Uutiset ja blogit

Optiseen laskentaan perustuva tekoälylaitteisto on askeleen lähempänä toteutumistaan, Aalto-yliopiston Nature Photonics -lehdessä marraskuussa julkaistussa tutkimuksessa osoitetaan.

Tutkijatohtori Yufeng Zhangin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä kehitti menetelmän, joka pystyy suorittamaan monimutkaisia tensorilaskentoja käyttämällä yhtä valon etenemissuuntaa.

Nykyisin kaikki tekoälyn toiminnallisuudet aina kuvantunnistuksesta kielen käsittelyyn perustuvat tensorilaskentaan. Datan räjähdysmäinen kasvu on kuitenkin työntänyt grafiikkasuorittimien (GPU) kaltaiset perinteiset digitaaliset laskentajärjestelmät äärirajoilleen niin nopeuden, skaalautuvuuden kuin energiankulutuksenkin suhteen.

"Menetelmämme suorittaa samankaltaisia laskentoja kuin nykyiset grafiikkasuorittimet, kuten konvoluutioita ja huomiokerroksia – mutta tekee sen valon nopeudella. Elektronisten piirien sijaan käytämme valon fysikaalisia ominaisuuksia useiden laskutoimitusten suorittamiseen samanaikaisesti", Zhang kertoo Aalto-yliopiston tiedotteessa.

Tutkijat ohjelmoivat digitaalista dataa valon värähdyslaajuuksiin ja -vaiheisiin, jolloin luvut muuttuivat optisen kentän fysikaalisiksi ominaisuuksiksi. Kun nämä valokentät vuorovaikuttavat ja yhdistyvät, ne toteuttavat luonnostaan matemaattisia operaatioita, kuten matriisi- ja tensorikertolaskuja, jotka taas muodostavat syväoppimisalgoritmien ytimen.

Käyttämällä useita valon aallonpituuksia tutkimusryhmä pystyi laajentamaan lähestymistapaa vielä korkea-asteisempiin tensorioperaatioihin.

Zhang vertaa perinteisin keinoin tehtävää tensorilaskentaa tullivirkailijaan, jonka täytyy tarkastaa jokainen paketti useilla eri toimintoja tekevillä laitteilla ja sitten lajitella ne oikeisiin lokeroihin, tavallisesti yksi paketti kerrallaan.

”Optinen laskentamenetelmämme yhdistää kaikki paketit ja laittaa ne samalla kerralla kaikkien eri koneiden läpi. Olemme luoneet 'optisia koukkuja', jotka yhdistävät jokaisen sisääntulon oikeaan ulostuloon: tällöin kaikki paketit tarkastetaan ja lajitellaan välittömästi ja samanaikaisesti.”

Integraatio 3–5 vuoden sisällä

Aalto-yliopiston fotoniikkaryhmän johtajan, professori Zhipei Sunin mukaan lähestymistapaa voidaan toteuttaa lähes millä tahansa optisella alustalla.

"Tulevaisuudessa integroimme tämän laskentakehyksen suoraan fotonisiin piireihin, jolloin valoon pohjaavat prosessorit voivat suorittaa monimutkaisia tekoälytehtäviä erittäin pienellä virrankulutuksella", Sun visioi tiedotteessa.

Zhangin mukaan tavoitteena on ottaa menetelmä käyttöön suuryritysten jo olemassa olevilla laitteistoalustoilla. Hänen varovaisen arvionsa mukaan integraatio voisi tapahtua 3–5 vuoden sisällä.

"Näin syntyy uusi sukupolvi optisia laskentajärjestelmiä, joiden käyttö nopeuttaa huomattavasti monimutkaisten tekoälytehtävien toteuttamista lukuisilla eri aloilla”, Zhang arvioi.

Viime vuoden verotietojen perusteella kiistellyt datakeskukset maksoivat vain vähän yhteisöveroja. Suomen keskeisimpien datakeskusyhtiöiden yhteenlaskettu yhteisöveropotti oli alle kaksi miljoonaa euroa.

Summa on varsin pieni siihen nähden, että viitenä edeltävänä vuotena suurimmat datakeskukset maksoivat yhteisöveroa yhteensä keskimäärin 19 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuonna 2023 potti oli vajaat seitsemän miljoonaa euroa.

Viime vuoden vaatimaton yhteisöverokertymä tulee alaa edustavan datakeskusyhdistys FDCA:n hallituksen puheenjohtajalle Veijo Terholle yllätyksenä.

”Olisin kyllä odottanut, että se olisi enemmän”, Terho hämmästelee.

Hän vertaa summaa siihen, että pelkästään Googlen Haminassa sijaitsevaa datakeskusta operoiva Tuike Finland on vuosina 2019 ja 2020 maksanut vuositasolla lähes 30 miljoonaa euroa yhteisöveroja.

Mistä iso muutos siis johtuu?

Datakeskusalalla toimii Suomessa toistakymmentä yhtiötä, mutta suuren kokoluokan konesaleja on tähän asti ollut vain yksi eli Googlen datakeskus Haminassa.

