Kenties Hormuzinsalmeakin tärkeämpi kauppareitti Taiwaninsalmi on vaarassa. Muu maailma odottaa, milloin Kiinan ja Taiwanin välinen yhteenotto muuttuu aseelliseksi konfliktiksi. Kirjailijat Mika Hentunen ja Kristiina Helenius arvioivat, milloin hyökkäys voisi toteutua ja mitä se maailmalle maksaisi.
Maailmalla on kuutisen vuotta aikaa varautua suurvallan perustuslakiin kirjattuun hyökkäykseen, joka muuttaisi koko globaalia taloutta.
Hyökkäys sulkisi kenties Hormuzinsalmeakin tärkeämmän kauppareitin, romauttaisi pörssit ja löisi tylyn tulpan globaalille kasvulle.
Näin arvioivat kirjailijat Mika Hentunen ja Kristiina Helenius, jotka ovat tarkastelleet ja koostaneet skenaarioita siitä, millaisia vaikutuksia Kiinan hyökkäyksellä Taiwaniin olisi ja milloin hyökkäys voisi tapahtua. Kiina on vannonut, että se palauttaa Taiwanin “kapinoivan maakunnan” itselleen, ja maiden välisen henkisen kamppailun pelätään muuttuvan aseelliseksi.
Hentusen ja Heleniuksen näkemykset perustuvat useiden eri tutkimuslaitosten arvioihin. Hentunen on nykyinen Ylen Venäjä-kirjeenvaihtaja ja entinen Kiina-kirjeenvaihtaja. Helenius puolestaan työskentelee Washingtonissa konsulttiyhtiö Miltton USA:n toimitusjohtajana.
Tällä hetkellä asiantuntijat pitävät mahdollisena, että hyökkäys voisi tapahtua noin vuonna 2032.
”Oikeastaan vähäiselläkin konfliktilla on välittömät vaikutukset myös Suomeen ja kaikkialle maailmaan”, Hentunen sanoo.
Välittömät vaikutukset talouteen
Hentusen ja Heleniuksen arvion mukaan Kiinan hyökkäyksen vaikutukset maailmantalouteen olisivat yhdessä vuodessa hurjat kymmenen biljoonaa eli 10 000 miljardia dollaria.
Konfliktin kärjistyminen näkyisi maailmalla jotakuinkin heti.
Taiwan on maailman merkittävimpiä puolijohteiden ja muistisirujen valmistajamaita, ja niiden toimitusketju häiriintyisi välittömästi, koska käytännössä kaikki nykyaikainen teknologia tarvitsee niitä toimiakseen.
”Se on kuin tsunami, jonka jälkeen tulisi hyvin nopeasti pulaa tuotteista. Ne loppuisivat nopeasti myös Suomesta,” Hentunen sanoo.
Seuraavaksi Kiinan ja Taiwanin välinen Taiwaninsalmi suljettaisiin. Se on yksi maailman merkittävimmistä kauppareiteistä. Yhdysvaltalainen ajatuspaja Center for Strategic and International Studies (CSIS) sanoo, että salmen läpi kulkee yli 20 prosenttia koko maailman meriteitse kuljetettavasta kaupasta.
”Jos salmella on taistelu käynnissä tai sota päällä, eihän siinä mikään laiva kulje. Hormuzinsalmi on ollut malliesimerkki vastaavasta,” Helenius toteaa.
Helenius huomauttaa, että jo Hormuzinsalmen sulku on tehnyt maailmantalouteen valtavan vaikutuksen ja on saanut sen kipristelemään tuskissaan. Sen läpi kuljetetaan muun muassa öljyä, kaasua ja lannoitteita. Taiwaninsalmen läpi puolestaan kulkee ”kaikki mahdollinen, ei pelkästään energia.”
”Seuraavaksi maailman pörssit romahtaisivat. Finanssimarkkina ja rahan liikkeet häiriintyisivät välittömästi. Kyseessä on kuitenkin Kiina, maailman toiseksi suurin talous ja jättiläinen jättiläisten sarjassa”, Helenius arvioi.
Sitten alkaisivat Kiinaan kohdistuvat geopoliittiset vaikutukset eli pakotteet. Eri maat alkaisivat arvioida, voiko Kiinan kanssa enää olla tekemisissä.
”Maat miettisivät, miten Kiinan käyttäytymistä sanktioisi. Kiina kuitenkin hyökkäisi demokraattiseen maahan, joka on julistautunut itsenäiseksi.”
Bruttokansantuotteet romahtaisivat
Hentunen ja Helenius ovat laskeneet määrällisiä skenaarioita sille, miten hyökkäys vaikuttaisi eri maiden bruttokansantuotteisiin. Heidän arvionsa mukaan eniten kärsisi Taiwanin bkt, joka voisi pudota 12–40 prosenttia riippuen tuhojen määrästä. Maa lakkaisi Heleniuksen mukaan käytännössä hetkeksi toimimasta, olisi maassa minkälaiset varmuusjärjestelmät tahansa.
Jos hyökkäyksessä menisi Kiinan kannalta kaikki hyvin, maan bkt putoaisi noin 7 prosenttia. Jos hyökkäys menisi huonosti, bkt putoaisi 11–17 prosenttia.
Yhdysvalloille on arvioitu noin 3–7 prosentin menetystä bruttokansantuotteeseen. EU:lle vaikutukset olisivat 10–11 prosentin luokkaa.
”EU ottaisi todella kovan iskun siinä. Me olemme niin riippuvaisia Kiinasta,” Helenius sanoo.
Hentusen ja Heleniuksen koostamissa arvioissa Japani kokisi vielä kovemman 15 prosentin iskun ja Etelä-Korea hurjat 23 prosenttia. Australia, Vietnam ja Laos menettäisivät 3–6 prosenttia.
”Nämä kaikki ovat se, mistä kertyy tämä puhuttu kymmenen tuhatta miljardia.”
Pitkän aikavälin vaikutukset
Pidemmän aikavälin rakenteellisia vaikutuksia olisivat Hentusen ja Heleniuksen arvion mukaan ensimmäisenä pysyvästi korkeampi hintataso. Inflaatiopaine olisi globaalisti massiivinen.
Seuraavaksi julkinen velka nousisi maailmanlaajuisesti, koska maat joutuisivat hyökkäyksestä johtuviin poikkeustoimiin.
”Samoin, kun tulee esimerkiksi pandemia, niin silloin pistetään A- ja B-suunnitelma niin sanotusti romukoppaan,” Helenius sanoo.
Globaali talous myös pirstoutuisi entisestään, kaksikko arvioi. Heleniuksen mukaan kilpailevat blokit olisivat entistä enemmän tukkanuottasilla, mikä lisäisi entistä enemmän vastakkainasettelua maailmassa.
Lisäksi pitkän aikavälin ilmastovaikutukset lisääntyisivät, ja ne vaikuttaisivat viiveellä myös talouteen ja yhteiskuntiin. Muistisiruille ja puolijohteille kriittisten materiaalien saatavuus kärsisi, Hentunen ja Helenius sanovat.
Yhdysvallat pelissä mukana
Taiwan on suurvaltapolitiikan kulmakivi sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen pelinappula proxy-sodassa, eli sijaissodassa, jossa ainakin yhtä sotivaa osapuolta tukee ulkopuolinen kolmas osapuoli. Käytännössä Kiinan hyökkäys vetäisi myös Yhdysvallat saman tien soppaan mukaan.
”Oikeastaan missään muualla maailmassa ei ole tällaista hotspottia. Panokset ovat valtavat. Uuden maailmanjärjestyksen luominen on tosiasia, joka on tapahtumassa ja sitä myötä myöskin liittolaissuhteet laitetaan uusiksi,” Hentunen arvioi.
Heleniuksen mukaan Taiwanin tilanne on aivan eri luokkaa verrattuna esimerkiksi Ukrainaan ja Iraniin juuri sen takia, että Kiina on vannonut ottavansa alueen hallintaansa.
