Alma Talentin analyytikko Erkka Felt keräsi kahdenkymmenen suurimman pienpanimon tilinpäätöstiedot ja huomasi, että tässäkin tapauksessa koolla on väliä.
”Kyllä panimon koko on aivan olennainen tekijä kannattavuusmielessä”, Felt tulkitsee viime vuoden lukuja.
Alan kolme suurinta kirjasi viime vuonna 10–15 prosentin liikevoittoa, kun moni niitä pienemmistä panimoista jäi joko tappiolle tai liikevoitoltaan vain 1–3 prosenttiin.
Pienpanimoista suurimmat eli Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Nokian Panimo erottautuvat. Laitilan yli 25 miljoonan euron liikevaihto on selvästi yli neljännes alan liikevaihdosta, mutta senkin liikevaihto polki viime vuonna paikoillaan.
Alan suurista Fat Lizard Brewing teki tappiota myös vuonna 2025. Sen liikevaihto laski 5,0 prosenttia 3,2 miljoonaan euroon. Näkyvästä brändistä tunnetun yhtiön liiketappio puolittui samalla 0,1 miljoonaan euroon.
Tilinpäätökset todistavat, että tyypillinen pienpanimo kannattaa heikosti. Vaikka verotuksen pienpanimoalennus auttaa olutmyyntiä, verot ja kaupan katteet syövät suuren osan tölkin hinnasta.
Aarikka: ”Kone käy ja kukkuu”
Keväällä kerrottiin, että omistaja ja hallituksen jäsen Rami Aarikka jää pois Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallitustyöskentelystä.
”Minulle tuli alkuvuodesta 29 vuotta täyteen Limutehtaalla toimitusjohtajana, hallituksen jäsenenä tai molempina”, Aarikka vastaa kysymykseen lähdön syistä.
Aarikan mukaan tuli oikea aika alkaa katsoa yhtiötä ja sen toimintaa suurimman henkilöomistajan näkökulmasta.
”Kone käy ja kukkuu, uusille vastuunkantajille tulee tilaa ja samalla toiminnan ulkopuolinen omistajaporras vahvistuu. Näin tehostetaan koko johtoketjun toimintaa”, Aarikka lisää.
Kourallinen hyvin kannattavia
Vuonna 1994 perustetun Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 11,6 miljoonaa euroa. Se jakoi viime vuodelta 2,5 miljoonan euron osingot, joten kyllin suuri pienpanimo sekä investoi että jakaa osinkoa.
”Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla on tarvittaessa valmius listautumiseen tai muihin rahoitusjärjestelyihin yhtiön kasvun rahoittamiseksi”, Kukko-oluesta tunnettu yhtiö kertoo tiedotteessa.
Tilinpäätökset kertovat, että viime vuonna yli 10 prosentin liikevoiton saavuttivat Tornion Panimo, Olarin panimo ja Koskipanimo. Tappiollisena näyttäytyy Salama Brewing, joka vuonna 2024 kertoi perustavansa Keravan Klondyke-taloon panimon, joka mahdollistaisi noin kymmenen miljoonan euron kasvun.
Tavoite häämöttää kaukana, koska vuonna 2019 perustetun Salaman liikevaihto oli viime vuonna 1,2 miljoonaa euroa.
”Olemme innoissamme kasvusta”
Alan suuriin kuuluvan MBH Breweriesin myynti kasvoi 14 prosenttia, vaikka muutoin oluiden myynti Suomessa laski. Sen kannattavaa kasvua vauhditti ennen kaikkea Saimaa- ja Marsalkka-tuoteperheiden kehitys.
Yhtiössä onkin käynnistetty vuoteen 2030 ulottuva kasvuohjelma. MBH:n tavoitteena on kaksinkertaistaa liikevaihto vuoden 2025 tasosta aina 14 miljoonaan euroon.
Syksystä 2022 MBH:n toimitusjohtajana vaikuttanut Jukka Sipilä kertoo, että tehokkuus paranee volyymikasvun ansiosta.
”Olemme innoissamme, sillä vuodesta 2026 tulee neljäs peräkkäinen kasvuvuosi muutoin haastavassa ja muuttuvassa markkinassa”, Sipilä hahmottaa.
Sipilän mukaan vuonna 2026 kasvu on jatkunut hyvällä vauhdilla. Hän uskoo kasvutahdin yltävän viime vuoden tasolle.
”Uutta kasvua saimme erityisesti vahvoista oluista. Meillä oli jo ennen lakimuutosta useita vahvoja oluita kaikissa brändiportfolioissa, ja 2025 lanseerasimme myös uusia tuotteita”, Sipilä sanoo.
”Vuodesta tulossa erittäin vaikea”
Ahvenanmaalla olutta paneva Stallhagen menetti viime vuonna myyntiä ja teki tappiota. Toimitusjohtaja Tommy Ruponen valittelee, että viime vuoden markkinatilanne oli hyvin hankala.
Stallhagenin liikevaihto laski viime vuonna 13 prosenttia 2,1 miljoonaan euroon. Kehitys ei näytä hyvältä, koska nettotappiota kertyi lähes puoli miljoonaa euroa.
”Hinnankorotukset yhdessä kaupan katevaatimusten kanssa ovat tehneet pienpanimotuotteista ylihinnoiteltuja. Sitä ne ovat kuluttajan näkökulmasta ja samalla niistä tulee valmistajalle kannattamattomia”, Ruponen arvelee.