Sen osuus alan veropotista on ollut keskeinen. Viime vuonna Tuike Finland ei maksanut yhteisöveroja lainkaan. Näin oli myös vuosina 2021 ja 2023.

Alan isoin yhteisöveronmaksaja oli viime vuonna Mäntsälässä datakeskusta pyörittävä Nebius DC, joka maksoi yhteisöveroja vajaat 600 000 euroa.

Vuodet 2019 ja 2020 poikkeuksia

Kauppalehti tiedusteli Googlelta syytä Tuike Finlandin nollaveroihin.

”Alphabet noudattaa kaikissa toimintamaissaan sekä kansallisia että kansainvälisiä yhteisöverolakeja. Maksamamme yhteisöveron määrä voi vaihdella vuodesta toiseen. Esimerkiksi Tuike Oy:n osalta verojen tasoon vaikuttaa tiettyjen kulujen, kuten pääomainvestointien, verovähennyskelpoisuuden ajoitus”, Googlen viestintäpäällikkö Michiel Sallaets kommentoi sähköpostitse.

Myös Kauppalehden analyytikko Erkka Felt arvioi, että vuoden 2024 nollaverot liittyvät yhtiön suuriin investointeihin, jotka pienentävät verotettavaa tulosta.

Viime vuonna Tuike Finlandin koneinvestoinnit paisuivat 772 miljoonaa euroon. Edeltävänä vuonna ne olivat 332 miljoonaa euroa.

”Tuike on kaksinkertaistanut koneinvestoinnit ja saanut sitä varten emoltaan korollisen lyhytaikaisen lainan. Myös lainan korkokulut ovat pienentäneet verotettavaa tulosta”, Felt toteaa.

Verotettavaan tulokseen vaikuttaa myös vuosina 2020–2025 Suomessa käytössä oleva uusiin koneisiin, kalustoon ja laitteisiin tehtävien investointien veroporkkana. Yhtiöt voivat näinä vuosina tehdä vuotuiset poistot verotuksessa normaalitahtiin nähden kaksinkertaisina.

Feltin mukaan vuosina 2019 ja 2020 Tuike Finlandin veroaste oli poikkeuksellinen. Se tuskin tulee toistumaan.

Esimerkiksi vuonna 2020 Tuike Finlandin tilinpäätöksen tulos ennen veroja oli 38,8 miljoonaa euroa. Yhteisöveroja yhtiö maksoi 29,4 miljoonaa euroa.

”Veroaste oli silloin 76 prosenttia. Verotettava tulos siis erosi jostain syystä hyvin paljon kirjanpidollisesta tuloksesta. Todennäköisesti jotkin kulut eivät olleet verovähennyskelpoisia tai verotuksen poistot ovat olleet pienemmät kuin kirjanpidon suunnitelman mukaiset poistot”, Felt arvioi.

Kovat odotukset

Googlen lisäksi myös muut datakeskusyhtiöt tekevät Suomessa parhaillaan mittavia investointeja. Se heijastuu yhteisöverotukseen.

”Poistoilla ja lainoilla yhtiöt pystyvät tekemään niin sanottua verosuunnittelua. Mutta mikä tahansa yhtiö voi sitä harrastaa. Ei tämä eroa mistään muustakaan teollisuudesta”, datakeskusyhdistyksen Terho sanoo.

Datakeskusten luomista työpaikoista ja verotuloista on tänä vuonna keskusteltu paljon. Esimerkiksi tuoreessa Rambolin EK:lle tekemässä selvityksessä datakeskustoimialan aikaansaamaksi kokonaisverotuotoksi arvioidaan tänä vuonna noin sata miljoonaa euroa ja viiden vuoden kuluttua yli 350 miljoonaa euroa.

Arvioon on laskettu mukaan yhteisöveron lisäksi kiinteistöverot, arvonlisäverot, sähköverot ja työntekijöiden tuloverot sekä datakeskusten alihankkijoiden maksamat erilaiset verot.

EK:n julkaiseman ennusteen mukaan datakeskusten kapasiteetti Suomessa viisinkertaistuisi viidessä vuodessa nykyisestä alle 300 megawatista noin 1 500 megawattiin.

Odotukset verotulojen kasvusta perustuvat Terhon mukaan siihen, että nyt tulossa on ennen kaikkea suuren kokoluokan datakeskuksia.

”Totta kai se näkyy verotuloissa. Siellä on kiinteistöveroa ja palkanmaksuun liittyviä veroja, joita ei voi kikkailla pois.”

Tämä on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä.

Moni vanhan talon omistaja on epäillyt, voiko lämpöpumppu toimia tehokkaasti vanhassa rakennuksessa.

Saksalaisen aurinkoenergiaan erikoistuneen Fraunhofer ISE -instituutin nelivuotinen tutkimus antaa kysymykseen vastauksen: kyllä voi.

Tutkimuksessa seurattiin 77 lämpöpumppujärjestelmän toimintaa erilaisissa pientaloissa, joissa asui yhdestä kolmeen perhettä. Tutkituista järjestelmistä neljä viidesosaa oli ilma-vesi- ja loput maalämpöpumppuja. Rakennukset oli rakennettu vuosien 1826 ja 2001 välillä.

