Venäjän rautatiet ( RŽD ) on valtiollinen konserni, joka pääosin vastaa jättiläisvaltion liikenneinfrastruktuurin toiminnasta. Jopa 90 prosenttia maan sisäisistä kuljetuksista suoritetaan rautateitse.
Vuonna 2024 rautatiekuljetusten volyymi putosi kuitenkin alhaisimmalle tasolle 15 vuoteen. Pudotusta vuoteen 2023 verrattuna oli vain 4,1 prosenttia, mutta alenevan trendin uskotaan jatkuvan kuluvana vuonna.
RŽD:n pääongelma ei kuitenkaan ole kuljetusmäärien supistuminen, vaan nopeasti heikentynyt taloudellinen tilanne. Konsernin nettovelka on noussut vuodessa noin 25 miljardista eurosta 40 miljardiin.
Nopeasti kohonnut korkotaso on myös paisuttanut velanhoitokustannukset vuositasolla lähes seitsemään miljardiin euroon.
RŽD onkin joutunut lakkauttamaan vuosittaiset investointiohjelmansa ja suuntaamaan määrärahoja vain verkoston ylläpitoon.
RŽD työllistää lähes 700 000 työntekijää. Työvoimapula on kuitenkin krooninen, koska osa henkilöstöstä sotii Ukrainassa ja osa aiemmista työntekijöistä on hakeutunut paremmin palkattuihin tehtäviin sotateollisuusyhtiöissä.
Myös teknologiset pulmat kaluston osalta vaivaavat konsernia. Esimerkiksi vaunujen laakerit ovat pääsääntöisesti läntistä tuontitavaraa, jonka saatavuus on sanktioiden puitteissa kyseenalaista.
Uudessa tilanteessa tavarajunaliikenne on ruuhkautunut, keskinopeus pudonnut ja onnettomuudet lisääntyneet.
Konkurssiin hallitus ei kuitenkaan voi missään olosuhteissa rautatiekonsernia päästää.
Rekkayrittäjät vaativat roimia tariffikorotuksia
Myös maantieliikenteessä toimivat yksityiset kuljetusyhtiöt valittavat kasvavista kannattavuusongelmista. Kuljetusalan edustajien mukaan tariffeja olisi korotettava välittömästi useilla kymmenillä prosenteilla.
Alan ongelmia ovat vanhentunut kalusto ja ankara työvoimapula, minkä seurauksena palkat ovat nousseet kestämättömän korkeiksi.
Länsimainen kuljetuskalusto on ylettömän kallista ja erittäin korkeat lainanhoitokustannukset estävät kaluston uusinnan. Kiinalaisia kuorma-autoja ja rekkoja on markkinoilla, mutta niillä on ongelmia laadussa sekä korjaus- ja huoltopalveluiden toimivuudessa.
Hallituksen tavoite täyttä utopiaa
Siviili-ilmailun puolella merkittävin haaste on kalustopula. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen venäläiset lentoyhtiöt eivät ole voineet hankkia uusia länsivalmisteisia lentokoneita.
Nykyinen, noin tuhannen koneen laivasto vanhenee, eivätkä Airbus ja Boeing toimita koneille ohjelmistopäivityksiä tai varaosia.
Yhtiöt ovat ratkaisseet ongelman siten, että osa koneista on purettu varaosiksi ja puuttuvaa teknologiaa hankitaan alan harmailta markkinoilta.
Kaikille on kuitenkin selvää, että jos Venäjä ei saa lähivuosina käyntiin omaa lentokonevalmistusta, on alalle tulossa raju pysähdys.
Venäjän hallituksen tavoitteena on noin tuhannen lyhyen ja keskipitkän matkan matkustajakoneen tuotanto vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite on täydellisesti pohjaa vailla. Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen maassa on otettu käyttöön vain seitsemän kappaletta Venäjällä valmistettua matkustajakonetta. Kyseisetkin koneet olivat jo puolivalmiita ennen sodan syttymistä.