Uutiset ja blogit

Teollisuusyrityksen entinen ydininfrastruktuuri-insinööri on Yhdysvalloissa tuomittu vankeuteen, kun hän lavasti kiristyshaittaohjelman tyylisen iskun yrityksen palvelimille ja käyttäjien koneille.

Bleeping Computerin mukaan työntekijä myönsi oikeudessa kiristyssuunnitelmansa. Hän sai 32 kuukauden vankeustuomion.

Oikeuden asiakirjojen mukaan Daniel Rhyne lähetti marraskuussa 2023 työtovereilleen lunnaspyyntösähköpostin otsikolla: "Verkkoosi on murtauduttu". Viestin mukaan hän uhkasi sulkea 40 satunnaista palvelinta päivittäin seuraavien kymmenen päivän aikana, ellei yritys maksaisi kiristäjän vaatimia 20 bitcoinin lunnaita (tuolloin noin 670 000 euroa). Viestissä sanottiin, että palvelimien varmuuskopiot oli poistettu, jotta tietoja ei saatu palautettua sitä kautta.

Rhyne sulkikin satunnaisia ​​palvelimia ja työasemia yrityksen verkossa useiden päivien aikana pelotellakseen yritystä ja työntekijöitä.

Tempun valmisteluna Rhyne oli käyttänyt ilman lupaa etänä yrityksen järjestelmiä ylläpitäjän tasoisilla oikeuksilla ja ajastanut useita muutoksia lavastaakseen kiristysiskun. Hän vaihtoi järjestelmänvalvojien tilien salasanoiksi "TheFr0zenCrew!" tai "PsPasswd" ja poisti osan ylläpitäjätasoisista tileistä käytöstä. Yhteensä tihutyöt estivät pääsyn yli 3 000 tietokoneelle ja yli 250 palvelimelle.

Tapausta tutkineet tietoturvatutkijat havaitsivat, että suunnitellessaan kiristyssuunnitelmaansa Rhyne oli käyttänyt piilotetun virtuaalikoneen tiliään etsiäkseen verkosta tietoja käyttäjien salasanojen vaihtamisesta, tilien poistamisesta ja Windows-lokien tyhjentämisestä. Viikkoa aiemmin hän teki verkkohakuja kannettavalla tietokoneellaan myös hakusanoja "komentorivi paikallisen järjestelmänvalvojan salasanan vaihtamiseksi", "komentorivi paikallisen järjestelmänvalvojan salasanan etävaihtamiseksi" ja "tietokoneen etäsammutus cmd-komennolla".

Malibussa Yhdysvalloissa kokeiltiin 10 päivän ajan syyskuussa nopeuskameroita. Alle kahden viikon kokeilun tuloksena neljän kameran kuvien perusteella kirjattiin noin 100 000 ylinopeusrikkomusta, paikallistelevisiokanava KTLA 5 kertoo.

Osavaltion valtatie 1 eli Pacific Coast Highway oli nopeusvalvontakameroiden ensisijainen kohde. Malibun viranomaisetkin tyrmistyivät tuloksesta. Carbon Canyonissa ja Tuna Canyonissa lähes kaikki kuskit näyttivät kaahaavan yli rajoitusten.

Viranomaiset päättivät lykätä kameroiden varsinaista käyttöönottoa ja tutkia ensin liikennettä paikoissa, joissa kaasujalkaa painetaan herkemmin.

Kokeilun perusteella ei kuitenkaan vielä lähetetä sakkolappuja, vaikka rikkomukset pantiin merkille. Kuskien on parempi nyt ottaa todesta, että peltipoliisin välähdyksestä voi kohta olla todellisia seuraamuksia.

Kaupungin sakkoasteikko on 50–500 dollaria. 500 dollarin sakot vaativat, että ylinopeutta on 161 kilometriä tunnissa tai enemmän yli nopeusrajoituksen.

Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2026 Nobelin kemian palkinnon epälineaarisista ja autokatalyyttisistä ilmiöistä asymmetrisessä orgaanisessa synteesissä. Palkinnon saivat 95-vuotias ranskalainen Henri B. Kagan ja 76-vuotias japanilainen Kenso Soai.

Asymmetrinen synteesi tarkoittaa orgaanisessa kemiassa sitä, että tietystä molekyylistä valmistetaan ainoastaan toista peilikuvamuotoa eli enantiomeeria. Molekyylejä, joista on olemassa kaksi toisistaan poikkeavaa peilikuvamuotoa, nimitetään kiraalisiksi.

Arkielämässä enantiomeerejä keskenään ovat esimerkiksi oikea ja vasen käsi. Ne voidaan painaa kylläkin toisiaan vasten kohdakkain ja ne ovat rakenteeltaan muuten identtiset – mutta niitä ei ole mitenkään mahdollista asettaa samaan asentoon. Sama periaate pätee kiraalisiin molekyyleihin.

Tämänvuotisessa Nobelissa keskeisemmäksi osaksi voitaneen nimittää Soain vuosina 1995 ja 2003 tekemää löytöä, asymmetristä autokatalyysiä. Tämä keksintö ei kuitenkaan olisi ollut mahdollinen ilman Kaganin oivallusta vuodelta 1986 eli epälineaarista efektiä.

Soain keksintö rikkoi aiemmin täysin ehdottomana pidetyn säännön: jos kemiallisen reaktion tuote on kiraalinen mutta lähtöaineet ei-kiraaliset, lopputuotteen täytyy poikkeuksetta olla kahden peilikuvamuodon seos tarkalleen suhteessa 50:50.

Tätä sääntöä perusteltiin sillä, että luonnonlait eivät sinänsä erottele oikeaa ja vasenta – lukuun ottamatta eräitä todella eksoottisia heikon ydinvoiman välittämiä hiukkasfysiikan reaktioita. Tästä seuraa, että tietyn molekyylin kaksi peilikuvamuotoa reagoivat ei-kiraalisten aineiden kanssa täsmälleen samoin, ja niitä myös syntyy ei-kiraalisista aineista täsmälleen samoin.

Edellä luetellut perusfaktat eivät itsessään ole muuttuneet mihinkään. Niistä tehty tulkinta sen sijaan mullistui. Jos reagoiva järjestelmä on sopivalla tavalla riittävän monimutkainen, se saattaa kuin saattaakin synnyttää kiraalisuutta tyhjästä puhtaasti sattumalta eräissä harvinaisissa tapauksissa.

Tärkeää lääketeollisuudessa

Asymmetrinen synteesi eli toisen muodon valmistaminen yksinomaisesti on tärkeää eritoten lääketeollisuudessa. Tänä vuonna palkittuja tieteellisiä keksintöjä myös käytännössä käytetään lääketeollisuudessa aktiivisesti hyödyksi, tiedeakatemian asiantuntijana tiedotustilaisuudessa esiintynyt Peter Somfai huomautti.

Käytännön hyöty liittyy siihen, että elolliset organismit koostuvat yhtäältä ei-kiraalisista aineista kuten vedestä ja rasvoista, mutta toisaalta kiraalisista ja sataprosenttisesti ”peilikuvapuhtaista” aineista kuten sokereista ja aminohapoista.

Vaikka peilikuvamuodot reagoivat ei-kiraalisten aineiden kanssa täsmälleen samoin, toisten kiraalisten aineiden kuten biokemikaalien kanssa reaktio voi olla täysin erilainen. Niinpä toinen peilikuvamuoto saattaa olla lääke, mutta toinen on täysin tehoton tai jopa myrkky.

Epälineaarinen efekti katalyysissä

Koska kiraalisuuden synnyttäminen tyhjästä on nykyisinkin yleensä käytännössä mahdotonta, käytetään asymmetrisessä synteesissä yleensä kiraalisia katalyyttejä. Ne ohjaavat reaktiota tuottamaan vain toista peilikuvamuotoa.

