Uutiset ja blogit

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto kehottaa Euroopan valtioita jatkamaan venäläisen kaasun ostamista, kertoo yhdysvaltalaislehti The New York Times.

NYT:n lähteiden mukaan taustalla on pyrkimys saada Venäjä päättämään sotansa Ukrainassa. Idean olivat ukrainalaisille ja eurooppalaisille viranhaltijoille esitelleet Trumpin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner.

Witkoff ja Kushner esittelivät idean myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille viime kuussa, kun he vierailivat Kiovassa. Yhdysvaltain hallinnon mukaan Ukrainan tulisi jälleen avata sen läpi kulkevat kaasuputket, joiden kautta Venäjä on toimittanut maakaasua Eurooppaan.

Euroopassa ideaan on suhtauduttu nuivasti. Euroopan unioni on jo vuosia yrittänyt vähentää kaasuostoja Venäjältä, jotka ruokkivat Kremlin sotakassaa ja mahdollistavat näin ollen sen sotatoimien jatkumisen Ukrainassa.

Tästä syystä länsimaat ovat myös asettaneet Venäjälle talouspakotteita, joiden toivotaan ajavan Venäjän presidentti Vladimir Putinin neuvottelupöytään.

NYT huomauttaa, että asiantuntijoiden mukaan tuore kehotus kuvastaa Trumpin toisenlaista ajattelutapaa, jossa sota saataisiin päätökseensä etsimällä Venäjälle taloudellisia kannustimia sodan päättämiseksi.

”Yhdysvallat on tehnyt tiivistä yhteistyötä Ukrainan ja eurooppalaisten kumppaneidemme kanssa laajan rauhanehdotuksen laatimiseksi, joka sisältää sekä Venäjälle että Ukrainalle suunnattuja taloudellisia kannustimia osana lopullista ratkaisua”, Valkoisen talon julkaisemassa lausunnossa todetaankin.

Energiayhtiö St1:n pääomistaja Mika Anttonen vaatii johtajilta parempaa sitoutumista ja taitoa viedä energiamurrosta eteenpäin.

Tampereen yliopiston johtajuussymposiumissa torstaina 22.10. puhunut Anttonen totesi, että energiamurroksella on vain yksi ja ainoa tavoite.

”Ilmastotyössä ei ole mitään muuta tavoitetta kuin vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta”, Anttonen totesi.

Samalla Anttonen muistutti, että energiamurros on pitkäkestoinen prosessi. Siirtymä kokonaan uuteen energiajärjestelmään ja fossiilisista polttoaineista luopuminen vaatii arviolta 50–70 vuotta.

”Kyseessä on maratoni ja viestijuoksu, jossa jokaisen sukupolven ja toimijan on hoidettava oma osuutensa ja annettava viestikapula eteenpäin seuraaville tekijöille.”

Pörssiyhtiöt surkealla tasolla

Anttonen ripitti esityksessään suurimpia kotimaisia pörssiyhtiöitä laiskasta tutkimus- ja tuotekehityspanostuksesta. Hän totesi, että kun katsotaan 20 Suomen suurinta pörssilistattua yhtiötä, niin näistä 18 ei ole juurikaan satsannut tutkimukseen.

”Tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset olivat näillä aivan surkealla tasolla.”

Nokia on Anttosen mukaan positiivinen poikkeus.

”Nokia laittaa paljon siihen rahaa, mutta monet muut ovat tavallaan putsanneet sen sellaiselle tasolle, että sitä kautta ei kyllä kasvua synny. Sitä kautta ei synny myöskään innovaatioita eikä osaamista”, Anttonen läksyttää.

”Meillä on yrityspuolella pieni johtamisongelma siinä, että meillä ei ole johtajia, jotka olisivat olleet töissä pitkään sellaisessa yrityksessä, joka on kasvanut.”

Yritysten huippuosaamista ja tutkimuspanostuksia tarvittaisiin uudenlainen energiajärjestelmän kehittämiseen.

Anttosen mukaan seuraavat 20–30 vuotta kuluvat pitkälti uusien asioiden keksimiseen. Sen jälkeen uuden energiajärjestelmän rakennustyöhön kuluu vielä 30–40 vuotta.

”Tämän muutoksen keskiössä ovat ihmiset ja nimenomaan ihmiset, joilla on huippuosaamista. Ilman ihmisiä, jotka osaavat tehdä näitä asioita, ei tapahdu yhtään mitään ”

Epärealistisia tavoitteita

Anttosen arvion mukaan ilmasto- ja energiatyön johtamisessa on aiemmin tehty virheitä asettamalla epärealistisia tavoitteita.

