Viimeisen kymmenen vuoden aikana eräät oireet ovat lisääntyneet keski-ikäisten työntekijöiden keskuudessa. Niiden taustalla voi olla yhtä hyvin kuormittava elämäntilanne kuin vakava sairaus.
Kysyimme Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Silja Komulaiselta, milloin oireisiin voi puuttua kotikonstein ja milloin lääkäriin on syytä hakeutua niin nopeasti kuin mahdollista.
Aivosumu vaivaa monia
Yhä useampi työikäinen hakeutuu työterveyshuoltoon, koska kärsii aivosumusta. Aivosumuun liittyy usein väsymystä, keskittymiskyvyn puutetta ja unohtelua. Aivosumu ei ole sairaus tai diagnoosi, vaan ohimenevä oirekokonaisuus.
Muita yleisiä syitä hakeutua työterveyteen ovat muut mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä infektiosairaudet, joihin työnantaja vaatii sairauslomatodistuksen.
Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkärin Silja Komulaisen mukaan aivosumun taustalla on usein kuormittunut elämäntilanne.
”Suurimmassa osassa tapauksia on kyse elämäntapoihin liittyvistä asioista. Unet saattavat jäädä liian vähäisiksi, ihminen ei ehdi palautua riittävästi töistä tai ravitsemus ei ole kunnossa.”
”Lisäksi aivosumun taustalla voi olla liiallista työntekoa. Moni tuntuu suorittavan muutakin elämää. Näiden lisäksi liiallinen päihteiden käyttö näkyy työterveydessä”, Komulainen sanoo.
Aivosumun kokemus on lisääntynyt erityisesti keski-ikäisillä.
”Monet keski-ikäiset tekevät vaativaa työtä ja elävät samaan aikaan niin kutsuttuja ruuhkavuosia eli töiden lisäksi omat lapset saattavat olla vielä pieniä ja samaan aikaan huolehditaan ikääntyvistä vanhemmista”, Komulainen kertoo.
Taustalta voi löytyä stressi tai fyysinen sairaus
Aivosumun taustalla voi olla myös muuta kuin stressiä ja ylikuormittuneisuutta. Esimerkiksi masennus ja työuupumus voivat oireilla aivosumulla.
Komulainen on työskennellyt työterveydessä jo 26 vuoden ajan. Hänen mukaansa aivosumu on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana samaa tahtia digitalisaation kehityksen kanssa.
”Työskennellessä saatetaan tehdä montaa asiaa yhtä aikaa ja samalla on monia somekanavia, joita ylläpidetään.”
”Tuona aikana on siirrytty myös hybridityöhön. Kotona tulee usein otettua vähemmän askeleita kuin työpaikalla, ja etätyössä pidetään lyhyempiä taukoja.”
Myös jotkut fyysiset sairaudet, kuten anemia ja kilpirauhasen vajaatoiminta, voivat aiheuttaa aivosumun kaltaisia oireita.
”Jos puoliso kertoo, että kuorsaat, kannattaa mennä lääkäriin ja sulkea pois uniapnean mahdollisuus. Se on kohtuullisen yleinen sairaus, mutta tuntumani on, että se on alidiagnosoitu.”
Keski-ikäisillä naisilla oireet saattavat johtua esivaihdevuosista. Myös esivaihdevuosioireet ovat olleet pitkään huonosti tunnistettuja työterveyshuollossa ja terveysasemilla. Viime vuosina tietoisuus esivaihdevuosioireista on onneksi lisääntynyt.
”Aiemmin on ajateltu, että esivaihdevuodet tai vaihdevuodet ovat vaatimaton vaiva. Pahimmillaan ne voivat kuitenkin aiheuttaa jopa työkyvyttömyyttä.”
Milloin kannattaa lähteä lääkäriin?
Yleensä aivosumu kehittyy hiljalleen. Tällöin Komulainen neuvoo tarkastelemaan omia elämäntapoja ja tekemään niihin tarvittavia muutoksia.
Tilannetta voi tarkkailla rauhassa parin kuukauden ajan.
”Jos esimerkiksi uni on ollut häiriintynyttä pidempään, palautumisessa menee muutama kuukausi,” Komulainen sanoo.
Mikäli elämäntaparemontti ei helpota oireita, kannattaa hakeutua lääkäriin. Jos oireet alkavat yhtäkkiä, lääkäriin kannattaa lähteä nopeasti.
Komulainen haluaa muistuttaa, että kaikki saattavat ajoittain kärsiä aivosumusta. Esimerkiksi pimeä vuodenaika ja kaamosväsymys voivat aiheuttaa aivosumun oireita. Komulaisesta on myös tärkeää muistaa suhtautua itseen ja omaan jaksamiseen lempeästi – myös työelämässä.
”Aina ei tarvitse suorittaa. Välillä saa olla myös väsynyt.”