”Jos me Suomessa murehdimme siitä, että meille tulee kaiken maailman hakkerointiyrityksiä, niin se on ihan pientä verrattuna siihen, mitä taiwanilaiset käyvät kaiken aikaa läpi.”
Yhdysvallat harjoittaa Heleniuksen mukaan salaperäistä politiikkaa, jossa se ei ole täysin suoraan sanonut, tulisiko se Taiwanin avuksi hyökkäyksessä, mutta maa myy jatkuvasti Taiwaniin sotakalustoa. Presidentti Donald Trumpin arvaamattomuuden myötä Yhdysvaltojen suhteesta Taiwaniin on entistä vaikeampi tehdä selkoa.
On kuitenkin selvää, että pelkkä Yhdysvaltojen läsnäolo Taiwanin tai Kiinan läheisyydessä provosoi Kiinaa. Yhdysvaltojen tukikohdat Kiinan ympärillä sekä liittolaisvaltiot, kuten Japani, tukkivat Kiinalta maantieteellisesti pääsyn Tyynellemerelle, mikä sitä ärsyttää.
Helenius kertoo, että Taiwanin itsenäisyyden tunnustavien maiden määrä on pudonnut kahteentoista. Maat ovat lisäksi pieniä, ja Kiina kiristää niitä jatkuvasti. Taiwanin on täytynyt tehdä itsensä tärkeäksi maailmalla jollain muulla keinolla ja hankkia itselleen henkivakuutus siruvalmistajana.
TSMC Taiwanin panoksena
Taiwanilainen puolijohdevalmistaja TSMC on tällä hetkellä markkina-arvoltaan maailman kuudenneksi arvokkain pörssiyritys.
”Taiwan on hankkinut sen aseman määrätietoisesti, että tämä on se sen panos,” Hentunen sanoo.
Taiwan on myös jatkuvasti etäännyttänyt itseään Kiinasta ja rakentanut omia kansainvälisiä suhteitaan.
”Taiwanilla tulee koko ajan oma elämä, omat suhteet ja omat ajatukset vahvemmaksi. Se on ollut todella voimakkaasti mukana mineraalitaloudessa ja voimakkaasti liittoutunut ja tehnyt yhteisiä suunnitelmia Australian, Malesian, Korean, Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa. Taiwania kiinnostaa entistä vähemmän Kiinan kanssa touhuaminen, koska se on löytänyt itselleen kansainvälisen roolin,” Helenius tiivistää.
Hänen mukaansa Kiinan taloudelle olisi valtava lisä saada taiwanilainen tehdastoiminta haltuunsa. TSMC on kuitenkin investoinut jo valtavasti esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja hajauttanut toimintaansa muun muassa Arizonaan.
Iso ilmoilla leijunut kysymys liittyen Kiinan hyökkäykseen on ollut, mahtaisiko Taiwan tuhota tehdasjärjestelmänsä itsepuolustuskeinona, jotta Kiina ei saa teknologiaa haltuunsa.
Hentunen ei kuitenkaan pidä tätä skenaariota realistisena.
”Puolijohteiden tuotantoketjut ovat jo niin globaaleja, että Taiwan sahaisi vain omaa oksaansa siinä vaiheessa. Taiwanilaisilla on muutaman vuoden etumatka teknologisessa kehityksessä. Se oma etumatka on ainoa, joka siinä tilanteessa menetettäisiin,” Hentunen sanoo.
Hybridivaikuttamisesta aseisiin
Aseellisen hyökkäyksen ajankohdasta riippumatta Kiina jo nyt jatkuvasti hivuttautuu Taiwanin iholle muilla keinoilla. Heleniuksen mukaan Kiina pyrkii ajamaan taiwanilaiset hulluuden partaalle tekemällään hybridivaikuttamisella.
