Kiirunan kirkko siirretään lavetilla viiden kilometrin päähän pois laajenevan rautamalmikaivoksen tieltä. T&T seurasi siirto-operaatiota paikan päällä.
Kuuluu vain soran ratinaa ja varoitusäänen piippauksia, kun hirsirunkoinen Kiirunan kirkko kulkee hitaasti 0,5 kilometrin tuntinopeudella sijoiltaan. Kirkko liikkuu laveteilla, joita ohjataan kävellen etäyhteyden avulla.
”Hyvin se menee”, sanoo yksi LKAB:n rakennusten siirtoihin osallistuva projektikonsultti Liina Svonni.
Puolen tunnin kuluttua kirkon paikalla on enää tyhjä tontti ja kellotapuli. Tuntuu hämmästyttävältä, että järkälemäinen rakennus on poistunut paikalta.
Kirkko piti pelastaa turvaan laajenevan LKAB:n rautamalmikaivoksen tieltä Pohjois-Ruotsissa. Muuten se olisi voinut pahimmassa tapauksessa sortua kaivoskuiluun.
Ennen siirron aloitusta Luulajan piispa Åsa Nyström siunasi operaation. Paikalla oli tuhatpäinen kaupunkilaisten ja median edustajien joukko, sillä kirkon siirto oli ainutkertainen operaatio. Kirkkokahvit ovat luvassa ulkoteltassa keskiviikkona, jolloin työ on määrä saada päätökseen.
Jykevältä näyttävä tuhannen hengen kirkko oli jo aiemmin irrotettu perustuksistaan ja nostettu suurten, keltaisten teräspalkkien päälle. Niiden alla ovat puolestaan matalat, monirenkaiset lavettiyksiköt. 40 metriä korkea kirkko ikään kuin leikattiin perustuksiltaan pois.
”Kirkon pitäisi olla perillä viiden kilometrin päässä Kiirunan uudessa keskustassa keskiviikkona. Se pysäköidään yön ajaksi matkan puoliväliin”, kertoo historiallista Kiirunan kirkon siirto-operaatiota johtava Peter Johansson Veidekke-yhtiöstä.
Siirtoa varten on rakennettu murskeella vahvistettu, 35 metriä leveä ja viisi kilometriä pitkä katu, joka johtaa ylhäältä kirkkomäeltä alas laaksoon, jossa sijaitsee Kiirunan uusi keskusta sekä vanha hautausmaa. Kirkon uudet perustukset ja kellari ovat jo paikoillaan. Leveä katu kavennetaan operaation jälkeen.
”Kirkko painaa 672 tonnia, mutta sen alla olevien lavettien kanssa kokonaispaino on 1 250 tonnia. Laveteissa on yhteensä 242 rengasta. Erilliset lavettiyksiköt toimivat dieselmoottoreilla, joiden voima siirretään hydraulisesti renkaille. Siirtolavetit ovat italialaisen Mammoet-yhtiön valmistamia”, Johansson sanoo.
Siirron maksaa Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB, mutta käytännön toteutuksesta vastaa norjalaisyhtiö Veidekke. Johansson on sen Kiirunassa sijaitsevan rakennusyksikön palkkalistoilla.
Kiirunassa syntynyt Johansson on ollut toteuttamassa useita rakennusten siirtoja. Tähän mennessä niitä on tehty 12 kappaletta.
”Kirkon siirto on selvästi suurin ja vaativin. Haastavinta on tällainen tuulinen sää, sillä kirkossa on runsaasti purjepintaa”, hän sanoo.
Kiirunassa jännitettiin, miten kirkon vanhat ikkunalasit kestävät siirron ryskeen. Lisäksi kirkon sisällä olevat suuret yli 2 500 urkupillin urut sekä taideteokset suojattiin siirron ajaksi.
Kirkon alttaritaulu osoittautui luultua painavammaksi, joten se piti tukea kunnolla seinälle.
