News and blogs

Lentomatkojen ehtoihin on luvassa lähitulevaisuudessa merkittäviä muutoksia.

Finnairilla on selvä viesti asiasta. Finnairilta kerrotaan, että uusien EU-linjausten takia yhtiön lentojen hintoihin ja matkatavaraehtoihin ei tule muutoksia vielä tänä vuonna.

Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto pääsivät viime viikolla alustavaan sopimukseen lentomatkustajien oikeuksien uudistamisesta.

Lentomatkustajilla on jatkossa muun muassa oikeus tuoda yksi käsimatkatavara mukanaan lennolle lisämaksutta. Lentoyhtiöt saavat myydä halvempia lippuja heille, jotka matkustavat vapaaehtoisesti ilman käsimatkatavaroita.

Finnairin viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist toteaa, että Finnair odottaa virallisen asetustekstin valmistuvan lähikuukausina.

”Sen jälkeen voimme arvioida tarkemmin, edellyttääkö se muutoksia toimintatapoihimme. Noudatamme aina EU-lainsäädäntöä kaikessa toiminnassamme”, Tallqvist viestittää.

Tallqvist huomauttaa, että mahdolliset muutokset tulevat sovellettaviksi 12 kuukauden kuluttua siitä, kun muutettu asetus on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.

”Puhutaan siis ensi vuodesta”, Tallqvist toteaa.

Monia muutoksia

Viime viikolla saavutettu alustava sopimus sisältää useita uudistuksia. Keskeisiä muutoksia ovat muun muassa lentojen viivästymisiin ja peruutuksiin liittyvät korvaussäännöt.

Sopimuksen mukaan matkustajilla säilyy oikeus lipun hyvitykseen tai vaihtoehtoiseen matkustusjärjestelyyn, jos lento perutaan.

Korvausta voisi hakea myös silloin, kun lento viivästyy yli kolme tuntia, se perutaan alle 14 päivää ennen lähtöä tai matkustajalta evätään pääsy lennolle. Korvauksen suuruus määräytyy lennon pituuden perusteella.

Enintään 1 500 kilometrin lennoilla korvaus olisi 250 euroa matkustajaa kohden.

Pisimpien lentojen osalta lentoyhtiö voisi alentaa korvausta puoleen, jos matkustajalle tarjotaan uudelleenreititys lopulliseen määränpäähän tai jos saapumisviivästys jää enintään neljään tuntiin.

Sopimus sisältää myös uusia määräyksiä istumapaikoista. Alle 14-vuotiailla lapsilla olisi oikeus istua vanhemman tai muun saattajan vieressä ilman lisämaksua. Sama oikeus koskisi vammaisia ja liikuntarajoitteisia matkustajia sekä raskaana olevia matkustajia.

Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa asuntosijoittajalle, joka tuomittiin yhteensä 133 000 euron korvauksiin asuntokaupan perumisen johdosta. Näin ollen aiempi käräjäoikeuden päätös jää voimaan. Kauppalehti on nähnyt korkeimman oikeuden päätöksen.

Ammattimaisesti toiminut sijoittaja ja rakennusyhtiö T2H Helsinki riitelivät käräjillä korvauksista, jotka asuntokaupat perunut sijoittaja on velvollinen rakennusyhtiölle maksamaan. Helsingin käräjäoikeus ratkaisi riidan T2H:n hyväksi helmikuussa 2025.

Joulukuussa Helsingin hovioikeus päätti olla käsittelemättä sijoittajan käräjäoikeuden päätöksestä tekemää valitusta.

Riita liittyy siihen, miten uusien asuntojen kaupassa yleisesti käytetyn kauppakirjapohjan sanamuotoja tulkitaan. Siksi sen lopputuloksella on yleistä merkitystä. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun oikeus otti kantaa erittäin yleisen korvauslausekkeen tulkintaan.

Sijoittaja valitti hovioikeuden ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen. Tavoitteena oli saada asiasta ennakkopäätös. Koska korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, käräjäoikeuden päätös jää voimaan ja näin ollen ennakkopäätöstä ei synny.

Kiista korvauksista

Asuntosijoittajan ja rakennusyhtiön välinen riita koski korvauksia, jotka ostaja joutui maksamaan rakentajalle peruessaan uudiskohteen kaupat ennen kohteen valmistumista.

