News and blogs

Euroopan komissio on ehdottanut uudistuspakettia ajoneuvojen liikennekelpoisuussääntöjen päivittämiseksi EU:n alueella.

Yksi komission kaavailemista muutoksista koskee iäkkäiden ajoneuvojen katsastamista. Yli kymmenen vuoden ikäiset paketti- ja henkilöautot tulisi ehdotuksen mukaan katsastaa vuosittain.

Ei hyvänen aika, kuinka radikaali ehdotus! sanovat esimerkiksi saksalaiset, joiden puhemieheksi on tässä asiassa noussut europarlamentaarikko Markus Ferber.

– Vuosittainen katsastusaikataulu vanhemmille ajoneuvoille nostaa autokannan omistajien kustannuksia eikä juuri paranna liikenneturvallisuutta, Ferber on todennut.

Hänen takanaan ovat erityisesti saksalaiset europarlamentaarikot konservatiivisista ja liberaaleista puolueista. Nyt käytössä olevan säännöstön mukaan yli kymmenen vuoden ikäiset autot on Saksassa katsastettava kahden vuoden välein.

EU:n viranomaiset katsovat, että katsastusten tiheyden lisääminen voisi auttaa vähentämään vaarallisten tai saastuttavien ajoneuvojen määrää liikenteessä.

Suomessa voidaan todeta rauhallisin mielin, ettei täällä ole aihetta hötkyilyyn. Meillähän kymmenen vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat paketti- ja henkilöautot katsastetaan vuosittain jo nyt.

Sama käytäntö on jo voimassa muutamissa muissakin EU-maissa.

Tiukempi ehdotus

Tiukennusta saattaa kuitenkin olla luvassa joskus tulevaisuudessa, koska sellaisiakin äänenpainoja on EU:ssa kuultu.

Liikenneturvallisuusjärjestö European Transport Safety Council (ETSC) nimittäin kannattaa vielä kireämpiä sääntöjä kuin komissio ja ehdottaa, että katsastukset aloitettaisiin vuosittain jo kuuden vuoden ikäisille paketti- ja henkilöautoille.

ETSC on voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii vähentämään kuolemien ja loukkaantuneiden määrää liikenneonnettomuuksissa Euroopassa. Se julkaisee vuosittain tieturvallisuusindeksiraportin, joka mittaa edistymistä tiekuolemien vähentämisessä Euroopassa.

Energiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Sähköalojen ammattiliitto ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry ovat hyväksyneet 24.4.2025 saavutetun neuvottelutuloksen uudesta Sähköalojen tes-energia-ict-verkosto työehtosopimuksesta 24.4.2025 saavutetun neuvottelutuloksen.

Työehtosopimuksen piirissä on noin 4000 Energiateollisuus ry:n jäsenten työntekijää.

Työehtosopimuksen palkankorotukset ovat yhteensä 7,8 prosenttia ja kustannusvaikutus koko sopimuskaudelle on 8 prosenttia. Palkankorotuksista sovitaan ensisijaisesti paikallisesti, mutta jos korotuksista ei sovita, korotetaan palkkoja yleiskorotuksella ja yrityskohtaisella erällä. Yrityskohtainen erä jaetaan palkkausjärjestelmän pätevyydenarviointijärjestelmää käyttäen.

Työehtosopimuksessa sovittiin tasa-arvoisesta perhevapaaratkaisusta. Uuden työehtosopimuksen mukaan molemmat vanhemmat saavat vanhempainvapaan ajalta palkkaa 32 arkipäivän jaksolta. Lisäksi sovittiin muun muassa takaisinottovelvollisuuteen, työajan lyhennysvapaisiin, vuosilomien antamiseen ja sairausajan palkkaan liittyvistä muutoksista. Työehtosopimusosapuolet sopivat muutoksia myös palkoista toisin sopimiseen sekä paikallisen sopimisen menettelyn tilanteeseen, jossa työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä työpaikalle.

Kiinalainen Chery neuvottelee autojen valmistamisesta Volkswagenin tehtaassa Saksassa, kertoo Automotive News Europe (ANE) omiin lähteisiinsä nojaten.

Chery on vahvistanut neuvottelevansa tuotannon käynnistämisestä Saksassa, mutta se ei ole nimennyt Volkswagenia. VW puolestaan ei ole halunnut kommentoida ANE:n tietoja.

Tehdas valmistaisi autoja Cheryn vastikään julkistetulle Lepas-volyymibrändille. Näin Chery välttäisi EU:n asettamat korotetut tullimaksut Kiinasta tuotaville autoille.