Arkkitehti Gustav Wickmanin suunnittelema kirkko oli aikoinaan LKAB:n lahja kiirunalaisille. Se rakennettiin vuosina 1909–1912.
Kirkko on äänestetty yhdeksi Ruotsin kauneimmista rakennuksista.
”Kummalliselta tuntuu, kun koko keskustan ilme muuttuu. Uutta Kiirunaa en tunne vielä omakseni. Muutos oli silti välttämätöntä, sillä ilman kaivosta ei olisi työpaikkoja”, sanoo pitkää kaivoksella töissä ollut 55-vuotias Johan Rothmalm.
Hän on tullut kuvaamaan historiallista kirkon siirtoa. Myös Monica Nilsson kuvaa operaatiota muistoksi.
Kiirunan kaupungin keskusta joudutaan siirtämään laajenevan LKAB:n rautamalmikaivoksen tieltä. Suurin osa rakennuksista, kuten kerrostalot, puretaan maan tasalle, mutta kulttuurihistoriallisesti arvokas kirkko on päätetty pelastaa.
Siirto koskee noin 6 000:tta kiirunan 23 000 asukkaasta. He saavat LKAB:n rakennuttamat uudet kerrostaloasunnot.
Tähän mennessä on purettu noin 1 300 asuntoa. Uusia asuntoja on jo rakennettu noin 1 800, joista suurin osa sijaitsee uusissa kerrostaloissa. Uusi kaupungin keskusta on noussut pääosin kuudessa vuodessa. Kerrostalojen vieressä sijaitsee Kiirunan uusi keskuskoulu ja uimahalli, jotka ovat myös LKAB:n rakennuttamia.
Moni kerrostalo on jo purettu vanhasta keskustasta, ja lisää on luvassa, kertoo koko ikänsä Kiirunassa asunut 53-vuotias diplomi-insinööri ja rakennuskonsultti Mikael Sider.
Hän on vuosien aikana tehnyt LKAB:lle lukuisia suunnitelmia rakennusten siirroista.
”Nuorempi sukupolvi ei pian tunne vanhaa Kiirunaa. Onneksi joitakin vanhoja rakennuksia, kuten työntekijöiden asuintaloja, on siirretty ja pelastettu”, hän sanoo.
”Vanha keskusta katoaa pala palalta. Ei siihen vain totu”, sanoo hotellin purkutyömaata katsova Anneli Karlsson.
Vanhan keskustan tilalle jää laaja aidattu puistoalue, jossa ei sortumisvaaran vuoksi saa jatkossa liikkua. Keskusta muuttuu siis autioksi tunturin rinteeksi.
Parhaillaan siellä puretaan suurta Scandic-hotellia, jonka tilalle on jo uuteen Kiirunaan noussut maamerkiksi valkoinen, korkea Scandic.
Sen naapurissa on uusi pyöreä kaupungintalo. Sen yhteyteen siirrettiin vanha kaupungintalon kellotorni, koska huonokuntoista tiilirakenteista kaupungintaloa ei voitu siirtää.
Kaupunginjohtaja Mats Taavenikku on tyytyväinen siihen, että LKAB kustantaa kaupungille myös uuden infran putkistoja ja viemäreitä myöten sekä runsaasti julkisia rakennuksia.
Kaivosyhtiö LKAB on käyttänyt tähän mennessä Kiirunan ja naapurissa sijaitsevan Malmbergin kaupungin siirtoon yhteensä noin 2,6 miljardia euroa.
Rautamalmia saadaan niin paljon, että se kannattaa. Malmivarat riittävät varmuudella seuraavaksi 50 vuodeksi. Sitä rahdataan valtavia määriä junilla Norjan Narvikin satamaan ja sieltä laivoilla muun muassa Kiinaan.
Laajenevan kaivoksen tieltä piti siirtää myös malmijunille tarkoitettu rautatieasema. Se rakennettiin läheisen pienen järven kohdalle, joka täytettiin umpeen.
Lue myös:
