Tekniikka&Talous pääsi tutustumaan suureen kansainväliseen testikeskukseen Ivalossa. Paikan olosuhteet ovat ainutlaatuiset, ja keskuksen asiakkaina on Michelinin ja Hankookin kaltaisia maailman suurimpia rengasvalmistajia. Sinne lähetetään joka kesä lentorahtina renkaita Pohjois-Amerikasta, koska missään muualla ei ole vastaavaa tekniikkaa.
Sisätiloissa tehtävä autonrenkaiden talvitestaaminen tulee entisestään lisääntymään, arvioi Utac Finlandin toimitusjohtaja Janne Seurujärvi.
Yritys pyörittää kahta renkaiden talvitestausaluetta Inarissa. Asiakkaina on Michelinin ja Hankookin kaltaisia maailman suurimpia rengasvalmistajia.
Näkemys tuntuu oudolta, kun vierailemme yrityksen liki tuhannen hehtaarin testialueella Ivalon keskustan lähellä kevättalven pikkupakkasen ollessa parhaimmillaan. Vaikutelma on kuitenkin harhaanjohtava, sillä Lapin talven olosuhteet vaativat asiantuntemusta.
”Jo nyt olemme siirtäneet käytännössä lähes kaiken jäätestauksen sisätiloihin, koska se on todella herkkää muutoksille. Kyse ei ole ainoastaan lämpötilasta, vaan jos tuulenvire puhaltaa jääradalle lunta, se vaikuttaa testituloksiin”, Seurujärvi perustelee.
Niinpä Ivalon-testialueella on kymmenien ulkoratojen lisäksi viisi sisätestaukseen rakennettua hallia. Seurujärven mukaan on mahdollista, että halleja tehdään vielä lisääkin.
Talvi on toki Ivalon kahden testikeskuksen ruuhka-aikaa. Utacin omaa väkeä työskentelee talvisaikaan 100 henkeä. Samaan aikaan asiakkaiden henkilöstöä paikalla voi olla 250 henkeä.
Mellatracks-nimellä tunnetulla päätestialueella voi olla yhtäaikaisesti 8–9 testitiimiä ja Ivalon lentoasemalla sijaitsevalla pienemmällä alueella 4–5 tiimiä.
”Kullakin tiimillä voi olla mukana kymmeniä ajoneuvoja”, Seurujärvi kertoo.
Osalla asiakkaista on myös omat testirakennuksensa ja dedikoidut testiratansa Utacin alueen sisällä. Seurujärvi mainitsee esimerkkeinä rengasvalmistajat Hankookin, Nexenin ja Apollo Tyresin (Vredenstein-renkaat).
”Se alan koodi, miten suhtaudutaan omaan ja toisen tekemiseen, ei ole aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia. Se on jopa ihailtavaa. Lounasaikaan ravintolassa kilpailijat saattavat syödä samassa pöydässä ja jutella kaikesta muusta paitsi itse duunista.”
Sen sijaan aitojen ulkopuolelta on joskus osoitettu kiinnostusta testaustoimintaa kohtaan. Molemmat testikeskukset ovat dronekalustolle lentokieltoaluetta.
”Ainahan niitä pystyy ohittamaan, mutta kun vieras esine on ilmassa, tiedämme kenen se on. Jos emme tiedä, niin se on hälytyksen paikka.”
Asiakkaina on myös valtiollisia ja viranomaistahoja. Sotilasajoneuvoja testataan jo jonkin verran, ja Seurujärvi ennustaa liiketoiminnan kasvavan.
”Nokian renkaiden kanssa meillä on sopimus Tammijärven testikeskuksen kunnossapidosta. Heidän tarpeidensa mukaan avustamme myös testaustoiminnassa. Samoin teemme Michelinin kanssa.”
Maailman suurista rengasvalmistajista valtaosa on jo Utac Finlandin asiakkaina. Rengastestaus kasvaa edelleen, mutta tulevaisuudessa suurempaa kasvua haetaan ajoneuvojen testauksesta. Tässä Seurujärven mukaan auttaa tunnettuus, joka tulee suuren Utac-konsernin osana olemisesta.
Aiemmin Ivalon testiradat olivat osa brittiläistä Millbrookia, joka yhdistyi ranskalaislähtöisen Utacin kanssa vuonna 2021. Millbrook taas osti Ivalon ratoja pyörittävän, vuonna 1991 perustetun suomalaisen Test Worldin vuonna 2015.
Talvella Utac Finlandin valttikortti on sen sijainti. Testikeskus on maailman pohjoisin. Ruotsalaiset kilpailijat esimerkiksi Arvidsjaurissa ja Arjeplogissa sijaitsevat napapiirin alapuolella.
