Uutiset ja blogit

Telia kertoo tiedotteessaan estävänsä kuukausittain lähes 5 miljoonaa siirtymää tunnistetuille huijaus- ja haittasivustoille ennen kuin käyttäjä ehtii edes havaita vaaraa.

Käyttäjä voi klikata huijaussivustolle johtavaa linkkiä esimerkiksi Googlen hakutuloksissa. Tästä syystä esimerkiksi pankin tai viranomaisen palveluihin ei tulisi koskaan mennä hakukoneen kautta, koska hakutulosten sekaan voi ujuttaa linkkejä haitallisille sivustoille.

Telian kuluttajatuotteista vastaava johtaja Jussi Vuorinen sanoo tiedotteessa, että käyttäjän suojauksen pitää toimia taustalla ja sen tulee estää sivustolle pääsy ennen kuin käyttäjä joutuu tilanteeseen, jossa hän voi tehdä kohtalokkaan virheen.

Vakuuttavimmat huijaussivustot näyttävät jopa identtisiltä pankin tai viranomaisen sivujen kanssa. Mikäli käyttäjä ei tarkista sivuston osoitetta, voi hän tulla syöttäneeksi sivustolle pankkitunnuksensa tai korttitietonsa ja menettää pahimmassa tapauksessa kaikki tilillään olevat varat.

”Rikollisten toteuttamat huijaussivustot näyttävät nykyisin erehdyttävästi aidoilta viranomaisten tai yritysten sivuilta. Tekoälyn yleistyminen on tehnyt niiden tunnistamisesta erittäin vaikeaa myös kokeneille käyttäjille”, Vuorinen sanoo.

Haittasivuja automaattisesti estävä toiminto ei vaadi erillisiä sovelluksia tai asetusten säätämistä, mutta autuaaksi sekään ei tee.

”Operaattorin suojaus ei poista valppauden tarvetta netissä, mutta se tarjoaa tehokasta lisäturvaa jo verkon tasolla”, Vuorinen alleviivaa.

Finanssiala ry:n mukaan suomalaiset menettivät erilaisissa verkkohuijauksissa 72,5 miljoonaa euroa vuonna 2025. Toisen vastaavan summan pankit onnistuivat estämään ja palauttamaan.

Turvallisuus paranee muillakin

Haittasivuvahti lanseerattiin Telian uusissa puhelinliittymissä huhtikuussa. Nyt ominaisuus tulee tarjolle myös uusiin Telia Rehti netti -mobiililaajakaistoihin.

Elisa ja DNA toivat huijaussivuja tunnistavan ja estävän toiminnon liittymiinsä jo vuosi sitten. Myös valokuituoperaattori Valoo ilmoitti huhtikuussa ryhtyvänsä estämään asiakkaitaan menemästä tunnetuille huijaussivustoille. Kuluttajalla onkin nyt huomattavasti aiempaa paremmat mahdollisuudet valita itselleen liittymä, jossa ainakin osa huijaussivustoista estetään automaattisesti.

Suojaus perustuu pankkien ylläpitämään estolistaan. Menetelmä on Traficomin arvioima ja hyväksymä. Lisäksi sitä on ollut kehittämässä myös Keskusrikospoliisi.

”Pankkien estolistaan perustuva suojaus on konkreettinen teko, jolla voimme suojata asiakkaitamme yleisimmältä verkkohuijausten muodolta”, Valoon teknologiajohtaja Pasi Huuppola sanoi huhtikuisessa tiedotteessa.

Suojaus on automaattisesti käytössä kaikilla Valoon internetpalveluja käyttävillä asiakkailla.

Viime vuosina on nähty toistuvasti uutisia siitä, miten liikenne- ja huoltoasemia lakkautetaan. Osa lakkauttamisista on liittynyt siihen, että toiminta keskittyy suuriin liikenneasemiin, ja pienempien toimijoiden voi olla vaikea vastata kilpailuun.

Viimeisen vuoden aikana asemien katoa on aiheuttanut Teboil-asemien katoamiset. Kansainväliset pakotteet iskivät venäläisomisteiseen ketjuun niin, että ketju joutui joulukuussa ilmoittamaan kaikkien asemiensa toiminnan loppumisesta.

Asemaverkoston heikkeneminen on johtanut siihen, että joillakin paikkakunnilla se kunnan ainoa tankkauspaikka on lakkautettu, ja tankkausmatkat venyneet siksi kohtuuttoman pitkiksi. Yksi tällaisista paikoista on yli 2200 asukkaan Tuusniemi Pohjois-Savossa.

Kunnan ainoa bensapumppu oli Teboilin nimissä, ja kun se suljettiin viime vuoden lopulla, ovat tuusniemeläiset joutuneet tankkaamaan autojaan 25 kilometrin päässä. Eli edestakainen tankkausmatka vaatii 50 kilometrin ajoa.

Kun tilanteeseen ei puolen vuoden aikana ole kuulunut helpotusta, on kuntalaisten mitta tullut täyteen. Tuusniemeläiset julkaisivat toukokuun lopussa kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan ripeitä toimia tilanteen korjaamiseksi.

Näin aloitteessa kirjoitetaan:

”Tuusniemen Teboilin/Huoltoaseman päivittäisen toiminnan päättyminen on jättänyt kunnan ilman toimivaa polttoaineen jakelupistettä. Tämä aiheuttaa merkittäviä haittoja kuntalaisille, yrityksille, mökkiläisille, taksiliikenteelle sekä kunnan omalle palvelutuotannolle.

Lähimmät vaihtoehtoiset huoltoasemat sijaitsevat Kaavilla, Juankoskella ja Vehmersalmella, mikä lisää liikkumiskustannuksia ja heikentää Tuusniemen saavutettavuutta. Polttoaineen saatavuus on kriittinen osa kunnan elinvoimaa, turvallisuutta ja arjen sujuvuutta.

Esitän, että Tuusniemen kunta ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin polttoainejakelun turvaamiseksi. Kunta voi esimerkiksi:

– Kartoittaa uuden toimijan (esim. St1, SEO, Neste, ABC) kiinnostuksen.

– Selvittää mahdollisuudet kylmäaseman perustamiseen

– Tukea yrittäjää, joka voisi ottaa jakelun vastuulleen.

– Tehdä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa yhteisen ratkaisun löytämiseksi.

Tavoitteena on, että Tuusniemellä on jatkossakin vähintään yksi toimiva polttoaineen jakelupiste, joka palvelee sekä vakituisia asukkaita että matkailijoita.”

Viiden kuntalaisen aktiivin tekemässä aloitteessa korostetaan, että polttoainejakelun puuttuminen heikentää Tuusniemen asukkaiden arkea, nostaa kustannuksia, vähentää kunnan houkuttelevuutta ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haittoja yrityksille sekä kunnan omille palveluille.

Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi ei ylläty mediatiedoista, joiden mukaan Venäjä rakentaa varuskuntia ja muita sotilasrakenteita Suomen rajan lähistölle.

Kastehelmen mukaan rakentamisesta ja joukkojen kokoamisesta ei pidä panikoida Suomessa. Siihen, että Venäjä hyökkäisi rajan yli Suomeen tai muihin Nato-maihin, on vielä pitkä matka.

Venäjä laajentaa parhaillaan jo olemassa olevia prikaatejaan divisiooniksi, Kastehelmi kertoo. Käytännössä joukkojen määrä siis moninkertaistuu.

Ainakin osa uusista joukoista on toistaiseksi olemassa ”lähinnä paperilla”, Kastehelmi sanoo.

– Kaikki nämä joukot eivät ole täysivahvuisia meidän rajojemme lähellä.

Suomen lähelle sijoitetut joukot ovat tällä hetkellä taistelemassa Ukrainassa. Myöskään siellä niiden kasvattaminen ei ole täysin onnistunut, Kastehelmi kertoo.

– Se, miten nopeasti nämä joukot tulevat käytännössä laajenemaan rajallamme, jää nähtäväksi, Kastehelmi sanoo.

Maavoimien komentaja Pasi Välimäki kommentoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle, että Venäjän odotetaan kasvattavan joukkojaan rajojen lähellä nykyisestä 20 000:sta jopa 80 000:een. Kastehelmen mukaan määrä voi kasvaa jopa hieman isommaksi.

Ei uhkaa

Ruotsin, Norjan ja Tanskan yleisradioyhtiöt ja virolaislehti Delfi uutisoivat yhteisestä selvityksestään keskiviikkona.

Selvityksen mukaan Venäjä on rakentanut esimerkiksi parakkeja ja kerännyt ajoneuvoja muun muassa Suomen lähelle Petroskoin, Petsamon ja Karjalan alueille. Toimintaa on ollut myös Viron ja Venäjän rajan läheisyydessä Lugassa.