Tulosten perusteella epäilyt lämpöpumppujen soveltuvuudesta vanhoihin rakennuksiin osoittautuivat turhiksi.

Lämpöpumppujen vuosihyötysuhde eli spf-arvo (seasonal performance factor) vaihteli vanhoissa taloissa tutkimuksen mukaan välillä 2,6–5,4. Käytännössä ne tuottivat siis käytettyä yhtä sähkön kilowattituntia kohden keskimäärin 2,6–5,4 kilowattituntia lämpöenergiaa.

Sähkövastusten käyttö oli vähäistä: ilma-vesilämpöpumpuissa se muodosti vain noin 1,3 prosenttia kokonaissähkönkulutuksesta ja maalämpöpumpuissa osuus oli lähes nolla.

Rakennuksen iällä ei havaittu olevan vaikutusta lämpöpumpun hyötysuhteeseen.

Tämä on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä. Jutussa kerrotaan muun muassa, missä asioissa tutkimus löysi parantamisen varaa vanhoihin taloihin toteutetuista lämpöpumppujen asennuksista.

Lue myös:

Mikä yhdistää amerikkalaista joulupukkia ja päihtynyttä ruotsalaismiestä?

He saapuvat peremmälle savupiipun kautta.

Näin kävi Tukholman, Maarianhaminan ja Tallinnan välillä liikennöivällä Tallink Siljan Baltic Queenillä 30. marraskuuta, kun matkustaja tunkeutui laivan konehuoneeseen.

Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd vahvistaa Iltalehdelle, että matkustaja onnistui sujahtamaan konehuoneeseen savupiipusta. Tilanteeseen onnistuttiin puuttumaan laivalla välittömästi.

”Tutkinnassa selvisi, että hän oli sivuuttanut turvamerkinnät ja kiivennyt sisään täysin luvatta.”

Miten savupiippuun pääseminen on mahdollista?

”Savupiipun ympärillä täytyy tietysti olla pääsy huoltotoimenpiteitä varten. Siellä on kaiteita ja erilaisia portteja, jotka estävät pääsyn sinne, mutta hän on todennäköisesti kiivennyt niiden kaikkien yli ja päässyt sitä kautta sisään.”

Ruotsalaisnuorukainen

Aftonbladetin mukaan konehuoneeseen päässyt matkustaja oli huumeiden vaikutuksen alaisena ollut mies.

Nöjd kertoo, että mies on noin 20-vuotias Ruotsin kansalainen.

Nöjdin mukaan miehen tunkeutuminen havaittiin aamulla kello 7.12. Laiva oli tuolloin lipumassa Tukholman saaristossa.

”Hänet saatiin kiinni ja luovutettiin saapumisen jälkeen Tukholman poliisille.”

Ruotsin poliisi epäilee miestä huumausainerikoksesta, törkeästä luvattomasta tunkeutumisesta ja yrityksestä merenkulun sabotointiin, Aftonbladet kertoo.

Aftonbladetin mukaan sekava mies oli painellut konehuoneessa useita nappeja ja hätäpysäytystä.

”Hän meni siellä täysin sekaisin”, Aftonbladetin lähde kuvaili.

Kaikki laivat syyniin

Tallink Silja on ryhtynyt tapauksen tiimoilta järeisiin turvatoimiin.

”Tapaus otettiin erittäin vakavasti. Lukitusjärjestelmiä on muutettu, savupiippualueelle asennetaan lisää kameroita, ja kaikki Tallink Silja Linen alukset tarkastetaan, jotta luvaton pääsy rajoitetuille alueille voidaan estää”, Nöjd kertoo.

Tallink Siljan laivoja ovat Baltic Queenin lisäksi muun muassa Helsingin ja Tukholman välillä liikennöivät Silja Serenade ja Silja Symphony sekä Turun ja Tukholman välillä liikennöivä Baltic Princess.

Tapaus on tällä hetkellä Tallink Siljan sisäisessä selvityksessä. Myös Ruotsin poliisin tutkinta jatkuu, vaikka Aftonbladetin mukaan rikoksista epäilty mies on päästetty vapaaksi.

Moni 53–62-vuotias palkansaaja voi kohdata ensi vuoden alussa eli runsaan kuukauden kuluttua myönteisen yllätyksen, kun palkka tulee tilille: rahaa on maksettu aiempaa enemmän, vaikka veroprosentti olisi pysynyt entisellään eikä palkankorotustakaan olisi osunut kohdalle.

Pääsyy kohoavaan nettotuloon on se, että työeläkemaksu putoaa tässä ikäluokassa vuoden 2026 alusta 8,65 prosentista 7,30 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että heiltä palkasta otetaan vähemmän noin prosentin verran veronluonteisia maksuja, jollainen palkansaajan TyEL-maksu siis on.

Eri tuloluokissa TyEL-vaikutus on hieman vaihteleva. Kun sen vaikutuksen laskee yhteen muiden veromuutosten kanssa, on tilillä näkyvissä nettotuloissa poikkeuksellisen suuri nousu varsinkin kovimpien palkkojen kohdalla.