”Monet ruotsalaisten asiakkaat aloittavat testikauden meillä Ivalossa, menevät sitten Ruotsiin ja päättävät kauden jälleen Ivalossa.”
Toinen Ivalon etu on kansainvälinen lentoasema.
”Se on meidän liiketoiminnallemme aivan välttämätön. Kehittynyt matkailuinfrastruktuuri taas tukee valtavasti meidän toimintaamme esimerkiksi tuotelanseerausten yhteydessä. Pohjois-Ruotsissa kilpailijamme joutuvat rakentamaan majoituskapasiteettia itse, jotta saavat asiakkaansa majoitettua.”
Renkaat tuodaan paikalle yleensä maanteitse, mutta ilmailulla on tässäkin roolinsa.
”Ei ole harvinaista, että lentokoneella tuodaan renkaiden viimeisimpiä prototyyppiversioita, kun tiimi on täällä testaamassa.”
Oma lukunsa on Pohjois-Amerikan säännösten mukainen spin traction -testaus, jota tehdään toista takarengasta sudittamalla. Testausta varten on oma halli.
”Olemme siihen Euroopan ainoa ympärivuotinen palveluntarjoaja ja kesällä maailman ainoa. Pohjois-Amerikasta lähetetään meille kesäisin lentorahtina renkaita testattavaksi.”
Spin traction -testaukseen Utac Finland käyttää kahta erikoisvarusteltua lava-autoa, joiden arvon Seurujärvi kertoo olevan satojatuhansia euroja.
”Jos joku tulee sanomaan, että perus-Hiluxia on vähän modattu, niin ei ole. Ne ovat tuohon tarkoitukseen käsintehtyjä.”
Renkaiden perustesteissä tyypillinen testiajoneuvo on Volkswagen Golf, mutta tarvittaessa testiautoja vuokrataan asiakkaan toiveiden perusteella.
”Joskus toiveet ovat sen verran erikoisia, että autoja roudataan meille Ruotsista tai Saksasta asti.”
Raskaan liikenteen rengastestausta varten keskuksella on oma matalalla hytillä varustettu rekka, joka mahtuu sisähalleihin.
Talvikaudella testikeskuksen henkilökunta kerää sisähalleihin luonnonlunta, jonka pitää riittää seuraavaan syksyyn asti. Lunta ei voi puhdistaa, vaan pintakerros pitää aika ajoin ottaa pois, jolloin alta paljastuu tuoretta lunta.
”Lähtötaso on 30 senttimetriä ja indoor-kauden päätteeksi jäljellä on 7–8 cm lunta.”
Sisätestaus alkoi Ivalossa vuonna 2013. Tätä ennen talviolosuhteita jouduttiin kesä–elokuussa etsimään Uuden-Seelannin vuoristoista, jossa sääriskit ovat suuret.
Tykkilumi ei tähän asti ole laadultaan ollut rengastestaukseen sopivaa. Nyt italialainen Technoalpin on kuitenkin tuonut markkinoille teknistä lunta tuottavan tykin, joka on Utacin testeissä osoittautunut lupaavaksi. Seurujärven mukaan on mahdollista, että tykkilunta käytetään vielä joskus.
”Luonnonlumen käyttö on monimutkaista, aikaa ja työvoimaa vievää. Se ei ole näppärä eikä edullinen ratkaisu.”
Ilmastonmuutos ei Seurujärven mukaan ole vaikuttanut Ivalossa satavan lumen määrään. Huhtikuun loppuun mennessä lunta on tavalla tai toisella tullut noin metrin.
Se vain ei yksin riitä.
”Liian myöhään keväällä satava lumi on laadullisesti heikompaa kuin tammi-helmikuun pakkaslumi.”
Tässä mielessä ilmaston lämpenemisen vaikutus on ollut silmin nähtävä. Seurujärven mukaan ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet arktisissa olosuhteissa vielä keskimääräistä voimakkaammin.
”Viime talvena täällä oli tammi-helmikuussa plusasteita ja satoi vettä. Samaan aikaan Istanbulissa oli kahdeksan astetta pakkasta ja lumisade. Tänä talvena on ollut kolmen viikon jakso, jossa oltiin alle 30 miinusasteen eikä ulkotestausta pystytty kunnolla tekemään.”
Sähkö on Utac Finlandin toiseksi suurin kuluerä henkilöstön jälkeen. Sähkönkulutuksessa ei ole suurta eroa vuodenaikojen vaihdellessa. Siinä missä sisäratoja pitää kesällä jäähdyttää, talvella niitä joudutaan aika-ajoin lämmittämään kymmenen pakkasasteen lämpötilaan.
Erillisissä kylmäkonteissa lämpötila voidaan laskea jopa –40 asteeseen. Konteista voidaan testiajoneuvolla ajaa suoraan sisäradalle.
Lue myös:
