Uutiset ja blogit

Turkkilaiset meriarkeologit ovat paikantaneet Välimeren pohjasta Turkin rannikon edustalta hylyn, joka on heidän mukaansa vanhin koskaan maailmasta löytynyt. Se on ajoitettu 4400–4700 vuoden taakse eli noin vuosiin 2700–2400 ennen ajanlaskun alkua, BBC kertoo.

Tarkka paikka sijaitsee Kekovan saaren edustalla noin 100 kilometriä lounaaseen Antalyan rannikkokaupungista. Löytö tehtiin 30 metrin syvyydestä merenpinnan alta vedenalaisesta rinteestä.

Tässä tapauksessa hylky ei kuitenkaan tarkoita laivaa itseään vaan ainoastaan sen lastia. Puinen laiva on lahonnut aika päivää sitten tyystin atomeiksi. Saviruukut sen sijaan ovat säilyneet ehjinä, ja osassa ruukuista on jopa jäljellä jäänteitä niiden alkuperäisestä sisällöstä.

Ruukut on nostettu pintaan. Niitä entisöidään parhaillaan. Koostumusanalyysiä sisällöille ei ole kuitenkaan vielä ehditty tehdä.

BBC:n mukaan maailman vanhin hylky oli tätä aiemmin 4200 vuotta vanha. Sekin on löytynyt samalta maailmannurkalta, joskin nykyisen Kreikan puolelta Dokosin saaren edustalta.

Vanhin hylky, jonka puu on säilynyt ehjänä, on 2400 vuotta vanha kreikkalainen alus Bulgarian rannikon edustalta. Tekniikka&Talous on kirjoittanut tästä vuonna 2017 löytyneestä hylystä.

Merenpohjaan levinneen lastin sekä laivan kiviankkurien pohjalta Hakan Önizin johtama tutkijaryhmä arvioi, että laiva on ollut noin 10 metrin pituinen. Se kuljetti aikanaan kaupparahtia Välimerellä.

Ajoitus kulttuurihistorian perusteella

Koska kaikki puu oli hajonnut, ei hylkyä voitu ajoittaa radiohiilimenetelmällä. Ruukkujen muodot ja muu kulttuurihistoriallinen tyyli kuitenkin sijoittaa ne kiistattomasti varhaispronssikaudelle, Öniz korostaa.

Monet varhaiset kulttuurit ovat erittäin luotettavasti tunnistettavissa niiden jälkeensä jättämien esineiden tyylistä. Toisin kuin nykyisin, oli pronssi- ja rautakaudella tyypillistä, että ihmiset tietyssä paikassa tietyllä vuosisadalla tekivät vain yhdenlaisia ruukkuja tai muita vastaavia artefakteja.

Saman tyylisuunnan ruukkuja samalta ajalta on aikaisemmin löytynyt muun muassa Egyptistä pyramidien juurelta, Kreetan saarelta Kreikasta sekä Troijasta, Euronews kertoo. Troija sijaitsee nykyisessä Luoteis-Turkissa Aasian puolella Dardanellien salmen Egeanmeren-puoleisen suun rannalla.

Näistä seikoista Öniz kollegoineen arvelee, että laiva oli kuljettamassa ruukkuja joko Kreetalle tai Troijaan. Kreetalla vallitsi tuohon aikaan minolainen kulttuurikausi. Minolainen sivilisaatio ei ollut kreikkalainen, toisin kuin myöhempi mykeneläinen sivilisaatio samoilla seuduilla Etelä-Kreikassa.

Euronewsin mukaan todennäköisin arvio ruukkujen valmistuspaikasta on Jordaninlaakso, joka sijaitsee nykyisten Israelin ja Jordanian rajalla. Tämä väittämä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa.

Hylky löytyi vedenalaisissa kartoituksissa. Sitä alettiin tutkia tänä vuonna.

Venäläisen teknologiayhtiön Yandexin botti- ja pilvipalveluliikenne on romahtanut Ukrainan datakeskusiskujen myötä. Asia ilmenee pilvipalveluyhtiö Cloudflaren tiedoista.

Ukraina iski Venäjän datakeskuksiin useaan otteeseen lokakuun ensimmäisen kokonaisen viikon aikan. Yksi merkittävä hyökkäys tapahtui sunnuntain 11.10. vastaisena yönä, jolloin droonit iskivät Yandexin datakeskukseen Vladimirin kaupungin lähellä. Yandexin mukaan keskuksen toiminta pysähtyi kokonaan. Häiriöt vaikuttivat lukuisiin Yandexin palveluihin Venäjällä ja ulkomailla.

Iskut näkyvät Yandexin bottiliikenteessä. Cloudflare-palvelusta löytyvistä tiedoista ilmenee, että yhtiön hakubotin Yandexbotin liikenne romahti lähes nolliin sunnuntain vastaisena yönä. Http-liikenne oli jo laskussa viime viikon torstaina, jolloin Ukraina oli iskenyt Sasovossa sijaitsevaan Yandexin datakeskukseen. Liikenne on hieman noussut hyökkäysten jälkeen, mutta se ei ole palannut lähellekään hyökkäyksiä edeltävää tasoa.

Myös pilvipalvelut ovat kärsineet Venäjällä iskujen jälkeen. Verkkoseurantajärjestö Netblocks on havainnut, että Yandex Cloud -pilvipalvelualustan liikenne on romahtanut lähes kokonaan iskujen jälkeen.

Yhdysvaltalaisen ohjelmistoyhtiön XTMP Labsin käytössä ollut tekoälyagentti levitti vahingossa toimitusjohtajan arkaluontoisia tietoja koko yhtiölle. Agentti julkaisi toimitusjohtajan pankkitilin saldon julkiselle Slack-kanavalle.

Yhtiön toimitusjohtaja Shane Mac kertoo asiasta X-palvelussa.

Macin käytössä oli ollut kaksi erillistä tekoälyagenttia: yksi agenteista valvoi Macin pankkitilitietoja, kun taas toisella oli pääsy yhtiön Slack-kanaviin. Agentit olivat jostain syystä päättäneet julkaista Macin pankkitilin saldon Slack-kanavalle yksittäisiä kulueriä myöten. Viestissä käsiteltiin muun muassa Macin kuntosalimaksuja ja navetan rakennusmateriaaleja.

Viesti ehti olla kaikkien työntekijöiden nähtävillä muutaman tunnin ajan, ennen kuin yksi työntekijöistä kertoi asiasta Macille. Agentti pyysi pankkitilitietojen levittämistä anteeksi, mutta Mac ei ole sittemmin luottanut agenttien harkintakykyyn. Tekoälyagenteilla ei ole enää pääsyä Macin henkilökohtaisiin tietoihin.

Mac varoittaa nyt muita tekoälyagenttien käyttäjiä agenttien vaaroista. Hän painottaa, ettei agenttien kaoottinen toiminta vaadi hakkerointia tai tietoista väärinkäyttöä.

”Nämä agentit toimivat nykyään oma-aloitteisesti. Ne toimivat ilman, että niitä pyydetään. Minun agenttiani ei hakkeroitu, eikä se alkanut toimia omapäisesti. Se luuli, että halusin lähettää taloustietoni yritykselle”, Mac kertoo.

Mac oli käyttänyt Elon Muskin tekoäly-yhtiön julkaisemaa Grokbot-tekoälyagenttia. Musk oli aiemmin kehottanut käyttäjiä antamaan pankkitilitiedot agentin saataville.

Tekoälyagenttien käyttö on aiemminkin johtanut ikäviin, odottamattomiin seurauksiin. Tekniikka&Talous uutisoi keväällä 2026, että yhdysvaltalaisen startupin käyttämä tekoälyagentti tuhosi vahingossa yrityksen koko tietokannan.

Hallitus aikoo pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan tukea polttoaineiden poikkeuksellisen korkeista hinnoista kärsiviä kuljetusyrityksiä ja työmatkalaisia noin 60 miljoonan euron paketilla.

Perussuomalaiset on tosin kyseenalaistanut pääministerin esittämän tukipaketin. Hallitus kipuilee myös paketin rahoituksen kanssa.

Markkinaraati kuvattiin torstaina 15.10., jonka jälkeen hallitus kertoi päässeensä polttoaineiden tukipaketissa lopulta sopuun.

Valtio on mitä ilmeisimmin kuitenkin jo kuitannut päätetyn tukipaketin rahoituksen polttoaineiden kohonneiden alv-tuottojen takia.

Markkinaraadissa vieraana ollut Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja arvioi, että valtio olisi kerännyt sievoisen summan.

”Me olemme arvioineet, että kotitalouksien ostaman bensiinin ja dieselin osuudesta olisi kertynyt vähän reilu sata miljoonaa euroa maalis–syyskuussa valtiolle lisää verotuloa”, Kalenoja sanoi.

Hänen mukaansa osa alv-tuottojen lisäyksestä olisi voitu käyttää polttoaineveron alentamiseen. Kauppakamari olisi suunnannut alennusvaran erityisesti dieseliin.

Markkinaraadissa vieraina olivat myös Kamuxin toimitusjohtaja Juha Kalliokoski ja K-Auton liiketoimintajohtaja Tommi Kiiskonmäki.

Kalliokoski kommentoi liikenne- ja viestintäministeriön virkakunnan visiota ruuhkamaksuista hieman sarkastiseen sävyyn.

”Hämeenlinnassa asuvana ja toki Helsingissä joka viikko käyvänä, vähän hymyilyttää, että kun maa on pitkä ja laaja, nyt puhutaan pelkästään pääkaupunkiseudusta ja Kehä ykkösen ja kolmosen asioista.”

S-ryhmä tiedotti lokakuun alussa, että sen keskusliikkeen SOK:n pääjohtaja Hannu Krook, 61, jää eläkkeelle tämän vuoden lopussa. Vuonna 1965 syntynyt Krook jää eläkkeelle huomattavasti ennen lakisääteistä eläkeikäänsä, joka on arvion mukaan 65 vuotta. Viime viikolla kerrottiin myös, että valtiovarainministeriössä halutaan korottaa suomalaisten eläkkeiden alaikäraja 70 vuoteen.

Krookille on tarjolla varhaisen eläköitymisen turvaksi SOK:n hankkima huomattava taloudellinen etu.

Krookilla on maksuperusteinen lisäeläkevakuutus, jonka sijoituksen suuruus on 20 prosenttia kokonaisvuosiansioista. Karttuneen eläkkeen voi ottaa maksuun ennen vanhuuseläkettä 60 vuoden iästä lähtien, jos toimisuhde S-ryhmässä päättyy. Maksettava eläke perustuu työnantajan maksamiin vakuutusmaksuihin ja niille kertyvään korkotuottoon.

SOK:n maksamat Krookin lisäeläkemaksut ovat olleet runsaat 940 000 euroa vuosina 2021–2025. Summa nousee oletettavasti yli miljoonan euron, koska Krook jatkaa työssään tämän vuoden loppuun.

SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Timo Santavuo ei halunnut arvioida, kuinka suuri Krookin lisäeläke voi olla kokonaisuudessaan.

Krook toimi S-ryhmän osuuskauppa Varuboden-Oslan toimitusjohtajana ennen siirtymistään SOK:n pääjohtajaksi. Kysyimme Krookilta, saako hän SOK:n pääjohtajan lisäeläkkeen lisäksi erillistä lisäeläkettä aiemmasta työstään Varuboden-Oslan toimitusjohtajana.

”Varuboden-Oslassa lisäeläke maksettiin samoilla periaatteilla kuin nykyisessä toimessani”, Krook kertoo.

Krookin toimiessa Varuboden-Oslan toimitusjohtajana vuosina 2013–2020 hänen ansiotulojensa määrä vaihteli vuositasolla runsaan 200 000 euron ja runsaan 400 000 euron välillä. Kaikki hänen kyseisten vuosien veronalaisista tuloistaan eivät ole välttämättä lähtöisin työstä Varuboden-Oslan toimitusjohtajana.

Kaipaa tiukkoja toimia

Pyysimme Krookilta puhelinhaastattelua ja kysyimme, mitä mieltä hän on suomalaisten eläkeiän korottamisesta. Krook vastasi sähköpostilla:

”Suomen saaminen kasvuun ja hyvinvointivaltiomme rahoittaminen edellyttävät valtiolta tiukkojakin toimia. Jokaista ratkaisua on pohdittava kriittisesti. Teimme kuitenkin juuri muutoksia eläkejärjestelmäämme, jotka mahdollistavat eläkeyhtiöiden osakesijoitusriskin nostamisen ja siten pitkällä juoksulla sijoitustuottojen pitäisi nousta vahvistaen eläkkeiden maksukykyä ja eläkejärjestelmän kestävyyttä”, Krook kirjoitti.

”Toisaalta ymmärrän hyvin pohteet siitä, mikä on eläkeiän noston suhteen realistista, varsinkin fyysisesti raskasta työtä tekevien kohdalla.”

Lähde: S-ryhmän palkkioraportit

”Päätös jättäytyä tässä kohtaa pois pääjohtajan tehtävästä kypsyi viimeisen vuoden aikana”, Krook kertoo.

Krookin mukaan työ S-ryhmän johdossa on ollut ”hieno matka”, mutta samaan aikaan myös raskasta.

”Se on ollut myös kuluttava työ, jossa työarkea ja muuta elämää, ystäviä ja harrastuksia, ei ole aina ollut helppoa pitää balanssissa. Nyt on uuden elämänvaiheen aika. En ole vielä sopinut jatkosta mitään. Tehdään tämä viimeinenkin vuosineljännes täysillä töitä.”

Pelastajat etsivät torstaina seitsemää kadonnutta miehistön jäsentä kahden kemikaalisäiliöaluksen sytyttyä keskiviikon ja torstain välisenä yönä 14.–15.10. tuleen Romanian aluevesillä Mustallamerellä, uutistoimisto Reuters kertoo.

Romanian viranomaisten mukaan Venäjän drooneja oli ajautunut Romanian ilmatilaan. Viranomaiset eivät kuitenkaan suoraan yhdistäneet alusten tulipaloja Venäjän drooneihin.

Viimeisen kymmenen päivän aikana ainakin viisi muuta rahtilaivaa on joutunut drooni-iskun kohteeksi Romanian ja Bulgarian rannikoiden läheisyydessä.

23 miehistön jäsentä on menehtynyt tai kadonnut noissa Naton aluevesien ulkopuolella tapahtuneissa iskuissa. Huomionarvoista on se, että viimeisin tapaus tapahtui Naton aluevesillä.

Tuleen viime yönä syttyneet laivat olivat ankkuroituneina Mustallamerellä lähellä Tonavaan johtavan kanaalin suuta. Kyseessä on Ukrainan paljon käyttämä reitti.

Aluksista toinen on San Marinon lipun alla seilaava tankkeri nimeltä Wine Trader, jonka 12-henkisestä miehistöstä seitsemän on kateissa.

Komorien lipun alla seilaava Yara J syttyi myös keskiviikkoiltana tuleen, mutta sen koko miehistö pelastui.

Romanian sisäministeriö kertoo lähettäneensä paikalle kaksi helikopteria etsintä- ja pelastusoperaatioon. Pakalle lähetettiin myös kaksi alusta, jonka kyydissä oli hoitohenkilökuntaa.

Olosuhteet ovat kuitenkin haastavat.

– Tällä hetkellä pelastusoperaatiota ei voida toteuttaa turvallisesti isojen aaltojen vuoksi, sisäministeriö sanoi lausunnossaan.

Mustanmeren meriliikenteeseen kohdistuvat, Ukrainan sotaan liittyvät, iskut ovat lisääntyneet viime kuukausina.

– Valitettavasti se on viime kuukausien merimiesten kuolonuhrien määrällä mitattuna maailman vaarallisin meri, Romanian ulkoministeri Oana Toiu sanoi aiemmin tällä viikolla.

Kiinalainen sähköautojätti BYD esitteli Pariisin autonäyttelyssä uuden lippulaivamallinsa, kookkaan Atto 8 -katumaasturin, joka on tulossa myös Suomeen.

Täyssähköinen, seitsenpaikkainen uutuus asettuu merkin eurooppalaisen katumaasturimalliston huipulle. Auton on tarkoitus saapua myös Suomeen vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä.