Vielä viisi vuotta sitten johtajat sitoutuivat yleisesti puolentoista asteen tavoitteeseen, mutta lupaukset jäivät tyhjäksi kirjaimeksi. Anttonen totesikin esityksessään, että tästä on seurannut ihmisten kyynistymistä ilmastotavoitteiden osalta.

”Ihminen tarvitsee sellaisen tavoitteen, jonka hän jollakin tavalla voi itse kuvitella saavuttavansa. Näin hän motivoituu oikeasti tekemään jotakin.”

”Tärkein johtamisjuttu tässä energiatransitiossa on sanoa jo heti alkuun, että kuulkaas hyvät ystävät, että me pääsemme kokonaan uuteen energiajärjestelmään, mutta se vaatii meiltä 50–70 vuotta”, Anttonen painotti.

Tavoitteiden pitää olla kunnianhimoisia, mutta saavutettavissa. Jos näin ei ole, niin ”sellaisesta tekemisestä ei synny mitään tuloksia”.

Johtajilta vaaditaan vahvaa omaa uskoa asiaan sekä taitoa asettaa tavoitteet niin, että ihmisten motivaatio säilyy.

”Pitää uskoa siihen, mitä on tekemässä ja osoittaa se kaikille, muuten hommasta tulee vaikeaa. Se on ilmastotyössä hyvin tärkeää.”

Viime syksynä puhelimiin ja tabletteihin ladattavaksi tullut Omakanta-sovellus on vajaassa vuodessa saanut yli 470 000 käyttäjää.

Omakantaa käyttää kuukausittain yli 1,2 miljoonaa suomalaista, joista suurin osa asioi palvelussa Kelan mukaan puhelimella tai tabletilla.

Kela kertoo tiedotteessaan, että Omakanta-sovelluksesta on apua erityisesti heille, jotka käyttävät Omakantaa usein tai asioivat sekä julkisissa että yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

”Omakanta-sovellus tarjoaa valtakunnallisesti yhdenvertaisen mahdollisuuden tarkastella terveystietoja”, Kelan tietopalvelujohtaja Arto Vuori korostaa tiedotteessa.

Omakanta-sovellukseen voi tilata ilmoitukset esimerkiksi uusista resepteistä, lääkärin kirjauksista tai laboratoriotuloksista. Lisäksi se voi muistuttaa käyttäjiä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvista tehosterokotteista koko maassa.

Sovellukseen on suunnitteilla myös muutoksia. Jatkossa palvelussa voisi esimerkiksi pyytää oikaisua lääkärin tekemiin kirjauksiin sekä saada ilmoituksia omien tietojen käytöstä.

Suoja myös huijareita vastaan

Omakanta-sovelluksen käyttäminen voi ehkäistä myös huijarin ansaan joutumista. Kelan palveluiden nimissä liikkuu säännöllisesti huijausviestejä, joissa suomalaisia houkutellaan esimerkiksi pankkitunnuksia kalasteleville väärennetyille verkkosivuille.

Jos ottaa tavaksi hoitaa asiansa Omakannan verkkosivujen sijaan aidolla Applen App Storesta tai Google Play -kaupasta ladatulla Omakanta-sovelluksella, pienenee riski huijatuksi tulemisesta.

Mikäli sovellusta ei halua ottaa käyttöön, kannattaa Omakannan virallinen osoite www.kanta.fi tallentaa selaimen kirjanmerkkeihin, jotta sitä ei tarvitse joka kerta syöttää käsin.

Samasta syystä myös esimerkiksi pankki- ja vakuutusasiat on turvallisempaa hoitaa virallisella puhelinsovelluksella kuin nettiselaimessa.

Lisäksi on syytä muistaa, että vahvaa tunnistautumista vaativiin palveluihin ei tulisi koskaan mennä hakukoneen kautta, sillä hakutulosten joukkoon on mahdollista ujuttaa uskottavan näköisille huijaussivustoille johtavia linkkejä.

Lisäturvaa arkeen voi saada myös mobiilivarmennetta käyttämällä.

Jeepin Euroopan-toimintojen johtaja Xavier Peugeot kertoi viime viikolla Pariisin autonäyttelyssä, että Jeep harkitsee pienikokoisen, sähköisen uutuusmallin kehittämistä Euroopan markkinoille.

Auton julkaisun ajankohtaa ei asiasta uutisoineelle Automotive Newsille kerrottu, mutta todennäköisesti sen ensiesittely osuisi jonnekin ensi vuosikymmenelle.

Auto tulisi ottamaan vaikutteita alkuperäisestä, vuonna 1941 esitellystä Willys MB:stä, eli siitä alkuperäisestä sotilasajoneuvoksi suunnitellusta Jeepistä. Kooltaan se tulisi todennäköisesti olemaan vielä nykyistä, Euroopassa myytävää Jeep Avengeria pienempi laite.