Sijoittaja oli yhtiönsä kautta ostanut T2H Helsingiltä vuonna 2022 neljä asuntoa, kaksi liiketilaa ja yhden pysäköintipaikan. Kohteiden yhteenlaskettu velaton hinta oli 956 000 euroa. Sijoittaja perui kaupat vuonna 2023, jolloin asuntokauppa hidastui voimakkaasti.

Käräjäoikeus katsoi, ettei asuntokaupan peruuttaminen ole ostajan yleinen oikeus vaan sopimusrikkomus, josta aiheutuva vahinko tulee korvata myyjälle.

Kiistellyssä tapauksessa käytettiin hyvin yleisesti käytettyä Rakennustieto-tietopalveluyhtiön laatimaa kauppakirjapohjaa. Sijoittajan näkemyksen mukaan hän olisi ollut velvollinen maksamaan vain kauppakirjassa mainitun vakiokorvauksen, jonka suuruus on kaksi prosenttia kohteen velattomasta hinnasta.

Käräjäoikeus määräsi sijoittajan maksamaan T2H:lle 44 000 euroa korvauksia kauppojen purkamisesta sekä T2H:n oikeudenkäyntikuluja 27 000 euroa eli yhteensä 71 000 euroa.

Lisäksi T2H sai läpi vaateensa pitää sijoittajan rakennusaikana maksamat kauppahintaerät, yhteensä 54 000 euroa. Näin ollen sijoittajalle kertyi maksettavaa 133 000 euroa.

Sijoittaja menetti luottonsa järjestelmään

Sijoittajan mielestä päätös ”romuttaa RS-kaupan nykyisellä lainsäädännöllä”.

RS-lyhenne viittaa uusien asuntojen ostajien suojaksi laadittuun järjestelmään, jonka tarkoitus on turvata ostajan asema silloin kun hän ostaa asunnon rakenteilla olevasta uudiskohteesta. RS-järjestelmän mukaisissa kaupoissa käytetään yleisesti Rakennustiedon laatimaa kauppakirjapohjaa.

Sijoittajan mukaan päätös osoittaa, että rakennuttaja voi määrätä kaupat peruvan asunnon ostajan maksamaan mielivaltaisesti korvauksia.

Lopputulema ei ole sijoittajan mielestä hyvä myöskään rakennuttajien kannalta, koska päätöksen myötä asuntojen ostajat eivät välttämättä uskalla enää allekirjoittaa RS-kauppakirjoja. Pankit puolestaan vaativat, että uudiskohteiden asuntoja on myyty ennakkoon riittävästi.

”Jos meillä ei lähde muutenkaan asuntokauppa liikenteeseen, niin tämä ei varsinaisesti auta asiaa”, sijoittaja kertoo.

Sijoittaja esiintyy nimettömänä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä on Kauppalehden tiedossa.

Sijoittaja kertoo tapauksen myötä menettäneensä luottonsa koko RS-järjestelmään.

”Isoin tappio tässä on se, että en pysty jatkamaan asuntosijoittamista uudiskohteisiin. On pakko odottaa, että kohteet ovat valmiita. Miten ne saadaan valmiiksi? Ei ainakaan RS-menettelyllä, koska ne eivät saa lähtölupia pankilta.”

Uusi veneiden vuokra-alusta on rantautunut Suomeen.

Ship O’Hoi -palvelu perustuu vapaiden veneiden jakamiseen omistajan ja vuokraajan välillä.

Vuokrahinta jää osapuolten päätettäväksi. Alusta tarjoaa vaihtoehtoja pienistä perämoottoriveneistä suurempiin hyttiveneisiin ja kaikenkokoisiin purjeveneisiin.

”Valtaosa vapaa-ajanveneistä on käytössä vain muutamana päivänä veneilykauden aikana”, Ship O’Hoin perustaja Håkon Mathiesen muistuttaa.

”Olemme Airbnb:n kaltainen palvelu veneilyn maailmassa. Aika, jolloin veneilystä nauttiminen edellytti oman veneen omistamista, on ohi.”

Norjalainen liikeidea

Veneiden vuokra-alusta perustettiin Norjassa vuonna 2023, ja siitä on sittemmin kasvanut Pohjoismaiden suurin veneiden jakamiseen tarkoitettu palvelu. Alustalla on yli 25 000 käyttäjää ja 800 vuokrattavaksi listattua venettä.