Kaganin keksimä epälineaarinen efekti asymmetrisessä synteesissä tarkoittaa sitä, että tuotteen peilikuvapuhtaus ei skaalaudu välttämättä lineaarisesti katalyytin peilikuvapuhtauteen. Sen sijasta hyvinkin pieni epäsymmetria katalyytin enantiomeerijakaumassa saattaa tuottaa suuria ylimääriä tuotteen toista peilikuvamuotoa.

Ruotsalaisprofessori Somfai perusteli esitelmässään tämän ilmiön perussyyn yllättävän yksinkertaisesti. Kuvitellaanpa, että jonkin reaktion katalysointi vaatii yhden katalyyttimolekyylin sijasta esimerkiksi kaksi kappaletta tiettyä kiraalista katalyyttimolekyyliä.

Parit oikea-oikea (eli R, R) ja vasen-vasen (eli S, S) reagoivat väistämättä täsmälleen samoin, mutta pari oikea-vasen (eli R, S) on erilainen ja saattaa olla täysin tehoton. Koska parien (R, R) ja (S, S) määrät skaalautuvat enantiomeerien R ja S määrien toiseen potenssiin, on epälineaarinen ilmiö syntynyt.

Ilmiö saattaa olla paljon voimakkaampikin kuin neliöllinen.

Entä, jos tuote katalysoisi itseään?

Soai jalosti tämän idean äärimmilleen. Entäpä jos jossakin reaktiossa syntyvä aine katalysoi itse itsensä muodostumista eli toimii autokatalyyttinä? Entä jos nimenomaan tällaisessa reaktiossa sattuisi olemaan erityisen voimakas epälineaarinen asymmetrinen efekti?

Tältä pohjalta Soai keksi idean vuonna 1995 ja sai sen toteutettua kahdeksan vuotta myöhemmin. Puhtaasti sattuman pohjalta hän sai 50 : 50-seoksen sijasta aikaan seoksen, jossa kahta peilikuvamuotoa oli suhteessa 50,000 025 : 49,999 975, Ruotsin tiedeakatemia kertoo tiedotteessaan.

Toisin sanoen toisen muodon ylimäärä oli 0,000 05 prosenttia.

Soai toteutti saman kokeen 37 kertaa. Kumpi muoto (oikea vai vasen) muodostui, oli täysin satunnaista (18 vs. 19) mutta pikkiriikkinen ylimäärä syntyi joka kerta.

Ilmiö selittyy sillä, että reaktiossa ensimmäisenä muodostuvat molekyylit ovat puhtaasti sattuman kautta hieman enemmän jompaakumpaa peilikuvamuotoa. Tämä ylimäärä oli makroskooppisesti aivan mitätön, mutta se lähti monistamaan itseään.

0,000 05 prosentin ylimäärä itsessään on tietenkin hyvin, hyvin pieni. Soai keksi kuitenkin jalostaa koettaan vielä pidemmälle. Hän toisti alkuperäisen reaktion lisäämällä autokatalyytiksi pienen määrän ensimmäisessä kokeessaan saamaa 50,000 025 : 49,999 975 -seosta.

Tällöin peilikuvaylimäärä hyppäsi jo 57 prosenttiin eli seoksen suhde lukemiin 78,5 : 21,5.

Samaa ideaa toistaen Soai sai kolmannelta kierrokselta jo 99 prosentin ylimäärän eli 99,5-prosenttisen puhtaasti toista peilikuvaa. Neljäs iteraatio tuotti niin puhdasta ainetta, ettei epäpuhtaus ollut enää havaittavissa.

Yhtymäkohta elämän syntyyn

Tämän vuoden Nobel-palkinto kytkeytyy myös kysymykseen elämän synnystä – joskin enemmän yleisen ideoinnin eli niin sanotun käsien heiluttelun kuin täsmällisen tieteellisen mallin tasolla.