Emil Kastehelmi ja hänen perustamansa tiedusteluyhtiö Black Bird Group ovat tehneet yleisradioyhtiöiden kanssa vastaavia havaintoja jo aiemmin. Näistä havainnoista on kerrottu Iltalehdessä muun muassa alta löytyvissä jutuissa.

Joukkojen kasvattaminen ei sinänsä kerro siitä, että Venäjä valmistelisi hyökkäystä, Kastehelmi sanoo.

Myöskään Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentajan, everstiluutnantti Antti Virran mukaan Suomen rajaturvallisuus ei ole uhattuna.

– Rajaturvallisuuteen tällä ei ole välitöntä vaikutusta, Virta sanoo.

Varautumista

Virran mukaan Venäjän toimet ovat ”venäläisittäin normaalia varautumista” sotilasliitto Naton muodostamaan rintamaan.

Rajavartiolaitos seuraa tilannetta ja varautuu kaikkiin mahdollisiin uhkakuviin, viime kädessä myös sotilaallisiin uhkiin, Virta kertoo. Uhka Suomelle ei ole Rajavartiolaitoksen näkökulmasta muuttunut mihinkään, hän sanoo.

Myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi torstaina Iltalehdessä, että Venäjän joukkojen kasvattaminen on ollut Suomessa ennestään tiedossa.

Emil Kastehelmen mukaan Venäjän toiminta on linjassa maan aiemmin julkisuuteen kertomien tavoitteiden kanssa. Viitteitä joukkoihin liittyvistä uusistakin muutoksista on jo nähtävissä, hän sanoo.

– Tämän kehityksen voidaan olettaa kiihtyvän tulevaisuudessa, Kastehelmi sanoo.

Venäjä on perustellut aktiivisuuttaan rajan alueella geopoliittisilla syillä, kuten sillä, että Suomi ja Ruotsi kuuluvat nyt Natoon.

Venäjä ei panosta sotakalustoon ja varuskuntiin huvikseen, Kastehelmi sanoo. Venäjä varautuu siihen, että sota voi syttyä myös sen luoteisella suunnalla.

– Mutta sitä, että Venäjällä olisi tosiasiallista halua hyökätä Natoa vastaan näillä joukoillaan, voidaan pitää epätodennäköisenä. Eikä se toteudu ainakaan niin kauan, kun nämä joukot ovat kiinni Ukrainassa.

Jyväskyläläinen Arttu, 27, havahtui hämmentävään näkyyn avatessaan Verohallinnolta torstaina 11.6. tulleen verotuspäätöksen.

– Siellä oli kaksi eri veronpalautussummaa, hän ihmetteli.

Päätöksen ensimmäisen sivun mukaan Arttu saisi elokuussa veronpalautusta 347 euroa. Päätöksen muilla sivuilla ilmoitetun hyvitettävän määrän mukaan Artulle tulisikin veronpalautusta 872 euroa.

Hän kertoo tehneensä keväällä korjauksia esitäytettyyn veroilmoitukseensa ja lisänneensä vähennyksiä ansiotuloihinsa. Omien laskelmiensa mukaan hän saisi veronpalautusta yli 800 euroa.

– Oletettavasti veronpalautusmäärän olisi pitänyt nousta eikä laskea, Arttu hämmästelee.

Hän ihmettelee, miten vastaava virhe Verohallinnon järjestelmissä on mahdollinen ja miksi Verohallinto ei tiedottanut useita muitakin suomalaisia koskettaneesta virheestä.

– Olettaisi, että tällaiset asiat on tarkastettu. Miten tällainen on päässyt näin pitkälle ilman, että asiasta edes tiedotetaan? Arttu pohtii.

Verohallinto vastaa

Verohallinnon tuoteryhmäjohtaja Johanna Korhonen kertoo toimitukselle, että viime viikon torstaina 30 asiakkaan verotuspäätöksiin tehtiin korjauksia. Järjestelmävirheen myötä veronpalautusten määrä näkyi virheellisenä noin 1700 asiakkaan verotuspäätöksessä.

– Virhettä ei huomattu testauksessa. Huomattiin heti, kun asiakkaalta tuli yhteydenotto, Korhonen sanoo.

Virhettä ruvettiin korjaamaan kesäkuun toisen viikon tiistaina. Korhosen mukaan korjaus on saatu tehtyä torstai-iltana ja korjatut päätökset näkyvät Omaverossa perjantaina. Korjatut päätökset saapuvat postitse muutaman päivän päästä.