Ship O’Hoi aikoo laajentua Pohjoismaihin ja on juuri tuonut palvelunsa Ruotsiin ja Suomeen. Keväällä Ruotsissa julkaistu palvelu on jo poikinut yli 100 venettä vuokrattavaksi.

”Näemme erittäin vahvaa potentiaalia myös Suomen markkinoilla ja uskomme palvelun kasvavan merkittävästi tämän vuoden aikana”, Mathiesen kertoo.

Palvelu poikii tuloja

Aktiivisimmille vuokraajille palvelu voi tuoda merkittäviä lisätuloja. Mathiesenin mukaan jotkut asiakkaat ansaitsevat sesonkiaikana 3 000–4 000 euroa kuukaudessa vuokraamalla venettään.

”Tulojen määrä riippuu tietysti veneen tyypistä, sijainnista ja siitä, milloin sitä halutaan vuokrata”, hän kertoo.

Mutta vaikka kyseessä olisi vaatimattomampikin vene, jo muutama vuokrauspäivä kauden aikana voi kattaa osan venepaikan, moottorihuoltojen, talvisäilytyksen ja muiden vastaavien kustannuksista.

”Monet veneet ovat vesillä vain muutamana päivänä vuodessa. Voimme tasapainottaa veneiden kysyntää ja tarjontaa, auttaa ihmisiä ansaitsemaan ja saada yhä useammat vesille kokemaan, kuinka upeaa pohjoismainen veneily on”, Mathiesen tiivistää.

Suomessa toimii muitakin vastaavia palveluita. Esimerkiksi vuokranvälityspalvelu Friilon kautta sekä yksityishenkilöt että yritykset voivat ilmoittaa veneensä vuokralle.

Friilo tunnettiin aiemmin nimellä Skipperi Rent. Yhtiö vaihtoi nimeään omistajavaihdoksen yhteydessä vuodenvaihteessa.

Sähköauton lataushintoja kannattaa vertailla juhannusliikenteessä, sillä hintaerot ovat merkittäviä. Hinnasta voi napata pois helposti viidenneksen ja parhaimmillaan yli puolet. Hätäinen pankkikorttimaksu voi tuoda selvän lisämaksun.

Bensan hinnassa on harvoin kymmenien prosenttien eroja, mutta lataussähköä voi löytää jopa puoleen hintaan.

Aloitetaan helpoimmasta säästövinkistä. K-latauksella on meneillään juhannuskampanja. Kun sovellukseen syöttää koodin, lataushinta alenee 20 prosenttia. Kampanja on voimassa kesäkuun loppuun saakka. Näin Kesko houkuttelee asiakkaita kauppojensa pihoille.

Tämä ei kuitenkaan ole vielä läheskään halvinta sähköä. Lisää alennusta saa monin paikoin, jos lataa hiljaisena aikana, kuten illalla tai varhain aamulla.

Esimerkiksi K-latauksen perushinta päivällä on 0,35 euroa kilowattitunnilta ja yöllä 0,30 euroa.

Yötarjouksia on lisäksi ainakin Plugitilla, Helenillä ja Teslalla.

Supertarjous Superchargerilla

Hurjimmat tarjoukset löi toukokuussa pöytään Tesla, joka uudisti hintansa. Todennäköisesti Suomen halvinta pikalatausta on nyt tarjolla yöaikaan Ikean pihojen Superchargereilla.

Espoon ja Tampereen Ikeassa voi yöaikaan eli kello 23–9 tai 23–8 ladata teholaturilla vain 0,15 eurolla kilowattitunnilta. Vantaalla hinta on yöaikaan 0,19 euroa.

Tämä 0,15 euron hinta on jo lähellä sitä, mitä omakotiasuja maksaa sähköstä kiinteällä sopimuksella veroineen ja siirtomaksuineen.

Ajon kilometrihinnan voi laskea vaikka näin. Jos sähköautosi kuluttaa esimerkiksi 20 kilowattituntia sadalla kilometrillä ja lataussähkösi maksaa 0,15 euroa kilowattitunnilta, maksat sadan kilometrin ajosta kolme euroa.