Yhtymäkohta on yhtä kaikki ilmeinen. Koska elollisissa organismeissa esiintyviä täysin peilikuvapuhtaita aineita ei yleensä muodostu missään itsestään, on elämän niin sanottu homokiraalisuus eli rajoittuminen yksinomaan toiseen peilikuvamuotoon ollut suuri arvoitus.

Nyt Nobelilla palkittu Soai osoitti, että homokiraalisen aineen luominen puhtaasti sattumasta lähtien ei ainakaan riko luonnonlakeja.

”Me olemme jäljitelleet luontoa. Tällaista ei ole tapahtunut maailmassa miljardeihin vuosiin, sen jälkeen kuin elämä syntyi”, Ruotsin tiedeakatemian Somfai hehkutti japanilaisen kollegansa keksintöä.

Toisaalta Somfai varoitti liiallisista tulkinnoista.

”Nobel-palkitut tutkijat käyttivät reagensseja, joita ei ollut olemassa neljä miljardia vuotta sitten. Se ei tapahtunut samalla tavalla kuin silloin.”

Reagenssien puutteen ohella ongelmaksi voi muodostua sekin, että nollasta lähtien reaktiossa muodostuu yhdellä kertaa vain äärimmäisen pieniä ylimääriä toista enantiomeeria. Riittääkö pelkkä lopputuloksen jalostaminen prosentin murto-osia pidemmälle?

Kiinalainen akkujätti Gotion sijoittaa 1,1 miljardia euroa Volkswagenin Espanjaan rakennettavaan akkutehtaaseen. Kaksikon kokonaissuunnitelmaan kuuluu akkuteollisuuden edellyttämän toimitusketjun luominen Eurooppaan, uutistoimisto Reuters kertoo.

Gotion kuittaa 49 prosentin osuuden akkutehtaan omistuksista. Volkswagenin akkuliiketoiminnasta vastaavan PowerCo:n osuudeksi kirjataan 51 prosenttia.

Tuotantolaitoksesta kaavaillaan litiumrautafosfaattiakkujen keskeistä valmistajaa Euroopan markkinaan.

Volkswagenkin investoi

Volkswagenin omistama PowerCo puolestaan investoi yhteensä 470 miljoonaa euroa kahteen Gotionin tuotantolaitokseen. Slovakiaan rakennetaan akkukennojen tuotantolaitos.

Marokkoon kaavaillaan katodimateriaalien jalostusyksikköä. PowerCo omistaisi molemmista 49 prosentin osuuden.

”Tämä on molempien yhtiöiden kannalta merkittävä läpimurto. Se vie meidät askeleen lähemmän sähköisen liikenteen etulinjaa”, Volkswagenin tekniikkajohtaja Thomas Schmall iloitsi.

Volkswagen on Gotionin suurin yksittäinen omistaja 25 prosentin osuudella.

Saksalainen autojätti käy parhaillaan läpi historiansa suurinta rakennejärjestelyä, jonka yhteydessä leikataan 100 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Maailman vitonen

Kiinalainen Gotion on maailman viidenneksi suurin sähköauton akkujen valmistaja. Kiinan sisäisessä akkurankingissa se sijoittuu neljänneksi.

Yhtiö on erityisesti merkittävä LFP-teknologialla valmistettujen akkujen kehittäjä.

EU:n kauppakomissaari Maroš Šefčovič suuntaa tänään keskiviikkona Kiinaan neuvottelemaan kauppataseen tasapainottamisesta. Esillä on etenkin hybridiautojen tuonnin rajoittaminen Eurooppaan. Keskusteluihin on varattu kaksi päivää, kirjoittaa The Guardian.

Osa EU:n ja Kiinan välisen kaupan epätasapainosta johtuu Eurostatin mukaan kiinalaisten hybridiautojen tuonnista.