Virheellisen päätöksen saaneita henkilöitä yhdistää se, että he ovat saamassa veronpalautusta ja ovat maksaneet ennakkoveroja vuonna 2025, mutta eivät vuonna 2026.

– Kun tässä on nämä kaksi ehtoa, niin asiakasjoukko on onneksi aika pieni, Korhonen toteaa.

Verohallinto lähettää verotuspäätöksiä kesäkuun kolmena peräkkäisenä tiistaina. Tämän viikon tiistaina päätöksen sai 420 000 asiakasta. Ensi tiistaina päätös napsahtaa 500 000 asiakkaalle.

– Suhteessa näihin massoihin virhe oli onneksi hyvin pieni, Korhonen huokaisee.

Hänen mukaansa vastaavaa virhettä ei ole tapahtunut aiemmin. Korhonen sanoo, ettei asiakkaille ehtinyt aiheutua muuta haittaa kuin ihmetystä veronpalautuksen summista.

Tiedottamisen osalta hän kertoo, että virhe havaittiin ja korjattiin sen verran nopeasti, ettei tarvetta tiedottamiselle nähty. Korhosen mukaan tilanteissa, jotka koskevat suhteellisen pientä joukkoa ja joissa ongelma saadaan korjattua nopeasti, ei yleensä lähetetä laajempaa tiedotetta.

– Se voi aiheuttaa suurimmassa osassa ihmetystä ja turhaa huolestumista, hän sanoo.

Suomalaisten selvä enemmistö kannattaa sitä, että Suomi on jonkinlaisen ydinasepelotteen piirissä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämästä kyselystä.

Suosituimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui Euroopan yhteinen ydinasepelote, jota kannatti 29 prosenttia vastaajista. Naton nykyistä ydinasepelotetta kannatti 27 prosenttia.

Yhteispohjoismaista ydinasepelotetta kannatti vajaa kymmenys vastaajista ja Suomen omaa ydinasetta tarkoituksenmukaisena piti viisi prosenttia vastaajista.

Kyselyyn vastanneista vain 13 prosenttia kannatti kaikenlaisten ydinasepelotteiden ulkopuolelle jättäytymistä. Vastaajista 17 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Eva selvitti kyselyssä myös vastaajien puoluekantoja. Ainoastaan vasemmistoliiton kannattajissa ydinasepelotteen ulkopuolelle jättäytyminen sai vähäistä enemmän kannatusta, Evan tiedotteessa kerrotaan.

”Suomalaiset ovat omaksuneet pragmaattisen linjan suhteessa ydinpelotteeseen ja vain harva jättäytyisi kokonaan [ydinase]sateenvarjon ulkopuolelle. Euroopan yhteisen ratkaisun nousu Naton nykyisen pelotteen rinnalle kertoo, että suomalaiset pohtivat aiempaa vakavammin Euroopan omaa vastuuta myös kaikkein kovimmasta turvallisuudesta”, sanoo analyysin kirjoittanut Evan viestintäpäällikkö Mikko Laakso.

Kuka auttaisi kovassa paikassa?

Puolustusvoimat tiedotti viimeksi muutama viikko sitten, että Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Tästä huolimatta Eva selvitti myös, keneltä suomalaiset odottaisivat sotilaallista apua jos Venäjä aloittaisi täysimittaisen sodan Suomea vastaan.

Vastauksista käy ilmi suomalaisten luotto lähinaapureihin ja yleisemmin Nato-maihin. Lähes puolet suomalaisista katsoo, että Ruotsi ja Viro osallistuisivat taisteluihin Suomen tukena. Suomalaisista 40 prosenttia odottaa Norjan osallistuvan taistelutoimiin Suomen tukena sotatilanteessa.

Kun mukaan arvioihin otetaan myös muu sotilaallinen tuki, osuudet kasvavat entisestään. Suomalaisista 75 prosenttia odottaa Ruotsin tukevan Suomea joko osallistumalla taisteluihin tai antamalla muuta sotilaallista tukea. Viron kohdalla osuus on 70 prosenttia ja Norjan kohdalla 68 prosenttia.

Luottamus Yhdysvaltoihin on vuorostaan maltillisempaa. Suomalaisista 13 prosenttia arvioi Yhdysvaltojen osallistuvan Suomen tukena mahdolliseen taisteluun, sotilaallista tukea odottaa vuorostaan 23 prosenttia vastaajista. 14 prosenttia vastaajista uskoo, ettei Yhdysvallat auttaisi Suomea lainkaan sodassa.

Nato-neutraalien määrä kasvanut

Suomalaisista 64 prosenttia suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti, kun Syksyllä 2022 vastaava osuus oli 78 prosenttia.

Evan kyselystä käy kuitenkin ilmi, että muutos selittyy lähinnä Natoon neutraalisti suhtautuvien osuuden kasvulla. Natoon kielteisesti suhtautuvien osuus on pysynyt noin kymmenessä prosentissa kyselyn historian ajan.

Halpakauppa Puuilo joutuu tekemään isoja strategisia päätöksiä laajentaessaan Ruotsiin.

Toimitusjohtaja Juha Saarela kertoi Talousaamussa torstaina 11.6., että ensimmäinen myymälä on määrä avata viimeistään ensi vuoden kolmannelle neljännekselle mennessä.

Käytännön valmistelut Ruotsin valloittamiseen ovat jo pitkällä: kauppapaikkaneuvotteluja käydään ja Ruotsin maajohto on aloittanut työnsä.

Suurin strateginen valinta liittyy kuitenkin brändiin. Saarela myöntää suoraan, ettei päätöstä ole vielä tehty.

”Puuilo on outo nimi Suomessa ja voisi olla outo nimi myös Ruotsissa”, toimitusjohtaja Saarela pohtii.

Yhtiö asemoi itsensä halpakaupaksi rautakaupan ja tavaratalon välimaastossa. Saarela korostaa, että markkina ei kasva, vaan markkinaosuuksia otetaan kilpailijoilta. Siksi myös Ruotsissa ratkaisevaa on, kuinka hyvin Puuilo onnistuu tarjoamaan asiakkaille ”jotakin uutta”.

Ruotsiin lähtö on yhtiölle merkittävä seuraava askel, mutta samalla riski. Suomalaisten vähittäiskauppaketjujen kansainvälistyminen länsinaapuriin ei ole aina ollut helppoa.

Lisäksi Talousaamussa puhuttiin torstaina pörssin uusista listautujista ja jalkapallon MM-kisojen törkyhinnoista. Katso koko lähetys alta:

Pohjoisella pallonpuoliskolla on jo vuodesta 2019 havaittu satelliittipaikannusjärjestelmään (gnss) kohdistuvia voimakkaita häiriöitä.

Nyt Texasin ja Stanfordin yliopistojen tutkijat Zachary Clements, Argyris Kriezis ja Todd Humphreys kertovat tutkimusartikkelissaan jäljittäneensä häirinnän lähteeksi Venäjän armeijan satelliittiryhmän.

Tutkijoiden mukaan satelliitit ovat vastuussa kymmenistä voimakkaista häiriöpiikeistä Euroopassa, Grönlannissa ja Kanadassa vuosina 2019–2025.

Tutkijoita huolettaa erityisesti se, että lyhyet mutta voimakkaat häiriöt ovat kohdistuneet enimmäkseen GPS L1 -kaistaan, joka on kansainvälisesti tärkein laiva- ja ilmaliikenteen kaista. Häiriöitä havaittiin myös kiinalaisen Beidou-järjestelmän signaaleissa.

Arxiv-palvelussa 2. kesäkuuta julkaistua artikkelia ei ole vielä vertaisarvioitu. Tutkimuksesta uutisoi esimerkiksi The New York Times.

Katse avaruuteen

Tutkimuksessa kerättiin dataa 165 asemalta vuosina 2019–2026. Tällä aikavälillä ainakin 75 päivänä havaittiin häiriöitä, jotka pudottivat GPS-signaalin voimakkuutta enemmän kuin 5 desibeliä. Suurimmillaan häiriö aiheutti jopa 10 desibelin pudotuksen.

Epäilyt satelliitista nousivat esiin, koska häiriö kohdistui useammalle mantereelle. Tutkijat sulkivat pois luonnonilmiöt, kuten auringonpurkaukset, koska häiriö oli rajattu tietylle taajuudelle.

Häiriöt tapahtuivat tutkimuksen mukaan pääasiassa arkipäivinä, toimistotyöaikaan ja keskellä viikkoa, mikä viittaa ihmisen toimintaan.

Vihje satelliitin suunnasta saatiin helmikuussa, kun tutkimusasemat sekä Norjassa että Alankomaissa saivat tallennettua raakadataa samasta tapauksesta. Tutkijat lähtivät paikantamaan häiriön kohteen vertailemalla signaalien saapumisaikaeroja mittausasemien välillä.

Lopulta tutkijat totesivat ”suurella varmuudella” häiriön lähteen olevan venäläinen Cosmos 2546 -satelliitti, joka kuuluu Venäjän EKS Kupol -varhaisvaroitusjärjestelmään. Satelliittien tarkoitus on havaita ballististen ohjusten laukaisu.

Cosmos 2546 laukaistiin vasta vuonna 2020, eli se ei voi olla syyllinen vuoden 2019 häiriöihin. Tutkijat toteavatkin, että koko EKS Kupol -satelliittijärjestelmä on todennäköisesti vastuussa kaikista häiriöistä.

Tahallista vai vahinko?

Venäjä käyttää GPS-häirintää maan päällä esimerkiksi Ukrainan droonien harhauttamiseen. Avaruudessa sijaitsevat häirintälaitteet ovat paljon suurempi uhka, sillä ne mahdollistavat häirinnän kohdistamisen useammalle mantereelle.

Jos Venäjän satelliiteilla tapahtuva häirintä on tahallista, se ennakoi häirinnän eskaloitumista, tutkijat arvioivat.

– En voi enää varmuudella sanoa, että tämä olisi vahinko, sanoo tutkijaryhmän jäsen Todd Humphreys Youtube-kanava Veritasiumin haastattelussa.

Tähän mennessä häiriöt ovat olleet hyvin lyhyitä ja huomaamattomia. Niiden voimakkuus antaa kuitenkin varoituksen siitä, että Venäjällä voi olla tarpeen tullen mahdollisuus aiheuttaa laajamittaista vahinkoa.

Humphreys arvioikin Veritasiumille, että Venäjä on saattanut haluta testata kykyjään häiritä Euroopan yhteyksiä.

The New York Timesin haastattelema asiantuntija on epäileväinen.

– Uskon vakaasti, ettei kukaan lähtisi leikkimään varhaisvaroitussatelliiteilla antamalla niille jonkin toissijaisen tehtävän, sanoo Venäjän armeijaa ja ydinarsenaalia tunteva Pavel Podvig.

Tutkija Richard Bowden, jonka tutkimusryhmä on myös havainnut signaalin tulevan Venäjän satelliiteista, antaa Veritasiumille toisen teorian.

Bowdenin mukaan Venäjän satelliittien lähettämät signaalit saattavat olla lyhyitä ja salaisia tietoliikenneviestejä.

– Signaalit ovat epäilemättä tarkoituksellisia, ja ne on sijoitettu gnss-signaalien päälle tai niiden tuntumaan. Niillä on potentiaalia häiritä gnss-palveluiden asianmukaista käyttöä, vaikka tietääkseni ei ole näyttöä siitä, että ne olisivat tosiasiassa tehneet niin, Bowden kirjoittaa Linkedinissä.

– Emme kuitenkaan voi olla varmoja, että ne ovat tarkoituksellisesti vihamielisiä tai että ne on tarkoitettu elektronisen sodankäynnin aseeksi.

IS: Myös Suomessa

Yksi tutkimuksessa käytetyistä satelliittipaikannusasemista on suomalainen Metsähovin METG-asema. Ilta-Sanomien mukaan liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen pitää tutkijoiden teknistä analyysiä GPS-häiriöistä uskottavana.

Traficom on havainnut samanlaisia häiriöitä myös Suomessa. Tutkimuksessa kuvattu signaali ei kuitenkaan ole perinteinen häirintäsignaali, eikä se täysin vastaa GPS L1 -taajuutta.

– Tämä viittaa siihen, ettei kyse välttämättä ole perinteisestä laaja-alaisesta gnss-häirinnästä, vaikka sitä mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Pelkkien teknisen monitoroinnin havaintojen perusteella emme siis pysty tekemään johtopäätöksiä toimijan tavoitteista, Juurakko-Lehikoinen viestittää IS:lle.

Traficom ei pysty Suomessa havaittujen häiriöiden pohjalta arvioimaan IS:lle, mistä ja miten häiriöt tulevat ja ovatko ne tahallisia. Juurakko-Lehikoisen mukaan ei voida kuitenkaan varmuudella arvioida, onko tarkoituksena GPS:n häirintä.