Jos taas lataat autosi ruuhka-aikaan Teslan laturilla, eikä se ole merkiltään Tesla, voit päätyä maksamaan 0,45 euroa kilowattitunnilta. Tällöin sadan kilometrin ajo maksaa yhdeksän euroa eli miltei bensa-auton tasoa.

Jos taas muulla kuin Teslalla ajava kuski maksaa 12 euron kuukausimaksun, hän saa alennetut hinnat.

Kannattaa kirjautua sovelluksella

Yhtä tärkeää kuin tarjousten metsästäminen, on välttää ylihinnat. Joissakin verkostoissa on parasta maksaa sovelluksella, jolloin olet varmasti rekisteröitynyt asiakas.

Asialla ei ole merkitystä esimerkiksi St1:n, Nesteen tai Rechargen latureilla. Niillä voi lähes aina maksaa pankkikortilla, eikä siitä tule lisämaksua. Rechargella saa toki halvempaa hintaa maksamalla kuukausimaksun.

Mutta esimerkiksi K-latauksella rekisteröitymätön asiakas maksaa aina pikalatauksesta 0,45 euroa kilowattitunnilta. Jos maksat sovelluksella tai erikseen tilattavalla tunnisteella, maksat vain 0,30–0,35 euroa.

Lisähintaa rekisteröitymätön asiakas maksaa siis 30–50 prosenttia kellonajasta riippuen. Ja tähän päälle ehkä ohi menneet juhannusedut.

Kova hintaero on myös Helenin verkostossa, jossa ei siis kannata maksaa pankkikortilla tunnistautumatta.

Jos et ole rekisteröitynyt Helenin tai kumppaniverkoston, kuten Virran, sovelluksen käyttäjä, maksat teholatauksesta jopa 0,48 euroa kilowattitunnilta Helsingin ulkopuolella. Muuten hinta on 0,38 euroa eli neljänneksen alempi.

Helsingissä käytössä on rekisteröitymättömille asiakkaille minuuttilaskutus, ja minuutin hinta on 0,79 euroa. Jos auto lataa melko tehokkaasti eli vaikka 120 kilowatin teholla, tulee hinnaksi noin 0,38 euroa kilowattitunnilta. Mutta mitä hitaammin auto lataa, sitä kalliimpaa sähköstä tulee.

Monilla ketjuilla ei ole kiveen hakattua yhtä hintaa, mikä hankaloittaa vertailua.

Nesteellä ja St1:llä lataushinta määräytyy asemakohtaisesti. Myös ABC:llä on pieniä eroja osuuskaupoittain, mutta yleisin hinta on nyt 0,36 euroa. ABC:llä ladatessa maksut kerryttävät bonusta, kuten muutkin S-ryhmän ostot. Hinnat vaihtelevat asemittain.

Löytöhintoja Urjalasta

Välillä verkostoista löytyy yllättäviä alennuksia. Esimerkiksi Paraisten kaupungintalolla voi ladata sähköautoa 100 kilowatin teholla vain 0,23 euron hintaan kilowattitunnilta, kertoo Plugitin sovellus. Urjalan Makeistukun pihalla hinta on niin ikään poikkeuksellisen halpa Plugitilla: vain 0,29 euroa tehokkaalla 400 kilowatin laturilla.

Ja Faast-verkostossa voi ladata 0,30 eurolla, mutta vain Motonetin pihalla. Muualla hinta on 0,36 euroa.

Vertailu kannattaa. Suurin säästö tulee toki lataamalla autoa mahdollisimman paljon kotona. Toinen keino on jättää auto vaikkapa yöksi julkiseen hidaslaturiin, jossa hinnat ovat yleensä alempia kuin teholatauksessa.

Tällä viikolla julkaistiin tuhti nippu eläkelaskelmia. Eläketurvakeskus (ETK) julkisti maanantaina uudet pitkän aikavälin laskelmansa.

Laskelmat sisältävät myös päivitetyt arviot maksettujen eläkemaksujen ja saatujen eläkkeiden suhteesta eri-ikäisten ihmisten osalta.

Eläketurvakeskuksen laskelmien perusteella vuonna 1940 syntyneet saavat maksamansa eläkemaksut takaisin eläkkeinä keskimäärin vajaat viisinkertaisina, eli inflaatiokorjattuna tuotto on vajaat 470 prosenttia.