EU perii kymmenen prosentin tullimaksun lisäksi niin sanottuja tasoitustulleja Kiinasta tuotavista täyssähköautoista. Sen suuruus vaihtelee autonvalmistajan mukaan. Sen sijaan hybridiautoista tasoitustullia ei peritä. Niiden tuonti Eurooppaan lähtikin rajuun kasvuun, kun täyssähköautojen ylimääräiset tullit astuivat voimaan.

Lehden mukaan neuvottelijat toivovat saavuttavansa konkreettisia tuloksia viemisiksi ensi viikon EU-johtajien huippukokoukseen Brysselissä. Autoteollisuutta koskeva sopimus saattaisi toimia pilottihankkeena, joka voitaisiin laajentaa koskemaan myös muita aloja.

Syyskuussa EU pyysi Kiinaa rajoittamaan vapaaehtoisesti hybridiautojen tuontia. EU uhkasi suojatoimilla, kuten tuontikiintiöillä, ellei sopimukseen päästäisi.

Odotukset neuvottelujen lopputuloksesta eivät ole olleet korkealla, eikä Kiinan vastausta EU:n vaatimukseen vielä tiedetä. The Guardianin lähteiden mukaan neuvottelujen ilmapiiri olisi kuitenkin muuttunut EU:n jäsenvaltioiden vaatiessa yhä tiukemmin suojautumista Kiinan tuontia vastaan ja Euroopan teollisuuden suojelemista.

Mikä on suurin ratkaisematon kysymys omalla tieteenalallasi? The New York Times kysyi tätä sadalta ansioituneelta tutkijalta. Vastaajina oli muun muassa biokemistejä, kvanttifyysikoita, arkeologeja, merentutkijoita, biologeja ja geotieteilijöitä, monet heistä Nobel-palkittuja.

Miksi ihmisellä (Homo sapiens) on leuka? Hampaitten etupuolelle työntyvä luinen uloke erottaa ihmiset muusta eläinkunnasta. Edes neandertalinihmiset ja denisovanihmiset eivät kuuluneet leuallisten joukkoon.

Tätä kysymystä pohti Harvardin yliopiston evoluutiobiologi Daniel Lieberman. Ja myös hänen opiskelijansa.

”Kun esitän kysymyksen luennolla, se saa opiskelijat istumaan innoissaan tuolinsa reunoilla, vaikka ei tällä asialla ole mitään käytännön merkitystä”, kertoo Lieberman New York Timesille.

Onko leuasta ollut hyötyä esi-isiemme selviytymisessä? Tästä on esitetty useita hypoteeseja, mutta mikään niistä ei Liebermanin mukaan oikein vakuuta.

Jäljelle jää vain seksuaalinen valinta. Ehkä isoleukaisuus teki joistakin hominineista vastakkaisen sukupuolen silmissä houkuttelevampia, ja ominaisuus yleistyi ajan myötä.

Liebermanin mukaan teoriaa on kuitenkin mahdoton todistaa. Testaaminen edellyttäisi, että ihmisille näytettäisiin kuvia leuattomista ihmisistä ja kysyttäisiin, harrastaisivatko he seksiä heidän kanssaan.

”Se olisi aivan hirvittävä koe”, toteaa Lieberman.

Leuan kehittyminen oli yksi sadasta vastausta vailla olevista tieteellisistä kysymyksistä, joihin on todennäköisesti mahdotonta löytää vastausta, ainakaan meidän elinaikanamme.

Koska lopuista tieteen mysteereistä tulisi melko raskas lista, alla on niistä vain 51 ensimmäistä.

1. Alkoiko aika silloin kun maailmankaikkeutemme oli hyvin pieni?

Juan Maldacena, teoreettinen fyysikko, Institute for Advanced Study

2. Mitä oli ennen alkuräjähdystä?

Adam Riess, astrofysiikko, Johns Hopkins University

3. Kuinka monta ulottuvuutta tarvitaan kuvaamaan maailmankaikkeutemme syntyä ja kehitystä?

Andrea Ghez, astrofysiikko, University of California, Los Angeles

4. Milloin ja missä kehittyivät ensimmäisen kerran ne kognitiiviset kyvyt, jotka mahdollistivat kielen, matematiikan ja monimutkaisten yhteiskuntien syntymisen?

Maxime Aubert, arkeologi ja geokemisti, Griffith University, Australia

5. Miksi ja miten ihmisen aivot kasvoivat niin nopeasti jääkauden aikana?

Sean B. Carroll, biologi, University of Maryland

6. Mitä on uteliaisuus?

Victor Ambros, molekyylibiologi, UMass Chan Medical School

7. Miten ensimmäiset alkuperäiskansat saapuivat Amerikkaan?

Michael Waters, geoarkeologi, Center for the Study of the First Americans, Texas A&M University

8. Miten varhaisemmat ihmislajit asuttivat miljoona vuotta sitten Kaakkois-Aasian syrjäiset ja aiemmin asumattomat saaret?

Adam Brumm, arkeologi, Griffith University, Australia

9. Miksi varsinainen kirjoitettu kieli – kokonaiset lauseet, jotka lukija voi ymmärtää ilman asiayhteyttä – ilmestyi ihmiskunnan historiassa niin myöhään?

Olivier Morin, kognitiotieteilijä, Institut Jean Nicod, Pariisi

10. Missä muodossa ihmisen ajattelu tapahtuu – sanoina, kuvina vai jossakin abstraktimmassa muodossa?

Evelina Fedorenko, neurotieteilijä, McGovern Institute for Brain Research

11. Kun tekoäly pystyy saamaan aikaan niin paljon suhteellisen yksinkertaisilla neuroverkoilla, miksi ihmisen aivot ovat niin monimutkaiset?

Ed Lein, neurobiologi, Allen Institute

12. Miten ihmisen aivot muodostavat kielestä merkityksiä, kun niin suuri osa siitä, mitä ymmärrämme, ei ilmene itse sanoissa?

Sharlene Newman, psykologi, University of Alabama

13. Millaista tietoa – ihmisistä, paikoista ja muista koirista – koirat voivat saada hajuaistinsa avulla?

Alexandra Horowitz, kognitiotieteilijä, Dog Cognition Lab, Barnard College

14. Miten linnut muuttavat niin energiatehokkaasti?

David Lentink, insinööri ja biologi, University of Groningen, Alankomaat

15. Miksi linnut selviytyivät liitukauden joukkosukupuutosta, kun taas muut dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon?

Sushma Reddy, lintutieteilijä, University of Minnesota

16. Ovatko ensimmäiset dinosaurukset olleet lämminverisiä, vai kehittyikö lämminverisyys eri dinosaurusryhmissä toisistaan riippumattomina evolutiivisina tapahtumina?

Thomas R. Holtz Jr., paleontologi, University of Maryland

17. Miten jotkin kasvinsyöjädinosaurukset kasvoivat yli 30 metrin pituisiksi pelkällä kasviravinnolla?

Mary Schweitzer, paleontologi, North Carolina State University

18. Kuinka monta vielä löytämätöntä eläinlajia elää syvänmeressä, ja onko niillä merkitystä?

Lisa Levin, meriekologi, Scripps Institution of Oceanography, University of California, San Diego

19. Miksi niin monet meren eliöt hohtavat, myös jotkin sellaiset, jotka elävät koloissa?

Joseph Pawlik, meribiologi, University of North Carolina, Wilmington

20. Miten jotkin eläimet kehittyivät täysin yöaktiivisiksi?

Sunday Ekesi, hyönteistieteilijä, International Center of Insect Physiology and Ecology

21. Miksi nukumme?

Katalin Karikó, biokemisti, University of Pennsylvania

22. Mitkä muut eläimet näkevät unia, ja kuinka samanlaisia niiden unet ovat meidän uniimme verrattuna?

Benjamin Scott, neurotieteilijä, Boston University

23. Miksi lentävät eläimet elävät pidempään?

Elinor Karlsson, selkärankaisten geneetikko, UMass Chan Medical School ja Broad Institute