”Se jatkuva spammin, hakkeroinnin ja häirinnän määrä on aivan tajutonta. Jos me Suomessa murehdimme siitä, että meille tulee kaiken maailman hakkerointiyrityksiä, niin se on ihan pientä verrattuna siihen, mitä taiwanilaiset käyvät kaiken aikaa läpi.”
Toinen ääripää on aseellinen hyökkäys, jolla Taiwan otettaisiin väkisin haltuun. Heleniuksen mukaan Kiinalle itselleenkin olisi paljon parempi vaihtoehto, että Taiwan saataisiin väsytettyä eikä hyökkäystä tarvitsisi tehdä.
”Taiwan ikään kuin kypsänä hedelmänä putoaisi sen syliin,” Helenius kuvailee.
Hentunen kertoo, että aiempien arvioiden mukaan Kiina olisi voinut toteuttaa aseellisen hyökkäyksen ensi vuonna, 2027. Hyökkäys olisi ajoittunut Kiinan juhlavuoteen, koska Kiinan kansanarmeija täyttää ensi vuonna sata vuotta ja Kiinassa on puoluekokous. Hintalappu on kuitenkin liian suuri.
”Juttelimme Taiwanissa asiantuntijoille, jotka katsoivat Kiinan talouden olevan sellaisessa tilassa, että mahdollinen hyökkäys siirtyy 2030-luvulle.”
Mikä Kiinaa pidättelee?
Hentusen mukaan Taiwaniin tehtävän hyökkäyksen täytyisi olla saman tien kokonaisvaltainen hyökkäys sen maantieteellisestä sijainnista johtuen. Taiwanin saari on noin 160 kilometrin päässä Manner-Kiinan rannikosta, ja sen vieressä on yksi maailman myrskyisimmistä merialueista.
”Hyökkäyksen täytyisi olla ilmahyökkäys ja monien eri sotilastoimien yhdistelmä. Silloin se on myös valtavan riskialtis, ottaen huomioon, että Taiwan kyllä sitten vastaa siihen samalla mitalla takaisin. Silloin se voi olla hyvinkin nopeasti täysimittainen sota,” Hentunen sanoo.
Lisäksi Taiwanin rannikolla on vain kolme tai neljä paikkaa, joista maihinnousun voi konkreettisesti tehdä. Hyökkäys on joka tapauksessa vaikea tehdä, ja Kiina kärsii siitä itsekin.
”Miten tässä taloudellisessa tilanteessa tavallaan myisi hyökkäyksen poliittisesti kansalle? Se voi olla vaikeaa,” Hentunen sanoo.
Kiinan presidentti ja päämies Xi Jinping on kuitenkin päättäväinen, ja Hentusen mukaan hänelle on henkilökohtaisesti tärkeää jäädä historiaan johtajana, joka ratkaisisi ”Taiwan-ongelman” ja loisi kaudellaan yhdistymiselle aikataulun ja suunnitelman.
Aikaa Xillä on, sillä hän on keskittänyt valtaa itselleen perustuslakia muuttamalla, ja hän voi toimia presidenttinä Hentusen mukaan niin kauan kuin hänessä henki pihisee. Hentunen arvioi, että vielä tällä hetkellä Xillä näyttäisi pysyvän järki päässä, ja hän kykenee esimerkiksi hallitsemaan lähipiirinsä.
”Ei siellä olla vielä hulluuden rajamailla, kuten näyttäisi Kremlissä tai jopa Valkoisessa talossa oltavan. Yksi meille jutelleista asiantuntijoista kuitenkin sanoi, että diktaattoreista tulee aina lopulta vainoharhaisia,” Helenius toteaa.
Kiinan ja Taiwanin välien lopullinen selvittely voi olla Hentusen ja Heleniuksen mukaan yhden rajalla ammutun vahinkolaukauksen päässä.
”Siellä on niin paljon rautaa näiden maiden välillä. On todellinen vaara, että jompikumpi on sormi liian herkästi liipaisimella. Ja Kiinahan provosoi Taiwania koko ajan,” Hentunen sanoo.