Tämän voi ilmaista myös niin, että vuonna 1940 syntynyt henkilö saa keskimäärin jokaista yksityisen puolen työeläkejärjestelmässä eläkemaksuina maksamaansa euroa kohden vajaat 4,7 euroa eläkettä. Ainakin joissakin aiemmissa Eläketurvakeskuksen laskelmissa luku on ollut hieman suurempikin.

Nyt julkaistun laskelman mukaan esimerkiksi vuosina 1970–2010 syntyneet saavat maksamansa eläkemaksut takaisin keskimäärin noin 1,7–1,8-kertaisina.

Eläketurvakeskus muistuttaa, että eri sukupolvien tuloksia vertailtaessa on hyvä pitää mielessä, että vanhempien sukupolvien tuloksissa kyse on suurelta osin tilastoluvuista eli jo toteutuneesta kehityksestä. Nuorempien sukupolvien osalta kyse on enemmän ennusteista.

Naiset saavat keskimäärin maksuilleen enemmän vastinetta

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 1940 syntyneet saavat eläkemaksuilleen 6,1 prosentin reaalituoton ja vuosina 1970–2010 syntyneet 1,6–1,8 prosentin reaalituoton.

Vanhempien sukupolvien maksamat eläkemaksut ovat olleet nykyistä maksutasoa matalampia.

Takavuosikymmeninä, kun työeläkejärjestelmä oli vielä nuori, eläkeläisiä oli vähemmän ja työeläkemaksut olivat pienempiä.

”1920–1940-luvuilla syntyneet ikäluokat maksoivat järjestelmään vain lyhyen ajan, mutta saivat eläkkeitä pidempään. Kyse on järjestelmän alkuvaiheen vaikutuksesta”, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto sanoo.

Naiset saavat keskimäärin eläkemaksuilleen enemmän vastinetta, koska he saavat enemmän eläke-etuuksia suhteessa työtuloihin kuin miehet. Tämä johtuu naisten pidemmästä elinajasta ja leskeneläkkeistä.

70 vuoden eläkeikä häämöttää tulevaisuudessa

Alin vanhuuseläkeikä on noussut vuonna 1955 syntyneistä lähtien kolmella kuukaudella ikäluokkaa kohti. Alin vanhuuseläkeikä saavuttaa 65 vuoden tason vuonna 1962 syntyneillä.

Vuonna 1965 ja myöhemmin syntyneillä eläkeikä sopeutetaan elinajanodotteen muutokseen. Ikäraja on nykyisten ennusteiden mukaan noin 67 vuotta vuonna 1985 syntyneille, ja vuonna 2010 syntyneille se on noin 69 vuotta.

Eläketurvakeskuksen laskelmista paljastuu tähän liittyen kiinnostava tieto. ETK:n mukaan viime vuonna syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka alin vanhuuseläkeikä nousee 70 vuoteen. He ovat siis jäämässä eläkkeelle vuosisadan lopulla nykyisten ennusteiden mukaan.

Asuntorakentamisen alkuvuoden luvut näyttävät synkiltä. Asuinrakentaminen oli ensimmäisen kvartaalin aikana miinuksella, ja huhtikuussa myönnetyt rakentamisluvat ja aloitukset laskivat edelleen verrattuna vuodentakaiseen, Tilastokeskus kertoo.

Huhtikuussa rakentamislupa myönnettiin 16 082 asunnolle, mikä on 18 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Helpotusta ei ole näkyvissä loppuvuonnakaan, ennustaa kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö Rakli tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan. Raklin mukaan asuntorakentaminen jää tänä vuonna kokonaisuudessaan pakkaselle.

Ylitarjonta jarruttaa

Asuntorakentamista vaikeuttaa Raklin mukaan erityisesti rahoituksen huono saatavuus, heikko sijoittajakysyntä, uusien ja vanhojen asuntojen välinen hintaero sekä vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta.

Vuokra-asuntoja on tällä hetkellä runsaasti tarjolla, vaikka ylitarjonta on jo hieman purkautunutkin, Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi toteaa. Varsinkin yksiöistä ja kaksioista on runsaudenpulaa vuokramarkkinoilla.

Vuokra-asuntojen kysynnän kehitystä hidastaa myös se, että maahanmuutto on hidastunut ja Suomen väestönkasvu on kääntynyt alkuvuonna negatiiviseksi, Ruotsi sanoo.

