Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi maanantaina 2.3., että Ranska voisi ensimmäistä kertaa siirtää ydinaseitaan väliaikaisesti ulkomaille.
”Tänään voidaan ottaa uusi askel Ranskan pelotteessa. Astumme polulle, jota kutsun edenneeksi pelotteeksi”, Ranskan presidentti Macron sanoi puheessaan Bretagnessa sijaitsevassa Île Longuen sukellusvenetukikohdassa, jossa sijaitsevat ranskalaiset ydinsukellusveneet.
Macronin mukaan Ranska voi joissakin olosuhteissa jakaa strategisia resurssejaan liittolaisilleen, mutta päätösvaltaa ydinaseiden käytöstä ja niiden suunnittelusta ei tulla jakamaan.
Macronin esittelemä uusi ”edenneen pelotteen” doktriini sisältää syvenevää yhteistyötä muun muassa Saksan, Puolan, Alankomaiden, Belgian, Kreikan ja Ruotsin kanssa.
Ruotsi on vahvistanut käyvänsä alustavia keskusteluja Ranskan kanssa ydinasepelotteesta. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kertoi tammikuun lopussa 2026, että Ruotsi on aloittanut keskustelut Ranskan ja Britannian kanssa mahdollisesta ydinaseyhteistyöstä.
Ranskan uuden doktriinin mukaan eurooppalaiset kumppanit voisivat osallistua harjoituksiin tai lähettää tavanomaisia joukkoja tukioperaatioihin.
”Se mahdollistaa myös strategisten ilmavoimiemme elementtien väliaikaiset sijoittamiset liittolaismaihin”, Macron sanoi. Se voi tarkoittaa ranskalaisten ydinaseiden väliaikaista siirtoa ulkomaille.
”Tämä on todellista strategista lähentymistä maidemme välillä, tavoitteenamme antaa Euroopan puolustukselle todellista syvyyttä”, Macron sanoi.
Hän lupasi myös, että Ranska alkaa kasvattaa maansa ydinasekapasiteettia. Macron ilmoitti, että Ranskan uusi ydinsukellusvene, L’Invincible, alkaa toimia vuonna 2036.
Ranska käyttää vuosittain lähes kuusi miljardia euroa ylläpitääkseen 290 ydinasetta, jotka voidaan laukaista sukellusveneistä ja lentokoneista.
Suomen rooli
Tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi helmikuussa (11.2.) Politiikan toimittajien yhdistyksen tapaamisessa, että Suomesta ei tule ydinasevaltiota.
”Me olemme osa Naton ydinasesuunnittelua, mutta me emme ole emmekä tule olemaan ydinasevaltio”, Stubb sanoi.
Naton ydinpelote perustuu Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan ydinasearsenaaliin. Tosin Ranska ei osallistu Naton ydinsuunnitteluryhmään (NPG) eikä jaa päätösvaltaa omien ydinaseidensa käytöstä.
Naton ydinjakosopimuksen mukaisesti B61-12-ydinpommeja on sijoitettu Belgiaan, Saksaan, Italiaan, Alankomaihin ja Turkkiin, mutta Yhdysvalloilla on täysi hallinta aseiden käytöstä.
Kauppalehden tietojen mukaan eurooppalaiset Nato-maat joutuvat pohtimaan pienempien ydinaseiden kehittämistä, jotta pelote Venäjän ydinaseuhkaa vastaan olisi myös Euroopassa vastavuoroinen ja samansuuruinen.
Suomi osallistuu Naton ydinasepelotteen ylläpitoon ilman rajoitteita: Suomi on mukana Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmässä ja osallistuu Naton vuosittaisiin ydinaseharjoituksiin.
Harjoituksiin osallistuminen ei kuitenkaan tarkoita Suomelle automaattista velvoitetta ydinaseiden kuljetukseen tai käyttöön.
Käytännön tilanteessa roolit määritellään Natossa sen mukaan, mikä on kunkin jäsenmaan asema, tahtotila ja kalusto. Esimerkiksi Suomen nykyisiä ja tulevia hävittäjiä ei ole varustettu ydinaseiden kuljettamista varten.
Vuodenvaihteeseen saakka Suomen sotilasedustajana Natossa toiminut kenraaliluutnantti Kim Jäämeri sanoi Kauppalehdelle joulukuussa, että hänen mukaansa Suomella ei pidä olla omia ydinaseita.
”Suomen etu on, että Yhdysvaltojen aseita on liittokunnan käytössä. Maantieteellinen läheisyys Venäjään tekee niiden ylläpidon Suomessa epärealistiseksi, etenkin nykyisillä järjestelmillä, jotka perustuvat lentokoneisiin”, Jäämeri sanoi.
Hänen mukaansa keskustelua ydinaseista pitäisi kuitenkin käydä Suomessa enemmän ja sen pitäisi olla monipuolisempaa.