Hurjilla tuloilla hurjat kevennykset

Veronmaksajain keskusliitto on laskenut, että esimerkiksi Suomessa harvinaisemmalla 20 000 euron kuukausituloilla veronluonteiset maksut sisältävä veroaste laskee 53–62-vuotiailla 51,8 prosentista 47,7 prosenttiin, eli laskua on runsaat neljä prosenttiyksikköä. Vuodessa kevennys on noin 10 250 euroa, eli 12,5:llä jaettuna pyöreästi 820 euroa kuussa.

Veronmaksajain keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen pitää pudotusta poikkeuksellisena. Osa tästä jättipudotuksesta tulee TyEL-pudotuksesta, mutta pääosa koostuu Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksestä alentaa ylimpien tuloluokkien veromarginaaleja.

”Neljän prosenttiyksikön alenemisessa on selvästi suurempi osa ylimpien marginaalien alennuksen vaikutusta”, Kalluinen sanoo.

Kun kuukausitulo on 10 000 euroa, putoaa veroprosentti mainitussa vanhemman pään työntekijöiden ikäluokassa kokonaisuudessaan 2,3 prosenttia 43,2:een, ja käteen jää vuositasolla 2 880 euroa enemmän kuin tänä vuonna vastaavilla tuloilla. Kuukaudessa tilille napsahtaa noin 230 euroa aiempaa enemmän, mistä siis karkeasti puolet on TyEL-vaikutusta.

Tavallisissa palkoissa hyöty kymppejä

Vastaavalla matematiikalla 5 000 euron kuukausitulolla veroprosentti alenee TyEL-kevennyksen verran, 0,9 prosenttiyksikköä, laskee Veronmaksajat. Rahaa tämän tulotason palkansaajalle maksetaan siis kuussa tilille noin 45 euroa tätä vuotta enemmän.

Myös 4 000 euron ja 3 000 euron bruttokuukausipalkoista jää käyttöön yli 40 euroa enemmän ja 2 000 euron kuukausipalkasta kaksi kymppiä. (Katso Veronmaksajain keskusliiton sivuilta tarkemmat laskelmat 53-62-vuotiaiden verotuksen muutoksista 2026 ja laskelmiin liittyvät oletukset.)

Kalluinen arvelee, että moni 53–62-vuotias ei ole välttämättä ajatellutkaan, että käteen jäävät tulot kasvavat ensi vuoden alusta alkaen. Enemmän seurailtaneen verokortin ennakonpidätysprosenttia, joten positiiviset yllätykset tammikuun 2026 palkanmaksupäivänä ovat mahdollisia.

TyEL ei näy ennankonpidätysprosentissa

”Tämä [TyEL-maksun alennus] ei näy alentuneena ennakonpidätysprosenttina. Kun maksu on verovähennyskelpoinen, niin maksun aleneminen kohottaa verotettavia tuloja. Sillä voi periaatteessa olla ennakonpidätysprosenttiin itsessään jopa pieni kohottava vaikutus.”

53–62-vuotiaiden työeläkemaksun alennus ensi vuoden alussa liittyy vuoden 2017 eläkeuudistukseen, jossa tämän ikäluokan TyEL-maksu nostettiin 1,5 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin sitä nuorempien ja vanhempien TyEL-maksut. Vastapainoksi 53–62-vuotiaat saivat väliaikaisesti paremman eläkekarttumaprosentin kuin muut. Veronmaksajien Kalluinen ei lähde arvioimaan, oliko verouudistuksessa erillisesti käsitelty 53–62-vuotiaiden ikäluokka lopulta euroissa mitattuna häviäjä tai voittaja.

Nyt samaan aikaan, kun satojen tuhansien 53–62-vuotiaiden TyEL-maksu laskee 8,65:stä 7,30:een, nousee se kaikilla muilla 7,15:stä 7,30:een, jolloin maksu on jatkossa kaikilla sama.

Pieni kiristävä vaikutus muissa ikäluokissa

“17–52- ja 63–67-vuotiaalla muutokset ovat pienempiä, mutta ikävä kyllä myös muutoksen etumerkki muuttuu. 52 000 euron vuosipalkalla veroprosentti värähtäisi 0,1 prosenttiyksiköllä ylöspäin, ja käteen jäävät tulot pienenevät noin 50 eurolla vuodessa eläkemaksumuutoksen seurauksena”, Kalluinen kirjoitti Taloustaidon blogissa alkusyksystä.

Muitakin muutoksia ensi vuonna tehdään, jotka vaikuttavat käteen jäävään palkkaan. Veroprosenttia heilauttaa monen palkansaajan kohdalla ikävämpään suuntaan varsinkin se, että ay-jäsenmaksut eivät ole jatkossa enää verovähennyskelpoisia.

Etsitkö puhelinta tai avaimia ympäri asuntoa? Tai tuntuuko, että pää on täynnä muistilistoja, joiden asioita on vaikea pitää mielessä?

Arkiset muistiongelmat voivat kertoa, että aivot ovat kuormittuneet. Se saa miettimään, voiko tämä ennakoida tulevaa muistisairautta.

Stressi on keholle on monella tapaa haitallista ja vaikuttaa jopa aivojen toimintaan. Kroonistuneena se muistuttaa oireiltaan muistisairautta.

Hetkellinen stressi voi parantaa henkistä, kognitiivista ja fyysistä suorituskykyä vaikuttamalla aivojen, tuki- ja liikuntaelimistön sekä sydän- ja verisuonten toimintaan.

Pitkittynyt stressi sen sijaan on yhdistetty univaikeuksiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä mielenterveysongelmiin. Kroonistunut stressi aiheuttaa myös alakuloisuutta, unohtelua, keskittymishäiriöitä ja muistiongelmia.

Milloin oireista on syytä huolestua ja epäillä muistisairautta?

”Jos et muista, missä on auton avaimet, niin se ei vielä välttämättä ole muistisairautta, mutta jos et muista, mitä avaimilla tehdään, kannattaa hakeutua tutkimuksiin”, geriatrian emeritusprofessori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta kertoo.

Stressiä voivat aiheuttaa työpaineet, eroaminen, jatkuva kiire ja taloudelliset huolet. Aina stressi ei johdu ikävästä tapahtumasta tai elämäntilanteesta. Myös myönteiset asiat, kuten muuttaminen, lapsen saaminen ja työpaikan vaihtaminen stressaavat mieltä ja kuormittavat aivoja.

Mitä stressi tekee kehossa?

Pitkään jatkunut stressaava tilanne aiheuttaa monenlaisia muutoksia kehon toiminnassa. Stressi kiihdyttää stressihormonien, kuten kortisolin ja adrenaliinin, eritystä verenkiertoon, ja tämä ylläpitää rauhatonta kiihtynyttä olotilaa.

Stressihormonien eritys kroonistuneessa stressissä vaikuttaa myös aivojen toimintaan. Aivojen tahdosta riippumattomassa eli autonomisessa järjestelmässä on sekä sympaattinen että parasympaattinen puoli. Parasympaattinen puoli aktivoituu, kun lepäämme.

Stressihormonit vaikuttavat aivojen sympaattiseen puoleen, jonka tarkoitus on auttaa meitä selviämään taistele-pakene-tilanteissa. Kun aivojen sympaattinen puoli on aktivoitunut, emme pysty nukkumaan, lepäämään tai palautumaan riittävän hyvin. Tällöin päädymme ikävään kierteeseen, jossa stressihormonien eritys, sympaattisen puolen hallitsevuus ja unenlaadun heikkeneminen vaikuttavat sekä jaksamiseen että mielialaan.

Pitkään jatkunut stressi aiheuttaa solukatoa aivojen muistialueella, kuten hippokampuksessa. Lisäksi stressi vaikuttaa myös tunnesäätelyyn vaikuttavilla aivoalueilla. Stressaantuneena ja väsyneenä ihminen voi olla ärtynyt, itkuinen ja alakuloisuuteen taipuvainen. Kroonisesti stressaantuneet muistavat myös huonommin kuin ei-stressaantuneet.

Hyvä uutinen on, että stressin helpottaessa aivojen toiminta palautuu entiselleen.

Stressi ja muistisairaus?

Pitkittyneen stressin oireet voivat muistuttaa muistisairauden ensioireita. Ainakaan toistaiseksi stressin suoraa yhteyttä muistisairauksien syntyyn ei kuitenkaan ole tutkimuksissa löydetty.

”Edes PTSD:llä eli traumaperäisellä stressihäiriöllä, jossa stressitason voi ajatella olevan todella korkea, ei näyttäisi olevan suoraa yhteyttä muistisairauden syntymiseen”, Strandberg kertoo.

Vaikka stressillä ja muistisairauden syntymisellä ei ole suoraa yhteyttä, Strandbergin mielestä on tärkeää tiedostaa, että stressi voi vaikuttaa muistisairauden syntyyn mutkan kautta, sillä se voi provosoida epäterveellistä käyttäytymistä ja siten vaikuttaa.

Stressaantuneena ei esimerkiksi välttämättä jaksa kiinnittää huomiota terveellisiin elintapoihin.

”Tupakoiminen, runsas alkoholinkäyttö, epäterveellinen ruoka, ylipaino ja liikkumattomuus voivat edesauttaa muistisairauden syntyä”, Strandberg sanoo.

Tärkein tekijä

Muistisairauden yksittäinen tärkeä aiheuttaja on korkea verenpaine, jota kroonistunut stressi voi nostaa. Pitkään koholla oleva verenpaine aiheuttaa muutoksia aivojen verisuonissa.

Tutkimuksissa on todettu yhteys keski-iässä kohollaan olevan verenpaineen ja aivoverenkiertohäiriön aiheuttaman muistisairauden välillä. Myös kohonneen verenpaineen ja Alzheimerin taudin välillä on huomattu olevan yhteyksiä.

Hyvä uutinen kuitenkin on, että jos verenpaineen saa laskemaan elintapamuutoksella tai lääkkeillä, muistisairauden riski pienenee.

”Tutkimuksissa on huomattu, että myös niillä, joiden korkeaa verenpainetta on hoidettu vain lääkkeillä, on vähemmän muistisairautta”, Strandberg kertoo.

