Valtiovarainministeriö nosti aiemmin tässä kuussa esiin alimman vanhuuseläkeiän nostamisen nykylinjauksia nopeammin. Ministeriön tuore paperi paljastaa nyt avauksen yksityiskohdat.
Alinta vanhuuseläkeikää voisi VM:n mukaan olla mahdollista nostaa nykyistä nopeammin 1967 syntyneistä lähtien esimerkiksi kuudella kuukaudella ikäluokkaa kohden ja sitoa eläkeikä tämän jälkeen elinajanodotteen kehitykseen.
Tällöin vuonna 1976 syntyneet olisivat ensimmäinen ikäluokka, jonka alin vanhuuseläkeikä olisi 70 vuotta. He voisivat jäädä eläkkeelle vuonna 2046. Tällä hetkellä arvio heidän alimmasta eläkeiästä on 66 vuotta ja kaksi kuukautta.
Eläkeiän noston julkisen talouden vaikutukset riippuvat osaltaan siitä, mitkä ovat uudistuksen yksityiskohdat.
Esimerkiksi eläke kerrotaan elinaikakertoimella, kun eläke alkaa. Se vaikuttaa pysyvästi eläkkeen määrään. Tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua.
Johtaja Antti Tanskanen työeläkevakuuttajien etujärjestö Telasta arvioi X:ssä, että VM:n mallilla tehtynä eläkeiän nosto olisi suora eläkeleikkaus.
Alimman vanhuuseläkeiän nosto vahvistaisi VM:n mukaan julkista taloutta kahta kautta: eläkkeelläoloajan lyheneminen vähentäisi eläkemenoja ja työurien piteneminen lisäisi työllisyyttä, bruttokansantuotetta ja verotuloja.
VM arvioi, että uudistus voi vahvistaa työllisyyttä noin 50 000–120 000 hengellä ja julkista taloutta noin 2–3 miljardilla eurolla.
Indekseistä saisi nopeita säästöjä
Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen. VM ei ehdota mitään toimia vaan tarjoaa vaihtoehtoja, joista poliitikot voivat valita.
Kauppalehti kävi läpi VM:n papereiden eläkearvioita.
Papereissa todetaan, että nopeavaikutteisin tapa säästää merkittävästi työeläkkeistä olisi indeksikorotusten määräaikainen jäädyttäminen tai osittainen rajoittaminen.
VM on käynyt läpi, kuinka paljon säästöjä voisi olla saada jäädyttämällä työeläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset vuosiksi 2028–2031.
Jäädyttämällä työeläkeindeksi ja palkkakerroin neljän vuoden ajaksi olisi VM:n mukaan julkista taloutta mahdollisuus vahvistaa nykyennustein nettona noin kahdella miljardilla eurolla.
Palkkakerroin vaikuttaa alkaviin eläkkeisiin: se korottaa eläkkeelle siirtyvän henkilön työuran aikaiset ansiot eläkkeen alkamisvuoden tasolle. Työeläkeindeksin tarkoituksena on puolestaan säilyttää maksussa olevien työeläkkeiden ostovoima.
Julkinen talous vahvistuisi
VM:n papereissa käsitellään myös osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, joka on ollut varsin suosittu. Viime vuoden lopussa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä sai noin 67 000 henkilöä.
VM:n mukaan tämä eläkemuoto vähentää verotuloja, koska se vähentää työn tarjontaa ja sitä saavalle myönnetään verotuksessa myös eläketulovähennys.
”Tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollisuutta luotettavasti arvioida, kuinka paljon eläkemuodon poistaminen lisäisi tehtyjä työtunteja ja kasvattaisi verotuloja. Eläkemenot kuitenkin vähenisivät aluksi selvästi, joten julkinen talous vahvistuisi muutamalla sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Uudistuksen eläkemenoja vähentävä vaikutus supistuisi vähitellen ja kääntyisi päinvastaiseksi 2050-luvun aikana” VM:n papereissa arvioidaan.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen käyttöä voisi vähentää esimerkiksi rajaamalla mahdollisuus siihen vain alimman vanhuuseläkeiän täyttäneille tai poistaa mahdollisuus nostaa eläkkeestä 50 prosenttia varhennettuna, VM toteaa.