Toisaalta rakennusalalla olisi nyt hyvin työvoimaa saatavilla, mikä edesauttaisi rakennushankkeisiin ryhtymistä. Raklin mukaan myös tontteja asuinrakennuksille saisi nyt mukavasti, jos halukkuutta olisi.

Rakennusoikeutta olisi rutkasti

Tontteja uusille asunnoille tosiaan olisi.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kertoo, että pääkaupunkiseudulla käyttämätöntä rakennusoikeutta on olemassa jopa 70 000–80 000 uudelle kerrostaloasunnolle.

HSY:n mukaan pääkaupunkiseudun asumiseen tarkoitettu tonttivaranto kasvoi viime vuonna 360 000 kerrosneliömetriä ja oli vuoden lopussa noin 9,9 miljoonaa kerrosneliötä. Tonttivaranto kuvaa sitä, kuinka paljon voimassa olevissa asemakaavoissa on vielä jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta.

Asemakaavoitus on synnyttänyt selvästi enemmän uutta rakennusoikeutta kuin mitä rakentamiseen on kulunut, kommentoi HSY:n erityisasiantuntija Heikki Levola tiedotteessa.

Tonttivarannon kasvu pk-seudulla painottuu kerrostaloasuntoihin.

”Kerrostalovaranto kasvaa reipasta vauhtia, kun taas pientalovarannon muutos on vähäistä”, Levola toteaa.

Kerrostalovarannosta suurin osa on kaupunkien omistuksessa olevalla maalla, kun taas pientalotontit ovat pitkälti yksityisomistuksessa.

Pk-seudun kaupungeista kerrostaloille selvästi eniten tontteja olisi Helsingissä, pientaloille Espoossa. Helsingissä isoja keskittymiä kerrostaloille on esimerkiksi Laajasalossa, Malmilla ja Sörnäisissä, Espoossa etenkin Kauklahden ja Keran asemien lähistöllä sekä Länsimetron varrella.

Vantaalla kerrostalovarantoja on eniten Kivistön ja Veromiehen alueilla.

Tähän mennessä Lähi-idän kriisi on tuottanut läntisellä lentoalalla tasan yhden isomman ruumiin: amerikkalainen halpalentoyhtiö Spirit Airlines ajautui keväällä konkurssiin.

”Se on eurooppalaisesta näkökulmasta iso yhtiö, lensi tuommoiset 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Sitä yritettiin pelastaa, mutta tämä ei onnistunut”, kommentoi ilmailualaa seuraava Tekniikka&Talouden toimittaja Mikko Pulliainen Talousaamussa.

Ilmeisesti osa yhtiön kalustosta huutokaupataan.

”Kiinnostavaa nähdä, minne ne sitten päätyvät.”

Konkursseja pelättiin tulevan enemmänkin.

”Emme tiedä pitkäaikaisvaikutuksia. On lentoyhtiöitä, joilla menee huonosti. Paljon riippuu polttoaineiden hintasuojauksista”, Pulliainen pohti.

Lentolippujen hinnat ovat jo nousseet Iranin sodan myötä. Miltä yhtiöiden kustannuspaineet nyt näyttävät?

Pulliainen muistutti, että kysymys on ennen muuta biopolttoaineiden markkinoista.

IATA:n pääjohtaja Willie Walsh moitti juuri voimakkain sanoin alan riittämätöntä tuotantoa: kestäviä polttoaineita käytetään vain 0,8 prosenttia kaikesta lentoliikenteen polttoaineesta tänä vuonna.

”Euroopan mandaatithan nousevat taas vuonna 2030. Jos epäsuhta jatkuu, niin on helppo kuvitella että kustannuspaine vain kasvaa.”

Sähkö- ja vetylentokoneiden hype on Pulliaisen havainnon mukaan laantunut.

”Tietyt sähkölentokonetta kehittäneet startup-yhtiöt ovat lopettaneet toimintansa, esimerkiksi Eviation Alice. Vetypolttokennokonetta kehittänyt Universal Hydrogen on mennyt konkurssiin ja Zero Avialla on ollut muutoksia. Airbus on lykännyt vetykäyttöisen koneen suunnitelmaansa. Että kyllä realiteetit näyttävät iskeneen.”

Katso keskustelu ja torstain lähetys kokonaan tästä: