Ruotsalainen puolustusjätti Saab on sopinut Kolumbian kanssa 3,1 miljardin euron arvoisesta hävittäjäkaupasta. Kolumbian puolustusvoimat ostaa Saabilta 15 yksipaikkaista Gripen E -hävittäjää ja kaksi kaksipaikkaista Gripen F:ää.
”Olen otettu siitä, että Kolumbia on valinnut Gripen E/F -hävittäjän vahvistamaan ilmapuolustustaan, ja toivotan iloisena Kolumbian tervetulleeksi Gripen-perheeseen. Tämä merkitsee alkua vahvalle ja pitkäaikaiselle kumppanuudelle, joka vahvistaa Kolumbian puolustusta ja turvallisuutta, hyödyttää sen kansaa ja lisää maan innovaatiovoimaa”, sanoo Saabin toimitusjohtaja Micael Johansson tiedotteen mukaan.
Kaupat edellyttävät aina vastakauppoja. Saab ja Kolumbian hallitus allekirjoittivat kaksi niin sanottua offset-sopimusta, jotka Saabin tiedotteen mukaan ”määrittelevät puitteet monille sotilaallisille ja sosiaalisille hankkeille”.
Käytännössä ruotsalaisyritykset investoivat Kolumbiaan. Saabin mukaan teollinen yhteistyöpaketti hyödyttää Kolumbiaa ”muun muassa ilmailun, kyberturvallisuuden, terveydenhuollon, kestävän energian ja vedenpuhdistusteknologian aloilla”. Summia tai yrityksiä Saab ei kerro.
Saabin suurin omistaja on noin 30 prosentin osakeosuudella ja 40 prosentin äänivallalla Wallenberg-sfäärin sijoitusyhtiö Investor. Se antanee osviittaa siitä, mitkä yritykset Kolumbiaan investoivat.
Sopimus on yksi Ruotsin historian suurimmista vientikaupoista puolustusteollisuudessa. Ei ihme, että Ruotsin hallituksen ministerit ovat kilvan hehkuttaneet kauppaa ja Ruotsin ja Kolumbian lämpimiä suhteita. Hallituksen tiedotteessa moderaattipuolueen ministereitä oli peräti kolme lausumassa aiheesta, ja lisäksi pääministeri Ulf Kristersson teki julkisuuteen videoviestin.
”Tämä on suuri päivä Ruotsin puolustusteollisuudelle ja puolustusviennille. Kolumbia on ostanut maailman parhaan hävittäjän, ruotsalaisen JAS 39 Gripenin. Toivotamme iloisesti Kolumbian tervetulleeksi kasvavaan Gripen-perheeseen ja odotamme innolla puolustuspoliittisen yhteistyömme syventämistä”, pääministeri sanoi videolla.
Kolumbian ulkopoliittiseen asemaan tuli täyskäännös
Puolustuspoliittinen yhteistyö Kolumbian kanssa onkin nykyisessä maailmantilanteessa jännittävä toivomus.
Kun neuvottelut Gripen-kaupoista aloitettiin, Kolumbian keskeinen huoli olivat maan sisäiset sissiryhmittymät, paramilitäärit ja rikollisjengit. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisella kaudella Kolumbian ulkopoliittinen asema on muuttunut. Yhdysvallat on poistanut Kolumbian huumekaupan vastaisten liittolaisvaltioiden listalta ja siirtänyt sen ”ongelmavaltioiden” joukkoon, kertoo Time-lehti. Tämä voi tarkoittaa lehden mukaan Kolumbialle vaikeuksia esimerkiksi kansainvälisten pankkien luottoluokituksissa ja lainansaannissa.
Ennen kaikkea vasemmistolainen presidentti Gustavo Petro ja Trump eivät tule toimeen.
Trump on Timen mukaan väittänyt, että Petron “epäonnistuneet yritykset tehdä myönnytyksiä huumeterroristiryhmille ovat vain pahentaneet kriisiä”.
“Kolumbian epäonnistuminen huumevalvontavelvoitteiden täyttämisessä viime vuoden aikana johtuu yksinomaan sen poliittisesta johdosta”, Trump kirjoitti presidentin huumekaupan torjumista koskevassa määräyksessään syyskuussa. Yhdysvallat myös asetti sanktioita Petrolle ja tämän lähipiirille.
Lokakuussa Trump ilmoitti somepostauksessaan keskeyttävänsä kaikki USA:n tuet ja avustukset Kolumbialle ja kutsui presidentti Petroa laittomaksi huumepomoksi.
Yhdysvaltain iskut huumeiden salakuljetuksesta syytettyjä veneitä kohtaan ovat tappaneet New York Timesin mukaan tänä syksynä 83 ihmistä, muun muassa kolumbialaisen kalastajan.
Vastavetona Kolumbia lopetti tiedustelutiedon jakamisen Yhdysvalloille.
Estäisikö Yhdysvallat kaupan?
Keväällä maailmalla levisi huhu, jonka mukaan USA olisi ilmoittanut estävänsä Kolumbian havittelemat Gripen-kaupat. Gripen E/F:n moottorit ovat General Electricin F414G-mallia, ja ne valmistetaan Yhdysvalloissa. Näin ollen Yhdysvallat voisi halutessaan estää kaupat.
Saab kumosi huhut tuoreeltaan ja on vahvistanut, että sillä on kaikki tarvittavat vientiluvat. Asiantuntijat ovat useissa medioissa todenneet, että puolustusteollisuuden toimitusketjut ovat niin monimutkaisissa riippuvuussuhteissa maiden välillä, ettei ole kenenkään intressissä ryhtyä niitä rikkomaan, ei edes Yhdysvaltojen.
Toki vientiluvat, laillisuudet ja lainalaisuudet eivät ennenkään ole estäneet Donald Trumpia, jos hän on saanut jotain päähänsä.
Suoraan keskelle konfliktia
Ruotsin päätä ei palele, kun se myy puolustusteollisuuden tuotteitaan. Hieman kärjistäen, siinä missä Suomen presidentti Alexander Stubb myi golfkentällä Trumpille jäänmurtajia, Ruotsi melko avoimesti nyrpistelee Yhdysvaltain tämänhetkiselle hallinnolle ja lähettää hävittäjiään keskelle Trumpin lietsomaa konfliktia – vastapuolelle.
Sekään ei ole mitään arvopohjaista realismia, että energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch kehottaa ruotsalaisyrityksiä olemaan investoimatta Yhdysvaltoihin, sillä ”maan poliittinen johto on yksi maailman arvaamattomimmista”.
Tämä kriittisyys on maksanut ainakin hetkellisesti arvovaltaa Ruotsille. Maa ei ole mukana tärkeimmissä pöydissä tai puheluissa, kun Eurooppa neuvottelee Ukrainan tilanteesta. Ruotsalaismedia kirjoittaa, että Stubb on alfa ja Kristersson beta.
Silti vain muutama viikko sitten Ukraina ilmoitti haluavansa 100–150 Gripeniä. Lauantaina Kolumbia vahvisti ostavansa 17 Gripen-hävittäjää. Kesäkuussa Thaimaa ilmoitti aikovansa ostaa 12.
Tässä voi käydä niinkin, että Ruotsi pitää arvoistaan kiinni ja lisäksi nauraa matkalla pankkiin.