Kohonnutta verenpainetta ei välttämättä huomaa olossaan. Siksi on suositeltavaa alkaa seurata omia verenpainelukemia säännöllisesti viimeistään keski-iässä. Verenpaineen pitäisi kotimittauksessa jäädä alle 135/85 mmHg. Toistaiseksi ei ole selvää, onko tämä kriittinen raja myös muistisairauden ennaltaehkäisyyn.

Näidenkin kautta stressi vaikuttaa

Myös unettomuus ja masennus, jotka ovat yleisiä pitkäaikaisesta stressistä kärsivillä, voivat olla muistisairauden oireita.

Pitkittynyt stressi voi heikentää myös kehon vastustuskykyä, koska solut turtuvat kortisolihormonille. Kun immuunijärjestelmä ei toimi, kehoon kehittyy tulehdustila. Tällöin keho on alttiimpi bakteereille ja viruksille. Tämä saattaa altistaa pitkällä aikavälillä muistisairauteen sairastumista.

Myös matala koulutustaso on riskitekijä muistisairauteen sairastumiselle. Siitä, kuinka koulutus auttaa suojaamaan muistia, ei ole varmaa tietoa.

”Yksi teoria on, että koulutetuilla on laajempi aivoreservi. Aivot ovat kuin lihas, joten mitä enemmän aivoja käytetään, sitä vahvemmat ne ovat. Samaan aikaan voidaan myös ajatella, että mitä enemmän lihasta sinulla on, sitä enemmän voit lihaksista menettää. Opiskellessasi keräät ja lisäät synapseja, joten sinulla on varaa myös menettää niitä enemmän”, Strandberg kertoo.

Matala sosioekonominen asema, joka liittyy usein matalaan koulutustasoon, lisää riskiä sairastua infektiotauteihin, jotka saattavat edesauttaa pitkällä aikavälillä muistisairauden muodostumista.

Muistamattomuus vaivaa

Muistisairaus puhkeaa yleensä aikaisintaan 40–50 ikävuoden tienoilla. Tällöin puhutaan työikäisen dementiasta.

”Työikäisen dementiaan sairastuneilla on geenivirhe, joka tuottaa amyloidiproteiinia tai muuta kertyvää proteiinia aivoihin ihan syntymästä saakka”, Strandberg kertoo.

Työikäisiä, joilla on muistisairaus diagnoosi, on Suomessa 3000–8000 henkilöä. Kyseessä on siis harvinainen sairaus. Noin puolet heistä sairastaa Alzheimerin tautia. Suunnilleen 20 prosenttia työikäisistä muistisairaista sairastaa otsaohimolohkorappeumiin kuuluvia muistisairauksia.

Otsaohimolohkodementia voi puhjeta jopa alle 30-vuotiaalle. Se aiheuttaa taudin alkuvaiheessa impulsiivisuutta ja merkittäviä muutoksia luonteeseen. Otsaohimolohkorappeuma on muuta maata yleisempää Pohjois-Pohjanmaalla.

Muistisairauden ehkäiseminen

Strandbergin mukaan jopa 40–50 prosenttia kaikista muistisairauksista on arvioitu olevan ehkäistävissä etenkin vaikuttamalla verisuonisairauksien riskitekijöihin.

Muistisairautta voi viivyttää ja torjua ennen kaikkea elintavoilla, kuten monipuolisella liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Lisäksi päävammojen ehkäisy, sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy ja hyvä hoito sekä monipuolinen aivojen harjoittaminen sekä kuulo- ja näkökyvyn ylläpito eri ikävaiheissa edesauttavat aivojen terveyttä.

Strandberg itse on erityisen kiinnostunut siitä, kuinka rokotteilla voidaan ehkäistä muistisairauksia. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että esimerkiksi vyöruusurokote sekä koronarokote voivat antaa suojaa muistisairautta vastaan.

”Tämä voi olla yksi hyvä lisäsyy ottaa rokotteita”, Strandberg sanoo.

Usein ajatellaan, että ihmisen kohtalo on höperöityä vanhetessa. Strandberg kuitenkin kumoaa kyseisen ajatuksen. Maailmalla on tehty tutkimuksia, joissa on tutkittu 85–115-vuotiaiden henkilöiden aivoja, joista ei ole löydetty merkkejä muistisairauksista.

”Vaikka muistisairauden riski kasvaa vanhetessa, on tärkeää muistaa, että muistisairaus ei ole aivojen vääjäämätön kohtalo, vaikka eläisi satavuotiaaksi”, Strandberg sanoo.

Lähteet: Terveyskylä, Sydänliitto, Aivoliitto, THL ja Käypä hoito.

Miltä kuulostaisi? Oma tontti, putkiremontti tehty, sijainti yli satavuotiaassa kivitalossa Helsingin Hakaniemessä, 39 neliötä ja korkein tarjous viikon myynnin jälkeen 6 000 euroa. Kyllä, 6 000 euroa kokonaisuudessaan, ei neliöltä.

Ulosottolaitos huutokauppaa helsinkiläistalosta yhtä aikaa seitsemää asuntoa ja yhtä liiketilaa. Vuonna 1913 valmistuneen talon huoneistoista joka viides on nyt siis kaupan. Tilanne on harvinainen.

Ulosotto on yrittänyt myydä samoja kohteita myös vuonna 2024. Seitsemän asuntoa ja liiketila kuuluvat osakasluettelon perusteella yhdelle ja samalle, ulosottoon joutuneelle henkilölle.

Suomessa on nyt myynnissä runsaasti ulosmitattuja asuntoja ja kiinteistöjä. Asuntoa etsivälle on tarjolla huokeita ostonpaikkoja, sillä usein ulosoton huutokaupoissa hinnat jäävät alueen keskiarvoa alemmas.

”Ulosotto voi myydä kohteita markkinahintaa alemmalla hinnalla, koska ulosottomyynteihin liittyy erilaisia riskejä”, apulaisvaltakunnanvouti Riina Tammenkoski sanoo.

Selvitimme, mitä ostajan kannattaa huomioida ennen kuin tekee tarjouksen ulosmitatusta kohteesta. Voit lukea vinkit tämän jutun lopusta.

Huomattava määrä myytävää

Tammi–lokakuussa 2025 ulosottolaitos laittoi vireille yli 4 400 asunnon tai kiinteistön myynnin. Esimerkiksi vuonna 2022 vastaava luku oli alle 3 900.

Vireille tulleiden määrä ei kerro koko totuutta kiireisestä ulosottotilanteesta, koska kaikki kohteet eivät ole kaupan yhtä aikaa.

”Asunto-osakkeita ja kiinteistöjä, jotka on ulosmitattu myyntiä varten, on hieman alle 13 000. Myyntiin tulossa olevien kohteiden määrä on erittäin huomattava”, Tammenkoski sanoo.

Määrien kasvuun on useita syitä.

Ensinnäkin ulosotossa olevien velallisten määrä paisuu. Tänä vuonna ylittynee 600 000 velallisen raja. Koko viime vuonna velallisten määrä oli 587 000. Velallisista yli 90 prosenttia on henkilöitä, loput yrityksiä.

Toiseksi myyntisumaa selittää se, että osalla on aiempaa enemmän ulosmitattavaa omaisuutta. Ensisijaisesti velkaa ulosmitataan palkasta tai eläkkeestä. Jos ne eivät riitä, ulosottomiehen velvollisuus on realisoida varallisuutta, jotta velkojien saatavat katetaan täysin, Tammenkoski sanoo.

Kolmas syy kasvuun on, että pankeilta tulee enenevässä määrin realisointipyyntöjä. Näissä tilanteissa asunto tai kiinteistö on ollut lainan vakuutena ja pankki pyytää ulosottoa myymään pantin, jotta se saa saatavansa, Tammenkoski kertoo.

Remontit rasittavat

Taloyhtiölle osakkaan joutuminen ulosottoon on ongelma, jos yhtiö menettää esimerkiksi maksamattomia vastikkeita. Rästejä odotellessa muut osakkaat joutuvat maksajiksi.

Osakkaiden talousvaikeuksien kasvu verrattuna takavuosiin on laitettu merkille taloyhtiöitä edustavassa Kiinteistöliitossa. Maksuongelmat korostuvat isojen remonttien keskellä olevissa 1970-luvun taloissa.

Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen korostaa, ettei ulosotto ole ensisijainen toimenpide.

”Jos osakas kokee, että hänen maksukykynsä ei riitä, hän monesti laittaa asunnon itse myyntiin. Jos asunto menee ulosottoon, taustalla on usein velkaantumista myös muuhun kuin taloyhtiön suuntaan”, Järvinen sanoo.

Vaisu markkina hidastaa myyntiä

Samalla kun ulosotossa on myytävää aiempaa enemmän, asuntokaupan vaisuus ja heikko kuluttajaluottamus hidastavat myyntiä. Ulosmitatun omaisuuden myyntejä oli syyskuussa avoinna kaiken kaikkiaan 14 prosenttia vuodentakaista enemmän.

”Vaikka asuntoja ja kiinteistöjä myydään nyt maksimimäärät vuosittain, myytävää tulee koko ajan lisää”, Tammenkoski toteaa.

Vanhojen asuntojen hinnat laskevat Suomessa kolmatta vuotta. Osin myyntiä hidastavatkin matalat tarjoukset.

Pankki voi estää ulosmitatun kiinteistön myynnin, jos kauppahinta ei kata sen panttisaatavia. Ulosottolaitos harkitsee kuitenkin aina itse, onko tarjous riittävä alueen hintatasoon nähden tai voiko kohteesta saada enempää.

Laitos voi yrittää myydä samaa kohdetta kolmesti. Julkiset huutokaupat tavoittavat laajan joukon, joten lähtökohtaisesti tarjoukset kuvastavat kohteen senhetkistä käypää arvoa, Tammenkoski toteaa.

Pisimmillään ulosmitatun asunnon tai kiinteistön realisointi vie vuosia. Keskimäärin ulosmitatun omaisuuden myynti kestää liki 10 kuukautta myynnin aloituksesta, mutta luku ei kerro, milloin kohde on alun perin ulosmitattu.