24. Voidaanko ihmisen ikääntymisprosessi turvallisesti kääntää?

Eric Topol, lääkäri-tutkija, Scripps Research Translational Institute

25. Voimmeko tehdä villieläinkaupasta kestävää?

Jérôme Gippet, ekologi, University of Fribourg, Sveitsi

26. Lisääkö vai vähentääkö ilmastonmuutos merten biologista tuottavuutta?

Daniel Sigman, geotieteilijä, Princeton University

27. Missä määrin Pohjois-Amerikan metsät ovat ihmisen luoma maisema?

Cathy Whitlock, geotieteilijä, Montana State University

28. Miten metsän latvuston kolmiulotteinen rakenne luo oman ilmastonsa?

Nalini Nadkarni, biologi, University of Utah

29. Miten täplälyhtykärpänen löytää sille mieluisan isäntäkasvin, taivaanpuun?

Kelli Hoover, hyönteistieteilijä, Penn State University

30. Eroosion vuoksi muinaisista alppiympäristöistä on säilynyt lähes olemattoman vähän fossiileja. Millaisia tuntemattomia olentoja siellä eli?

Kenneth Lacovara, paleontologi, Rowan University

31. Miksi ensimmäiset meidän kehityslinjaamme kuuluneet ihmiset alkoivat kävellä kahdella jalalla?

William Harcourt-Smith, paleoantropologi, American Museum of Natural History

32. Jakoivatko neandertalinihmiset ja varhaiset Homo sapiens -ihmiset geeniensä lisäksi myös elämänsä ja kulttuurinsa?

Rebecca Wragg Sykes, arkeologi, University of Cambridge ja University of Liverpool, Englanti

33. Millaista elämä oli denisovanihmisillä?

Jennifer Raff, antropologi, University of Kansas

34. Miksi juuri nykyihmisistä eikä muista hominineista tuli niin runsaslukuisia, ja miksi juuri he kehittivät niin monimutkaisen kulttuurin ja teknologian?

Svante Pääbo, geneetikko, Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology

35. Useimmat eläimet, ihmiset mukaan lukien, pitävät sosiaalisia kohtaamisia houkuttelevampina kuin muita toimintoja. Miten sosiaaliset aivot toimivat?

Catherine Dulac, neurotieteilijä, Howard Hughes Medical Institute, Harvard University

36. Miten muurahaiset työskentelevät yhdessä tuottaakseen yhdyskunnilleen tyypillisen kollektiivisen käyttäytymisen?

Deborah Gordon, biologi, Stanford University

37. Miksi ihmiset ovat ainoa laji, jolla on leuka?

Daniel Lieberman, evoluutiobiologi, Harvard University

38. Milloin evoluutiohistoriamme aikana ihmiselle tuli tyypillinen hidas lapsuuden kehitys?

Carrie Mongle, paleoantropologi, Stony Brook University

39. Miten elämän rakennuspalikat, kuten proteiinit ja nukleiinihapot, järjestäytyivät ensimmäisen kerran eläväksi soluksi?

Steve Brusatte, paleontologi, University of Edinburgh

40. Mitä pimeä aine on?

Ina Sarcevic, astrofyysikko, University of Arizona

41. Miten voimme ymmärtää pimeän aineen luonnetta, ilman että havaitsemme sitä Maassa?

Gurtina Besla, astrofyysikko, University of Arizona

42. Onko pimeä energia – joka saa maailmankaikkeutemme laajenemisen kiihtymään – vakio? Vai muuttuuko se ajan myötä?

David Kaiser, fyysikko ja tieteenhistorioitsija, Massachusetts Institute of Technology

43. Ovatko kaikki saman alkuaineen ja saman isotoopin atomit identtisiä? Vai onko jokainen maailmankaikkeuden atomi ainutlaatuinen?

