Venäjän valmistelut sotavoiman kasvattamiseksi Suomen rajan läheisyydessä etenevät kovaa vauhtia, selvisi Ruotsin, Tanskan ja Norjan yleisradioiden ja virolaisen Delfin yhteisselvityksestä.
– Odotamme 80 000 sotilasta rajoillemme verrattuna aikaisempaan 20 000:een, Suomen maavoimien komentaja Pasi Välimäki on kommentoinut SVT:lle.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi torstaina 11.6. medialle eduskunnassa, että suomalaiset voivat olla rauhallisin mielin.
– Olemme jo sanoneet aiemmin Suomen osalta julkisuuteen, että tiedämme hyvin tarkkaan, miten Venäjä varustautuu ja rakentaa infrastruktuuria meidän ja Baltian lähialueilla. Tämä etenee heidän suunnitelmiensa mukaan eli siellä tehdään uusia rakenteita. Heillä on myös varustautumisohjelma käynnissä, jota he tekevät parasta aikaa. Siinä ei ole mitään yllättävää, Häkkänen lausuu.
Satelliittikuva-analyysin perusteella Venäjä on tuonut merkittäviä määriä sotilasajoneuvoja ja rakentaa parakkeja ja muuta sotilasinfrastruktuuria muun muassa Petsamossa, Petroskoissa, Kantalahdella, Sapernojessa, Kirillovskojessa ja Lugassa eli suomalaisittain Ylä-Laukaalla.
Haastava uhkaympäristö
Häkkäsen mukaan Suomi ja Nato varautuvat vahvistaen omaa puolustuskykyään.
Häkkänen sanoo, että Suomen suunnitelmat ovat riittävät. Puolustuskyvyn rahoituksen päätöksiä kuitenkin tarvitaan ja Euroopan maiden on hyvä vauhdittaa varustautumistaan.
– Tässä ei ole sinänsä mitään uutta, mutta Euroopan pitää pysyä siinä samassa vauhdissa vähintään mukana, kun me näemme, miten Venäjä varustautuu tuolla toisella puolella.
Suomessa parlamentaarinen työryhmä on ehdottanut puolustusmenojen kasvattamista. Häkkäsen mukaan kesän jälkeen puolueiden kanssa käydään laaja keskustelu puolustuskyvystä ja siitä, minkä takia tietynlaisia resursseja tarvitaan.
Suomen uhkaympäristö on tällä hetkellä Häkkäsen mukaan haastava ja vaikea. Siihen täytyy varautua pitkäaikaisesti.
– Toivomme tietysti, että tietyt uhat eivät realisoidu, mutta meidän pitää kirittää puolustuksemme ja kokonaisturvallisuuden varautumista sekä samalla kirittää muita Nato-maita, että myös ne tekevät omat investointipäätöksensä.
”Tässäkin asiassa pitää olla rauhallinen”
Häkkäsen mukaan Venäjä puuhaa rajan takana uusia joukkoyksiköitä ja vahvistaa prikaatejaan divisiooniksi eli moninkertaistaa joukkomääriään sekä vahvistaa kyvykkyyttä mobilisoida joukkoja muualtakin Venäjältä.
– Tämä tulee vahvistamaan merkittävästi Venäjän sotilaallista läsnäoloa niin joukkojen kuin erilaisen kaluston ja suorituskykyjen osalta lähialueillamme ja muodostamaan pitkäkestoista sotilaallista uhkatekijää, josta olemme moneen kertaan sanoneet julkisuuteen, Häkkänen painottaa ja muistuttaa edelleen, että Venäjä toimii suunnitelmiensa mukaisesti vahvistaessaan Suomen ja Baltian lähialueen sotilaallista varustautumista.
Häkkänen uskoo, että Venäjä rakentaa lähivuosina heti Ukrainan sodan päätyttyä noin 80 000:n vahvuiset joukkorakenteet ulottuen Kuolan niemimaalta Suomenlahden alueelle. Tätä tukisi nopea kyky mobilisoida voimaa.
– Tässäkin asiassa pitää olla rauhallinen. Tämä ei ole mikään uusi tai yllättävä tekijä. Nato on selkeästi vahva sotilasliitto ja vahvempi asennoltaan, mutta Naton pitää myös vahvistaa toimintamalliaan Pohjolassa.
Naton toiminnasta pohjoisessa käydään keskustelua myös ensi viikon Naton puolustusministerikokouksessa.
Venäjän sotilaallisen uhkan kehitysnäkymään niin Suomea kuin liittokuntaa kohtaan on Häkkäsen mukaan tullut viimeisen vuoden aikana vakava uusi puoli, joka on Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean tiivis ja syvä yhteistyö puolustussektorilla.