Hidas kauppa ei aiheuta harmia vain velalliselle ja velkojille. Tammenkoski on huolissaan, että pankit muuttuvat varovaisemmiksi, jos ne eivät voi olla varmoja, miten nopeasti ja mihin hintaan lainan vakuutena olevat kohteet saa tarvittaessa ulosmitattua.

Ostonpaikka vai kuluansa?

Mitä ulosmitatun asunnon ostoa suunnittelevan sitten pitää ottaa huomioon? KL tiivisti neljä nyrkkisääntöä.

1. Älä tuijota vain tarjousta

Ulosoton huutokauppaama kohde voi tarjousten perusteella näyttää halvalta. Korkein tarjous ei kuitenkaan kerro kaikkia ostajan kuluja. Kokonaiskulut selviävät myyntiesitteestä.

Asunnolla voi olla esimerkiksi maksamattomia vastikkeita. Kohdetta ei saa hallintaan, jos kaikkia kuluja ei hoida, Tammenkoski selventää.

Ostajan maksettavaksi voi tulla vastikkeiden lisäksi vaikka 100 000 euroa yhtiölainaa, Järvinen sanoo. Tämäkin näkyy esitteestä.

Ostajan on myös huomioitava varainsiirtovero. Se määräytyy kaikkien vastuiden, ei huutokauppasivustolle jätetyn tarjouksen perusteella, Järvinen korostaa.

Lisäkuluja voi tulla häädön toimittamisesta ja kohteen kunnostuksesta. Joskus taloyhtiö on myös saattanut käynnistää ulosotettavan kohteen haltuunoton, mistä voi koitua vaivaa.

2. Lue esite ja kuntoarvio tarkasti

Joskus ulosmitattavissa asunnoissa ja kiinteistöissä on puutteita, jotka vaikuttavat asuttavuuteen tai tuleviin kuluihin. Kauan myynnissä ollut kiinteistö on saattanut jäädä kylmilleen.

Nettihuutokaupan tarjoukset ovat sitovia, joten ostajan on tutustuttava esitteeseen ja kuntoarvioon erityisen tarkasti.

Huutokaupan päätyttyä ostajalla on kolme viikkoa aikaa valittaa myynnistä, jos hän havaitsee kohteessa virheen. Valitus tehdään tuomioistuimeen.

”Poikkeuksellisen lyhyt reagointiaika virhetilanteisiin on syy siihen, että ostajan riski näkyy yleensä [matalassa] kauppahinnassa”, Tammenkoski sanoo.

Älä siis tee ostopäätöstä paperien pohjalta, vaan osallistu esittelyyn.

3. Seulo yhtiön talous

Järvinen kehottaa ostajaa tutustumaan taloyhtiön talouteen. Ulosottolaitos julkaisee yhtiöpaperit huutokauppailmoituksessa.

Esimerkiksi Hämeentie 6:ssa on tehty ja on suunnitteilla laajoja remontteja. Ulosottolaitoksen mukaan yhtiö on taloudellisesti tiukassa paikassa. Lisäksi talossa on käynnissä käyttötarkoituksen muutos toimistosta asuinkäyttöön.

Kauppalehti tavoitti puhelimitse yhden Hämeentie 6:n hallituksen jäsenen, mutta tämä ei halunnut kommentoida ulosoton vaikutusta taloyhtiöön tai yhtiön tilannetta.

Vaikka ulosottolaitos kertoo esitteessä, mitä kuluja ostajan vastattavaksi tulee, kaikki taloyhtiön velka ei välttämättä näy erittelyssä. Jos yhtiöllä on hoitolaina, sitä ei jyvitetä osakkaille, mutta siitä vastataan yhdessä.

Myös omistajapohjan voi selvittää Maanmittauslaitokselta. Esimerkiksi Hämeentie 6:ssa omistus on keskittynyt kouralliselle eri tahoja.

4. Varaudu pitkään siirtymään ja varmista rahoitus

Ostajan kannattaa varautua myös siihen, että kohteen saaminen itselle kestää. Huutokaupalla hoidettu ulosottokauppa on lainvoimainen vasta, jos ostaja tai myyjä eivät valita kaupasta ja ostaja maksaa koko kauppahinnan.

Jos velallinen valittaa myynnistä, kohde pysyy hänen hallinnassaan valitusprosessin ajan. Tämä kannattaa huomioida oman tarjouksen kokoa harkitessa. Helpointa osto on ilman lainaa.

”Jos ostaja tarvitsee [ulosmitatun] kohteen lainan vakuudeksi, se voi olla vaikeaa, koska omistusoikeus siirtyy hänelle vasta, kun myynti on lainvoimainen”, Tammenkoski sanoo.

Pitkille lainaneuvotteluille ei ole tilaa, koska ostajan on maksettava kauppahinta ulosottolaitokselle enintään kuudessa viikossa. Maksuaika lähtee kulumaan myyntipäätöksestä.

Käteiselle on käyttöä siksikin, että usein ulosottolaitos vaatii ostajalta käsirahan.