksi pikkuruisen meteoriitin ja satelliitin välinen törmäys voisi aiheuttaa vastaavan purkauksen, New Scientist uutisoi.

Kesällä 2024 australialaisen Curtin-yliopiston tutkijat tekivät mittauksia Länsi-Australiassa sijaitsevalla Askap-järjestelmällä (Australian Square Kilometre Array Pathfinder). Se on 36 radioteleskoopin järjestelmä, joka etsii nopeita radiopurskeita eli suurienergisiä radioaaltojen ryhmiä.

Radiopurskeet ovat yleensä lähtöisin muista galakseista. Siksi tutkijat yllättyivät, kun he havaitsivat radiosignaalin, joka vaikutti tulevan kotigalaksistamme.

”Jos se on lähellä, voimme tutkia sitä helposti optisilla teleskoopeilla. Siksi innostuimme kovasti ja ajattelimme, että ehkä olimme löytäneet uuden pulsarin tai jonkin muun kohteen”, tutkija James Clancy kertoo.

Pulsari on nopeasti pyörivä, erittäin magneettinen neutronitähti, joka on syntynyt tähden supernovaräjähdyksessä.

Laukaistiin tammikuussa 1964

Tarkemmassa tarkastelussa signaali vaikutti olevan niin lähellä Maata, ettei kaikkia teleskooppeja voitu kohdistaa siihen samanaikaisesti. Ilmiö on verrattavissa siihen, kun puhelimen kamera ei pysty tarkentamaan hyvin lähellä sijaitseviin kohteisiin.

Lopulta tutkijat päättelivät, että signaali tuli alle 20 000 kilometrin etäisyydeltä. Lisäksi he havaitsivat, että signaali oli hyvin lyhytkestoinen, alle 30 nanosekuntia. Nanosekunti on sekunnin miljardisosa.

Tutkijat jäljittivät signaalia tutkimalla tunnettujen satelliittien sijainteja. Näin paljastui signaalin lähteeksi vuosikymmeniä sitten käytöstä poistettu Relay 2 -satelliitti.

Yhdysvaltain avaruushallintovirasto Nasan Relay 2 -satelliitti laukaistiin kiertoradalle tammikuussa 1964. Satelliitti poistettiin käytöstä seuraavana vuonna, mutta sen elektroniikka toimi vuoteen 1967 saakka.

Koska satelliitti ei ole enää toiminnassa, tutkijat uskovat signaalin johtuneen jostain ulkoisesta tapahtumasta. Pikkuruisen meteoriitin törmäyksen lisäksi vaihtoehtona on esitetty sähköstaattinen purkaus.

Sähköstaattinen purkaus tarkoittaa ilmiötä, jossa staattinen sähkövaraus purkautuu ja näkyy pienenä kipinänä.

Tutkimusta odottaa vielä vertaisarviointia, mutta se on luettavissa arXiv-palvelussa.