Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi alkaa jo konkretisoitua. Selvitimme, mitä muutoksia on tulossa uudis- ja korjausrakentamiseen.
Paljon kohua herättänyt uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28. toukokuuta 2024. Kalliita asuinrakennusten pakkoremontteja ei näillä näkymin ole tiedossa, mutta vaatimukset kiristyvät niin korjaus- kuin uudisrakentamispuolella.
Direktiivissä keskeistä on, että uusien julkisten rakennusten on oltava laskennallisesti päästöttömiä vuoteen 2028 mennessä. Kaikkien uusien rakennusten on oltava laskennallisesti päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä.
”Se on hiukan vaativampi taso kuin nykyinen lähes nollaenergiataso”, sanoo rakennusneuvos Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä.
Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus ja jonka tarvitsema energia tuotetaan pääosin uusiutuvilla energianlähteillä.
Uusi päästötön rakennus määritellään niin, että sen energiantarpeen on oltava kymmenen prosenttia pienempi kuin nykyisellä lähes nollaenergiarakennuksella, Kauppinen kertoo. Jatkossa fossiilisista polttoaineista ei saa muodostua päästöjä paikan päällä. Lisäksi uuden rakennuksen käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasujen määrän täytyy olla hyvin alhainen.
Myös korjausrakentamisessa pyritään jatkossa päästöttömyyteen, mutta vaatimustaso on uudisrakentamispuolta matalampi.
Kauppisen mukaan kustannuksista ei tällä hetkellä ole tarkkaa arviota, koska säädökset ovat teknologianeutraaleja eli tiettyjä teknologioita ei suosita.
”Inflaatio nosti hintoja luokkaa kymmenen prosenttia. Ei näistä valmistelussa olevista säädöksistä niin isoa nousua tule missään tapauksessa.”
Luvassa on lisää aurinkovoimaa, sähköautojen latauspaikkoja sekä polkupyöräpaikkoja.
”Uusien rakennusten suunnittelun yhteydessä täytyy selvittää aurinkoenergiapotentiaali. Jollakin aikavälillä tulee velvoite ottaa aurinkoenergiaa käyttöön”, Kauppinen sanoo.
Energiatodistukset kuntoon
Uudis- ja korjausrakentamista sekä energiamuodon kertoimia koskevat asetusehdotukset olivat kevään aikana lausuntokierroksella, joka päättyi 15. kesäkuuta. Lausuntokierroksella erityisesti energiamuodon kertoimia koskeva asetusehdotus herätti keskustelua.
Lassila&Tikanojan energiatehokkuus- ja vastuullisuuspäällikkö Oskari Raitanen on huolissaan siitä, että sähkö- ja lämmitysenergian alkuperätakuilla voitaisiin jatkossa vaikuttaa energiatodistuksen E-lukuun.
Alkuperätakuut osoittavat energian alkuperän. Niitä käytetään näyttönä siitä, että tietty energiamäärä on tuotettu esimerkiksi uusiutuvilla energialähteillä.
Rakennusten energiatodistuksilla voidaan vertailla energiatehokkuutta. Energiatodistuksessa kerrotaan energiatehokkuusluokka sekä E-luku. Lisäksi energiatodistuksessa ilmoitetaan toteutunut kulutus, jos se on saatavilla.
E-luku on energiatehokkuuden vertailuluku, joka kertoo rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen. Se perustuu rakennuksen laskennalliseen kulutukseen ja eri energiamuotojen kertoimiin.
”Asetusluonnos väläytti mahdollisuutta ostaa alkuperätakuut sähkö- ja kaukolämpöenergialle, jolla pystyy vaikuttamaan kohteen energiatodistuksen E-lukuun ja siten energialuokkaan”, Raitanen sanoo.
Raitasen mukaan energiatodistuksen pitäisi olla vain ja ainoastaan rakennuksen energiatehokkuuden mittari. Energiatodistuksella ei tulisi arvioida, minkälaista energiaa kiinteistöön hankitaan.
Tilanne voi johtaa korkeampiin kustannuksiin, jos rakennusten energiatehokkuutta ei yritetä parantaa, vaan rahaa käytetään alkuperätakuiden ostamiseen. Pahimmillaan muutos voisi nostaa rakennusten energiankulutusta sekä uusiutuvan energian hintaa, Raitanen kertoo.
Ympäristöministeriön Kauppisen mukaan lausunnot otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon asetusten viimeistelyssä.
