Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan Venäjän ja Kiinan yhteistyö lisääntyy arktisella alueella.
Ministeriö on julkaissut uuden arktisen alueen strategian, jonka mukaan Kiinan ja Venäjän lisääntyvä yhteistyö uhkaa arktisen alueen vakautta.
Venäjä on raportin mukaan avannut uudelleen satoja neuvostoaikaisia sotilasalueita arktisella alueella. Kiinalla, joka kuvailee itseään ”lähes arktiseksi” valtioksi, on myös kunnianhimoisia tavoitteita arktisella alueella.
Pohjoinen silkkitie
Kiina on sanonut aikovansa rakentaa ”pohjoisen silkkitien”, ja se investoi voimakkasti napa-alueiden tutkimukseen.
Pohjoinen silkkitie on Kiinan koillisväylälle suunnittelema kauppareitti, joka kulkee Jäämerta Venäjän pohjoispuolitse kohti Eurooppaa.
Arktinen alue voi kokea ensimmäisen jäättömän kesänsä vuoteen 2030 mennessä. Merijään häviäminen lisää sekä arktisten merenkulkureittien kulkukelpoisuutta, että pääsyä luonnonvaroihin.
Raportin mukaan Kiina on Venäjän energiahankkeiden keskeinen rahoittaja. Maiden välinen sotilaallinen yhteistyö arktisella alueella on lisääntynyt.
Vaikka Kiinan ja Venäjän välillä on edelleen merkittäviä erimielisyyksiä, niiden kasvava lähentyminen alueella on Yhdysvaltojen mielestä huolestuttavaa. Raportin mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriö jatkaa yhteistyön seuraamista.
Yhdysvaltain näkökulmasta Kiinan toiminta arktisella alueella on huolestuttavaa. Arktinen reitti vähentäisi Kiinan riippuvuutta Malakan salmesta, joka on lyhin merireitti Kiinan ja Intian valtameren välillä, sekä yksi merkittävimpiä meriliikenteen pullonkauloja.
Yhdysvallat katsoo Malakan salmen olevan Kiinalle ”strateginen haavoittuvuus”, erityisesti jos konflikti Taiwanin kanssa eskaloituisi.
Haastavaa ja tehotonta
Ulkopoliittisen instituutin Kiina-tutkija Liisa Kauppila arvioi aiemmin Iltalehdelle, että pohjoinen silkkitie on Kiinalle ensisijaisesti paikka tehdä tutkimusta ilmastonmuutoksesta.
Öljyn poraaminen arktiselta on toistaiseksi haastavaa ja kallista. Kauppilan arvion mukaan liikenne Koillisväylällä tulee tuskin lisääntymään lähiaikoina, sillä sen toteuttaminen on kustannustehotonta.
Jäljelle jää sotilaallinen ulottuvuus.
Kohti Alaskaa
Tästä saatiin esimakua eilen keskiviikkona, kun Yhdysvaltain ilmapuolustus pysäytti kaksi venäläistä ja kiinalaista pommikonetta, jotka lensivät kohti Alaskaa.
Pohjois-Amerikan ilmapuolustuskomentokeskus NORADin mukaan pommikoneet pysyivät kansainvälisessä ilmatilassa, eikä niitä pidetty ”uhkana”.
Venäjän ilmavoimien toiminta Alaskan läheisyydessä on NORADin mukaan säännöllistä.
Kiinalaisten pommikoneiden läsnäolo on sen sijaan uusi ilmiö.
NORADin komentaja kenraali Gregory Guillot’n mukaan Kiina on työntymässä pohjoisemmaksi arktiselle alueelle ja hän odottaa näkevänsä siellä kiinalaisia lentokoneita mahdollisesti jo tänä vuonna.
– Olemme nähneet niitä teknisen tai tieteellisen tutkimuksen varjolla, mutta uskomme, että ne ovat varmasti monitehtäväisiä, myös sotilaallisia, Guillot arvioi CNN:lle.
Taistelujäänmurtaja
Venäläiset sotilasasiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota Naton heikkouteen arktisella alueella. Yhdysvaltojen huomautetaan olevan kehityksestä jäljessä vuosikymmeniä, kun taas Venäjä on panostanut toimintaan arktisella alueella jo kauan.
Venäjä on ottanut tänä kesänä testikäyttöön uuden taistelujäänmurtajan, joka liittyy osaksi Venäjän pohjoista laivastoa
Taistelujäänmurtaja Ivan Papanin on mahdollista aseistaa muun muassa Kalibr-risteilyohjuksilla.
Venäjän valtiollisen uutistoimisto Tassin mukaan Ivan Papanin tehtävä on suojella ja valvoa Venäjän etuja arktisilla vesillä, saattaa ja tarvittaessa hinata pidätettyjä aluksia satamaan sekä saattaa tukialuksia.
Lisäksi Ivan Papanin pystyy kuljettamaan ”erikoislastia” ja osallistumaan pelastusoperaatioihin.