Loiva koripalloheiton kaari. Siltä näyttää Suomen väestönkehitys vuoteen 2050 saakka: 2040-luvun alkuun asti väkimäärä kasvaa, mutta sitten koripallo menee sukkana sisään eli määrä kääntyy laskuun.
Syntyvyyden dramaattista laskua ja ikääntyneiden määrän kasvua on tuskailtu jo kauan, mutta konsulttiyhtiö MDI:n tuore, vuoteen 2050 asti ulottuva väestöennuste näyttää, ettei tämä ole vain ohimenevä vaihe.
Ennusteen mukaan eläkeikäisten määrä suhteessa työikäisiin kasvaa. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä nousee yli neljännekseen vuoteen 2050 mennessä, ja tuolloin suomalaisista jo joka seitsemäs on yli 74-vuotias. Vielä iäkkäämpien, yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa MDI:n mukaan 174 000 henkilöllä vuoteen 2050 mennessä.
Palveluntarve muuttuu
Yli 84-vuotias väestö kasvaa joka kunnassa, kun taas kouluikäisten määrä vähenee. Se tarkoittaa, että kuntien ja hyvinvointialueiden palvelurakennetta on korjattava kiireellä vastaamaan palveluntarvetta.
Eniten hyvin iäkkäiden osuus kasvaa siellä, missä väestö kasvaa muutenkin, eli suurilla kaupunkiseuduilla ja niiden hyvinvointialueilla. Näillä alueilla myös palveluntarve kasvaa siis erityisen voimakkaasti, sillä viimeiset elinvuodet aiheuttavat valtaosan tarpeesta, sanoo MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro.
Alla olevat kartat näyttävät, miten väestön määrä kehittyy hyvinvointialueilla kahden eri skenaarion mukaan. Ensimmäisessä eli perusuran mukaisessa kehityksessä sekä maan sisäinen muuttoliike että maahanmuutto jatkuvat viime vuosien tapaisena. Jälkimmäisessä eli kansainvälistyvän Suomen skenaariossa maahanmuutto kiihtyy tulevaisuudessa.
Myös kuntien välisen yhteistyön on syytä lisääntyä, jotta palvelut voidaan taata pienimmissäkin kunnissa. Tämä voi Rasmus Aron mukaan tarkoittaa kuntaliitoksia. Hän toteaa siitä olevan jo vihiä, että kuntaliitosten paine lisääntyy.
Toisaalta haasteeksi voi syntyä se, missä kuntia liitettäisiin yhteen: kuntien taloustilanne on niin heikko, ettei edes voimakas väestönkasvu pelastaisi sitä, sillä rahaa rakentaa palveluita liitoksia varten ei kerta kaikkiaan ole, MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen sanoo. Pehmeämpi vaihtoehto on kuntien välinen yhteistyö.
Väki vähenee joka puolella
Oheisesta taulukosta voit katsoa, miten oman kuntasi väkimäärä muuttuu vuoteen 2050 mennessä.
Huomionarvoista on, että kasvava maahanmuuttokaan ei kääntäisi väestönkehityksen suuntaa valtaosassa Suomen kuntia. Maahanmuutto ja myös maahanmuuttajien maansisäinen muutto suuntautuu pitkälti vain suuriin kaupunkeihin.
Työikäisiä voi riittää
Maahanmuutto on silti käytännössä ainoa keino, jolla työikäisen väestön määrä Suomessa kasvaa. Suomessa on jo noin kymmenen vuoden ajan syntynyt vähemmän ihmisiä kuin kuollut, eli luonnollista väestönkasvua ei ole, jolloin myöskään työikäisten määrä ei kasva luonnollisesti.
Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku vähenisi 10 000–15 000 ihmisellä vuosittain.
Jos maahanmuutto jatkuu viime vuosien tapaan korkeana, se nostaa työikäisen väestön määrää 2040-luvulle asti, mutta sen jälkeen käännytään joka tapauksessa laskuun.
Työikäisten määrän kehitys ei silti näytä katastrofaaliselta tulevaisuudessakaan, Aro rauhoittelee. Kehitys on kansallisella tasolla melko hillittyä, vaikka kuntatasolla se näyttää synkältä. Tilanteen pysyminen kohtuullisena kuitenkin riippuu maahanmuutosta.
”Maltilliset toimet kotoutumisen edistämiseksi voivat johtaa työvoiman kasvuun ja vahvistaa kansantalouden kehitystä.”