”Direktiivin ei ole tarkoitus mahdollistaa sen tyyppistä toimintaa, että pienempiin lukuarvoihin rakentamisessa pääsisi pelkästään käyttämällä enemmän uusiutuvaa energiaa.”
Vaikka kiristyksiä on tulossa, direktiivi luo Raitasen mukaan Suomelle myös mahdollisuuksia.
”Meillä on osaamista liittyen vähähiilisiin suunnitteluratkaisuihin ja energiankäytön optimointiin. Se on hyvä vientituote Suomelle.”
Energiatehokkuutta voidaan parantaa suurien energiaremonttien lisäksi pienemmillä toimenpiteillä, kuten tehokasta rakennusautomaatiota tai ilmanvaihtoa kehittämällä. Energialuokkaa voi korottaa esimerkiksi käytön optimoinnilla, mikä vähentää ylläpitokustannusten lisäksi päästöjä.
”Sisäolosuhteita, energiatehokkuutta ja siten energialuokkaa voidaan nykyaikaisilla keinoilla parantaa yhtäaikaisesti. Energiatehokkuuden investoinnit maksavat itsensä paljon nopeammin takaisin kuin mikä rakennuksen käyttöikä on”, Raitanen sanoo.
Päästöjä laskettava monessa eri paikassa
Direktiivin valmisteluvaiheessa ehdittiin hetken pelätä, että osa asuinrakennuksista joutuisi niin sanottuihin pakkoremontteihin, joita komissio aiemmin ehdotti. Lopulta direktiiviin kirjattiin asuinrakennuskannan keskimääräisen energiatehokkuuden parantamisvelvoite.
”Korjausten yhteydessä parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, ja sitä kautta keskiarvo paranee. Sitä seurataan kansallisella rakennusten perusparannussuunnitelmalla, joka korvaa nyt voimassa olevan pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian”, Kauppinen sanoo.
Päästöttömistä rakennuksista puhuttaessa herää kysymys, kuinka paljon rakennusmateriaalit vaikuttavat yhtälössä. Kauppinen muistuttaa, että koko elinkaaren aikaisen ilmaston lämmitysvaikutuspotentiaalin eli gwp-luvun (global warming potential) laskenta on energiatehokkuudesta erillinen paketti.
Direktiivissä kuitenkin määritetään, mille rakennuksille gwp-arvo täytyy tulevaisuudessa laskea. Gwp-arvo tullaan ilmoittamaan myös energiatodistuksessa.
Toisin sanoen päästöjä on laskettava jatkossa monessa eri paikassa ja monella eri tavalla, vaikka kysymys on samasta asiasta, Kauppinen toteaa.
”Uudisrakentamisen puolelle tulee uusia laskutoimituksia käytönaikaiseen kasvihuonekaasupäästöön sekä uusiutuvaan ja uusiutumattomaan primäärienergiaan liittyen. Lausunnoissa oli näistä runsaasti mainintoja, koska niitä pidetään tietyllä tapaa turhina.”
Heinäkuun lopussa Helsingin Sanomat uutisoi, että lähivuosina uusiin asuinrakennuksiin vaaditaan todennäköisesti koneellinen jäähdytys direktiivin toimeenpanon myötä.
Asetusehdotuksessa uusien asuinrakennusten kesäajan sisälämpötilan raja-arvoa lasketaan 27 asteesta 26 asteeseen. Kesäkuukausina raja-arvo saa ylittyä 150 astetunnin ajan. Astetunti tarkoittaa lämpötilan ja ajan tuloa: esimerkiksi kahden asteen ylitys viiden tunnin ajan tarkoittaisi kymmentä astetuntia.
Kauppisen mukaan rakennuksen käyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia muuttuvia olosuhteita on tärkeä osata ennakoida. Viimeistään 2030-luvun alussa aletaan rakentaa päästöttömiä rakennuksia, joiden on oltava asuttavia siitä seuraavat 50 vuotta.
EU:n jäsenvaltioiden on tehtävä muutokset kansalliseen lainsäädäntöön 29. toukokuuta 2026 mennessä. Ympäristöministeriö aloitti direktiivin laajan säädöskokonaisuuden valmistelun keväällä 2024. Työstettävänä on yhteensä 16 säädöstä.
Syksyllä lausuntokierrokselle lähetetään ainakin rakennusten energiatodistuksiin, rakennuksissa oleviin sähköautojen latauspisteisiin ja latauspistevalmiuksiin, automaatio- ja ohjausjärjestelmiin sekä rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuuteen liittyvät esitysluonnokset.