Mark Raizen, fyysikko, University of Texas, Austin

44. Miksi neutriinot ovat ei-trinaarisia (kolmiarvoiseen järjestelmään perustuvia)?

Chanda Prescod-Weinstein, fyysikko, University of New Hampshire

45. Miten yhdistämme pienessä mittakaavassa toimivan kvanttifysiikan suuressa mittakaavassa toimivaan gravitaatiofysiikkaan?

Jim Peebles, fyysikko, Princeton University

46. Voisimmeko tutkia kvanttifysiikan ja gravitaatiofysiikan välistä vuorovaikutusta laboratorio-olosuhteissa?

Jun Ye, fyysikko, JILA, University of Colorado, Boulder

47. Mitä käytännön seurauksia hiukkasten välisillä pitkän matkan kvanttikietoutumisilla on?

George Schatz, kemisti, Northwestern University

48. Hyödyntävätkö eliöt kvanttiefektejä, kuten kietoutumista ja superpositiota?

Christof Koch, neurotieteilijä, Allen Institute for Brain Science

49. Miten varhaisimmat geneettiset materiaalit lisääntyivät ennen kuin entsyymejä oli olemassa?

Jack Szostak, kemisti, Center for the Origins of Life, University of Chicago

50. Miten virukset syntyivät?

Edward C. Holmes, virologi, University of Sydney

51. Milloin solusta tulee sellainen, että se on määräytynyt kehittymään syöväksi?

Kimryn Rathmell, lääkäri, tutkija, The Ohio State University Comprehensive Cancer Center, The Arthur G. James Cancer Hospital

Venäjältä on tuhoutunut lento-onnettomuudessa täydellisesti yksi Tupolev Tu-95 -pommilentokone. Onnettomuus sattui Euronewsin mukaan harjoituslennolla pian nousun jälkeen Venäjän Kaukoidässä Krasnojarovossa, minne Venäjä siirsi kesällä 2025 Tu-95-kalustonsa turvaan Ukrainan pommituksilta.

Paikka sijaitsee noin 6 000 kilometrin päässä Ukrainan rintamalta lähellä Kiinan rajaa.

Venäjän puolustusministeriö on myöntänyt onnettomuuden tapahtumisen. Maahansyöksyssä kuoli kuusi miehistön jäsentä. Seitsemäs loukkaantui mutta säilyi hengissä.

Ukrainalaislehti Euromaidan Pressin mukaan tämä on ensimmäinen kerta 11 vuoteen, kun Tupolev-95 putoaa lennosta alas. Kesäkuussa 2025 Ukraina onnistui tosin tuhoamaan useita tällaisia koneita pommidroonihyökkäyksillä – todennäköisesti kahdeksan kappaletta – mutta ei lennosta vaan lentokentille.

Yhden ylimääräisen pommikoneen menetys tarkoittaa pientä vahingossa saatua voittoa Ukrainalle, mutta kovin merkittävästi se tuskin sotatapahtumiin vaikuttaa.

Meluisa ja ainutlaatuinen

Vuonna 1952 eli jo 74 vuotta sitten ensimmäistä kertaa ilmaan noussut Tupolev Tu-95 on strateginen pommi- ja ohjuslentokone ja samalla ainoa edelleen käytössä oleva potkuriturbiinipommikone koko maailmassa. Sen neljä moottoria tuottavat pahamaineisen hirvittävää melua, koska potkurien kärjet ylittävät äänennopeuden.

Kone on 46 metriä pitkä ja siipiväliltään 50-metrinen. Suurin lentoonlähtöpaino on 188 tonnia. Kone voi nousta enimmillään 13 700 metrin korkeuteen.

Neljä 11 megawatin moottoria vauhdittavat Tu-95:tä enimmillään 925 km/h vauhtiin. Tyypillinen lentovauhti on alempi, noin 700 km/h. Itse lentokone on siten aliääninen, vaikka potkurinkärjet äänivallin rikkovatkin.