Koska ulkona on niin kallista syödä ja juoda, tulee pienpanimotuotteiden horeca-hinnoittelustakin vaativaa. Finströmissä toimiva Stallhagen viestii, että sen omassa kaupassa kävi kesäkuussa vähemmän turisteja kuin kesäkuussa 2024 ja 2025.
”Vuodesta on tulossa erittäin vaikea lähinnä horeca-puolella. Jos kesän myynnit eivät ole kannattavia, tulemme vielä näkemään monta nurinmenoa”, Ruponen vastaa kysymykseen näkymistä.
Oluiden markkinatrendi laskeva
Tuusulassa toimiva Maku Brewing teki tappiota vuosina 2024 ja 2025. Viime vuonna sen liikevaihto oli 1,6 miljoonaa euroa ja liiketappio 0,1 miljoonaa euroa.
”Tätä ennen olimme tehneet viisi vuotta putkeen positiivista tulosta. Vuosi 2025 oli meille erittäin haastava”, kuvailee Maku Brewingin toimitusjohtaja Harri Hopearuoho.
Myös Maku Brewingin johto tietää, että oluiden markkinatrendi on laskeva. Se on yleiseurooppalainen ilmiö.
”Olemme muuttuneet panimosta juomataloksi. Tarjontaa on tietoisesti laajennettu perinteisen oluen ulkopuolelle”, Hopearuoho kertoo.
Hopearuoho korostaa, että kymmenen vuotta on Suomen pienpanimomaisemassa pitkä jakso. Maku perustettiin vuonna 2014.
”Moni aloitti kanssamme samaan aikaan, mutta kaikki eivät ole enää jäljellä.”
Laadukkaat raaka-aineet kuten erikoishumalat, energia ja logistiikka maksavat pienelle toimijalle suhteessa paljon enemmän kuin teollisille jäteille.
”Pienpanimo ei voi kilpailla massatuotannon hinnoilla, jolloin kuluttajahinnan on oltava korkeampi”, Hopearuoho vastaa niille, jotka valittavat tölkin hintalappua.
Pienpanimoita kaatuu myös
Alan etua valvovaan Pienpanimoliittoon kuuluu noin 70 panimoa. Laajan tilinpäätösaineiston perusteella keskimääräisen pienpanimon liikevaihto oli viime vuonna vain 1,2 miljoonaa euroa. Tulokset olivat keskimäärin tappiollisia.
Toimintaympäristöä voi pitää vaativana, koska alkoholin kulutus laskee ja alkoholittomien juomien kysyntä kasvaa. Pienpanimot tietävät, että oluen kulutus putosi viime vuonnakin pari prosenttia.
Itsenäisiä panimoita edustava Independent Brewers of Europe (IBE) kertoo tutkimuksesta, jonka perusteella pienpanimoiden toiminnassa korostuu tänäkin vuonna eloonjääminen.
Tutkimusraportin mukaan yli 40 prosenttia Euroopan pienpanimoista pitää ”selviytymistä” ykköstavoitteena vuonna 2026. Oluen kulutus laskee, sillä yli 70 prosenttia eurooppalaisista on vähentänyt alkoholin kulutusta.
Panimoliiton keräämä pitkä aikasarja paljastaa, että vuonna 2015 oluen myynti oli Suomessa 385 miljoonaa litraa. Vuonna 2025 sitä myytiin enää 313 miljoonaa litraa eli lähes 20 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Jotkut panimot menestyvät yhä hyvin: esimerkiksi Nokian Panimon oluen myyntivolyymi kasvoi tammi–maaliskuussa 23 prosenttia.
”Voittoa ei synny ilman isoja määriä”
Nokian Panimosta 39,5 prosenttia omistava Henrik Andersin sanoo, että pienpanimoa on paha saada kannattavaksi, jos tuotantomäärä jää alle kahteen miljoonaan litraan vuodessa.
”Kun kunnostimme Nokian Panimoa 2010-luvun alussa, niin huomasimme, että vasta yli kahden miljoonan litran tuotanto tekee oluen panemisesta kannattavaa. Voittoa alkoi vihdoin syntyä, kun kahden miljoonan raja meni rikki”, Andersin kertoo.
”Piti vain saada lisää volyymia, sillä voittoa ei synny ilman isoja määriä”, hän alleviivaa.
Suomessa pienpanimot ovat hyvin vaihtelevia kooltaan, mutta suurimman osan arvioidaan tuottavan vain noin 100 000–200 000 litraa vuodessa. Alalla ei ole kokoa kasvattavia yrityskauppoja, koska pienpanimoita ei verotussyistä saa ketjuttaa.
Nokian Panimon varmalta tuholta vuonna 2008 pelastanut pankkiiri Andersin laskee, että pienpanimoita on jäljellä ehkä 80. Hänen mukaansa niistä monet ovat niin sanotusti zombie-tilassa.
”Ne eivät vielä ole lopettaneet, mutta elävät kuolleet eivät pane enää mitään.”
Henrik Andersin jätti Nokian Panimon hallituksen puheenjohtajan tehtävät vuonna 2020. Hän seuraa alaa omistajana ja havaitsee tuotteiden hinnoittelussa rohkeita piirteitä.
”Jotkut pienpanimoista antavat tuotteensa hinnaksi kaupassa seitsemän euroa tölkki. Ei sellainen voi onnistua, koska rivikuluttaja ei sitä oluesta maksa”, Andersin sanoo.