Vuonna 2022 julkaistu Jeep Avenger on käytännössä Peugeot 2008:n sisarmalli. Xavier Peugeot on puolestaan Pierre II Peugeot’n poika.

Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin sanoista on jälleen ryöpsähtänyt kohu.

Tavatessaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin keskiviikkona Witkoff kutsui Putinia hyväntekijäksi tai humanitaariseksi ihmiseksi (englanniksi ”humanitarian”).

Lausunto liittyi Venäjän päätökseen vapauttaa amerikkalainen eläköitynyt opettaja Stephen Hubbard. Hubbard on Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan ”pidätetty perusteettomasti” syytettynä toimimisesta ukrainalaisena palkkasoturina.

Useat demokraattisenaattorit hämmästelevät Witkoffin lausuntoa.

”Sotarikollinen Putinin kutsuminen ’humanitaariseksi’ on häpeäksi niille kymmenilletuhansille ukrainalaisille sotilaille ja siviileille, jotka Putin on tappanut osana julmaa sotaansa”, kommentoi esimerkiksi senaattori Dick Durbin.

Närää herää myös presidentti Donald Trumpin omassa republikaanipuolueessa. Republikaanisenaattori Thom Tillis katsoo, että Witkoffin lausunto on ”nolo ja pöyristyttävä”.

Senaattori John Cornyn torjuu Witkoffin luonnehdinnan ja toteaa, että Putin on kylmäverinen tappaja. Republikaanien kongressin alahuoneen edustaja Don Bacon pitää Witkoffin lausuntoa häpeällisenä.

Niin ikään republikaaneja edustava senaattori Joni Ernst kommentoi, että Putin ei ole Yhdysvaltojen ystävä, eivätkä myönnytykset lopeta sotaa.

Sekä Bushin että Obaman hallinnoissa palvellut Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs William Taylor kommentoi lausuntoa CBS:lle.

”Meidän ei pitäisi antaa venäläisille mitään kiitosta sellaisen henkilön vapauttamisesta, jonka ei olisi pitänyt edes olla vankilassa”, Taylor sanoi. ”Ja Putinin kutsuminen humanitaariseksi, se on kiusallista.”

Tutkija Nicolas Tenzer pitää Witkoffin lausuntoa ”häväistyksenä”. Hän, kuten moni muukin, viittaa sosiaalisessa mediassa Oleksandra Matvijtšukin kirjoitukseen. Matvijtšuk johtaa ukrainalaista Center for Civil Liberties -järjestöä, joka palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2022.

Matvijtšukin arvio Witkoffista ja toisesta yhdysvaltalaisneuvottelijasta Jared Kushnerista on tyly.

”Olen lukenut kymmeniä pöyristyneitä julkaisuja siitä, että Yhdysvaltain erityislähettiläs Witkoff kutsui Putinia ’humanistiksi’. Kukaan ei kuitenkaan kirjoita siitä, että amerikkalaiset neuvottelijat eivät yksinkertaisesti tee työtään”, Matvijtšuk kirjoittaa.

”On täysin selvää, ettei sen enempää Witkoff kuin Kushnerkaan välitä ihmisten kohtaloista tässä sodassa.”

Matvijtšuk jatkaa, että voisi heti nimetä kymmeniä kiireellisiä humanitaarisia kysymyksiä, joissa amerikkalaisten neuvottelijoiden pitää olla aloitteellisia. Näin ei kuitenkaan tapahdu, hän katsoo. Kaksikko jää Matvijtšukin mielestä historiaan amerikkalaisina neuvottelijoina, joilla oli tilaisuus pelastaa valtava määrä ihmisiä, mutta jotka kieltäytyivät ottamasta esiin epämukavia kysymyksiä ”humanitaarisen” Putinin edessä.

Witkoffin lausunnot ovat herättäneet aiemminkin tyrmistyneitä reaktioita. Esimerkiksi viime vuonna Witkoff perusteli lehtitietojen mukaan Donetskin luovuttamista Venäjälle alueen asukkaiden venäjänkielisyydellä.

Palvelualojen työnantajat, eli Palta on antanut uuden esityksen suomalaisen tieliikenteen veromalliksi.

Mallissa ajoneuvoveroa nostettaisiin väliaikaisesti. Samalla siirryttäisiin kohti pysyvää mallia, jossa verotettaisiin enemmän ajoneuvon käyttöä kuin omistamista. Paltan elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Tatu Rauhamäki sanoo Talousaamussa keskiviikkona 21.10., että mallissa osallistetaan sähköautoilijoita enemmän kuin nykymallissa.