Uutuuden merkittävin tekninen lupaus ja läpimurto liittyy latausnopeuteen. Atto 8 on valmistajan ensimmäinen Eurooppaan saapuva malli, jossa hyödynnetään toisen sukupolven Blade-akkua sekä yhtiön uutta Flash Charging -pikalatausteknologiaa.

Valmistajan mukaan auton 115 kilowattitunnin akusto voidaan ladata 10 prosentista 70 prosenttiin viidessä minuutissa ja 97 prosenttiin yhdeksässä minuutissa. BYD ei erittele erikseen suurinta pikalataustehoa, mutta nopealla laskutoimituksella latauksen keskiteho täyteen ladattaessa on yli 600 kW.

Vaikuttavinta jopa on se, että BYD kertoo 30 asteen pakkasessa latauksen vievän 20 prosentista 97 prosenttiin vaivaiset 12 minuuttia. Tämä selittyy sillä, että kakkossukupolven Blade-akkuja voidaan lämmittää aggressiivisesti kennojen sisältäpäin.

Jotta Atto 8 voi vastaanottaa Flash Charging -latauksen korkeita lataustehoja, aikoo BYD rakentaa Eurooppaan oman latausverkostonsa, joka kattaa peräti 3 000 latausasemaa vuoden 2027 loppuun mennessä.

Flash Charging -asemia on tulossa myös Suomeen, ja BYD:n Suomen-maahantuojan mukaan ensimmäisten Flash Charging -asemien olisi tarkoitus avautua lähiaikoina, ehkäpä vielä vuoden 2026 aikana.

Nelivedolla Suomeen

Atto 8 sijoittuu yli viisimetrisenä (pituus 5 040 mm, leveys 1 996 mm ja korkeus 1 760 mm) täysikokoisten katumaasturien luokkaan. Malli tulee saataville kahtena täyssähköisenä voimalinjaversiona, joista Suomeen tulee mitä luultavimmin vain nelivetoversio.

Nelivetomallissa ei teholukemia ole säästelty. Se saa etuakselille toisen moottorin, jolloin kokonaisteho nousee 570 kilowattiin (775 hv) ja vääntö 775 newtonmetriin. Kiihtyvyydeksi 0–100 km/h luvataan 4,6 sekuntia.

Yhdistetty wltp-toimintamatka ei ole aivan luokan kärkeä, mutta silti varsin asiallinen 602 kilometriä. Toimintamatkaa BYD:n tapauksessa kompensoi suorastaan tajunnanräjäyttävä pikalatausnopeus.

Tilaa seitsemälle

Atto 8:sta ei varusteita ja ominaisuuksia puutu.

Atto 8 tarjoaa kolme istuinriviä ja paikat seitsemälle matkustajalle. Kaikki istuimet ovat nahkaverhoiltuja, ja etuistuinten lisäksi myös toisen rivin reunapaikoille on tuotu lämmitys-, tuuletus- ja hierontatoiminnot.

Kolmialueinen automaatti-ilmastointi on vakiovaruste, ja matkustamon yllä on 2,39 neliömetrin panoraamalasikatto.

Kojelaudalta löytyvät 10,25-tuumainen digitaalimittaristo, 26-tuumainen heijastusnäyttö (hud) sekä 15,6-tuumainen keskinäyttö, johon on integroitu Googlen palvelut.

Mukavuusvarusteisiin kuuluvat myös –6 ja +50 asteen välillä säädettävä etujääkaappi/lämpölokero, langattomat 50 watin puhelinlaturit sekä AWD-version 21 kaiuttimen DiSound-äänentoistojärjestelmä.

Tavaratilaa on kaikkien seitsemän istuimen ollessa käytössä 270 litraa. Kahden takimmaisen rivin penkit kaadettuna tilavuus kasvaa 1 960 litraan. Keulassa on lisäksi todella iso, peräti 136-litrainen etutavaratila, joka voidaan avata hauskasti koputtamalla napakasti kaksi kertaa auton konepellin reunaa.

BYD on tuomassa Atto 8:aan varusteita, jotka ovat Suomen olosuhteissa erityisen tervetulleita. Ensi kertaa kyseisen merkin varustelistauksessa tarjolla ovat matriisivalot sekä lämmitettävä tuulilasi.