”On väistämätöntä, että kun liikenne sähköistyy, ja autoilijat vaihtavat sähköautokantaan, sähköautoilijoidenkin on pakko osallistua vähän enemmän”, Rauhamäki sanoo Talousaamussa.

Mallissa lievennettäisiin polttomoottoriautoilijoille kohdistuvaa verorasitusta siitä, mitä nykyiset ennusteet näyttävät. Rauhamäki muistuttaa, että EU:n päästökaupasta ja jakeluvelvoitteesta on tulossa 30–40 sentin nousupaine bensan ja dieselin litrahintoihin tulevaisuudessa.

”Meidän pitää saada muutos niin, että se on kohtuullista myös polttomoottoreille ja raskaalle liikenteelle. Mutta emme missään tapauksessa halua vaarantaa liikenteen sähköistymistä”, Rauhamäki sanoo.

Paltan mallissa kevennettäisiin myös raskaiden dieselajoneuvojen verorasitusta. Miten raskas liikenne osallistuu ympäristötalkoisiin?

”Raskas liikenne osallistuu päästökaupan ja jakeluvelvoitteen kiristymisen kautta. Sitten vähitellen sinnekin syntyy insentiivejä, kun kalusto kehittyy ja sähköistyminen etenee”, Rauhamäki sanoo Talousaamussa.

”Mutta on selvää, että raskas liikenne sähköistyy hitaammin kuin paketti- ja henkilöautoilu. Sen vuoksi emme voi vaarantaa Suomen logistista kilpailukykyä. Pitää muistaa, että kuluttajat maksavat logististen kustannusten noususta merkittävästi vaikkapa kaupan elintarvikkeissa ja muualla.”

Keskiviikon Talousaamussa puhuttiin terveysyhtiöiden ongelmista ja teleoperaattori Elisan tuloksesta. Katso koko lähetys alta:

Ukrainan Starlink-satelliittiyhteyksiä hidastettiin SpaceX-pomo Elon Muskin käskystä, kertoo yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal.

Sekä Musk että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ovat lähiaikoina kritisoineet Ukrainan tekemiä iskuja Venäjän öljyjalostamoihin.

Viime viikolla Musk ohjeisti yhtiötä hidastamaan ukrainalaislaitteiston yhteysnopeuksia Starlinkin satelliittiverkkoon, kertovat WSJ:n lähteet.

Trumpin rooli

Joidenkin virkamieslähteiden mukaan Musk teki päätöksen yhteyksien hidastamisesta itse, eikä Trump ollut ohjeistanut yhtiötä rankaisemaan Ukrainaa.

Yhden lähteen mukaan Musk keskusteli asiasta usean korkea-arvoisen virkamiehen ja Trumpin kanssa ennen rajoituspäätöstä.

Ukraina käyttää Starlinkin Starshield-järjestelmää taistelukenttäviestinnnässä ja droonioperaatioissa. Yhteydet hidastuivat 14. lokakuuta.

Rajoituksia edeltävinä päivinä Trump oli painostanut Ukrainaa lopettamaan iskut öljynjalostamoihin ja syyttänyt maata energian hinnannoususta. Torstaiaamuna 15. lokakuuta Musk julkaisi X:ssä viestin, jossa hän vihjasi, että Zelenskyin olisi aika siirtyä syrjään.

Uutistoimisto Reuters uutisoi viime viikolla omiin lähteisiinsä viitaten, että käsky rajoittaa yhteyksiä tuli Valkoisesta talosta.

Kahden WSJ:n lähteen mukaan Musk ja Trump keskustelivat rajoituspäätöksestä pian sen jälkeen, kun yhteyksien hidastumisesta uutisoitiin.

Trumpilta on kysytty useaan otteeseen, kuka rajoituspäätöksen taustalla on.

”En tiedä tekikö kukaan niin, mutta se ei ollut minä, enkä usko että se oli Elon”, Trump kommentoi satelliitiyhteyksien hidastumista perjantaina.

Maanantaina Trump kommentoi toimittajille, ettei tiennyt, kuka on vastuussa satelliittiyhteyksien hidastumisesta, mutta kertoi haluavansa saada asian selville.

Kun Starlink-yhteyksien hidastumisesta uutisoitiin viime viikolla, Musk kirjoitti X-tilillään, että Yhdysvaltain armeija ja presidentti tekevät päätökset käyttö- ja nopeusrajoituksista.

SpaceX ei ole kommentoinut WSJ:n juttua.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on varoittanut, että Starlink-yhteyksien hidastuminen on vaikeuttanut Ukrainan kykyä torjua drooneja ja tehdä iskuja Venäjän sotilaskohteisiin.