Chery kokoaa jo autoja entisessä Nissanin tehtaassa Barcelonassa Espanjassa. Tehtaan vuotuinen kapasiteetti on maksimissaan 200 000 autoa. Täysimittainen tuotanto alkaisi tämän vuoden lopulla. Autojen korit ja sisustus tulevat Kiinasta Barcelonaan, missä niihin asennetaan tekniikka.

Volkswagen on sulkemassa Saksassa kaksi tehdastaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan useat kiinalaiset autonvalmistajat ovat olleet kiinnostuneita ostamaan tai vuokraamaan Dresdenissä ja Osnabrückissä sijaitsevat tehtaat.

Lepas-brändi lanseerattiin vasta 25. päivänä huhtikuuta. Se muokkaisi Cheryn Tiggo-katumaastureita maailmanlaajuiseen myyntiin. Euroopassa on tarkoitus myydä alkuun kahta kompaktia ja yhtä keskikokoista katumaasturia.

Autot tulisivat myyntiin ensi vuonna. Mallistossa olisi polttomoottori- ja täyssähköautoja sekä ladattavia hybridejä.

Chery on oman kertomansa mukaan Kiinan autoteollisuuden suurin viejä. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä se vei Kiinasta yli 255 000 autoa.

Chery myy Euroopassa Omoda- ja Jaecoo-merkkejään. Dataforcen mukaan niitä meni kaupaksi Euroopassa vähän alle 16 000 kappaletta tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla.

Chery aikoo laajentaa myyntimaitaan nykyisestä seitsemästä 19:ään tämän vuoden loppuun mennessä. Saksassa se aikoo laajentaa jälleenmyyjäverkostoaan sataan toimipisteeseen vuoden loppuun mennessä.

Petteri Orpon (kok.) 22.-23. johtaman puoliväliriihi tarjosi vain vähän villoja isoja tiehankkeita kärsimättömästi odottaville autoilijoille.

Hallitus päätti lopulta laajentaa hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaansa ainoastaan 300 miljoonalla eurolla. Odotukset liikkuivat 400-500 miljoonassa eurossa.

Lisäksi 300 miljoonasta 100 miljoonaa käytetään aiemmin päätettyjen hankkeiden kohonneiden kustannusten kattamiseen. Näin uusiin hankkeisiin jäi käytettäväksi vain 200 miljoonaa euroa.

Näin pienen summalla hallitus ei käynnistänyt yhtään isoa tiehanketta, vaan siroitteli rahat ympäri maan erilaisiin risteys-, silta ja muihin pikkuhankkeisiin.

Tämä oli myrkkyä muun muassa Tampereen ja Oriveden välisen valtatie 9 isolle remontille. 114 miljoonan hankkeessa oli tarkoitus rakentaa 20 kilometriä moottoritietä Tampereelta Oriveden suuntaan.

Tampereen ja Oriveden välisen tiehankkeen aloitusta pidettiin liki varmana. Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) on useita kertoja vakuutellut töiden alkavan - tosin ajankohtaa hänkään ei ole maininnut.

Jyväskylän eteläisen sisääntulotien 200 miljoonan euron hankkeen uumoiltiin myös päätyvän työn alle. Kolmen kilometrin pätkä uutta moottoritietä maksaa huimat 200 miljoonaa euroa.

Varsinaisista tiehankkeista eniten rahaa saivat Lieksajoen silta, 20 miljoonaa sekä Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta, 14 miljoonaa. Myös valtatie 19 Nurmossa ja valtatie 13 Lappeenrannasta Mikkeliin sekä valtatie 25 Hangon ja Hyvinkään välillä saivat yli 10 miljoonaa euroa.

Keski-Uudellamaalla kauan kaivattua kehä nelosta aletaan rakentaa Hämeenlinnanväylän ja Tuusulanväylän välillä 9,7 miljoonalla.

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz on varmasti tyytyväinen riihen antimiin, siksi nyt päätetyistä hankkeista osuu opetusministerin vaalipiiriin. Näitä ovat muun muassa Inkoon satamatien ja Tähtelän sekä Kirkkonummen Kelan risteykset.

Lue myös:

Melkein kymmenen vuotta kestäneet neuvottelut ovat vihdoin tuottaneet tulosta. Valtiot ovat sopineet maailmanlaajuisista merenkulun päästötoimista.

Sopimus hyväksyttiin alustavasti YK:n alaisen kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organisation) kokouksessa huhtikuun alussa.

Suomen delegaatiota neuvotteluissa johtanut, Suomen pysyvän IMO-edustajan sijainen, Anita Mäkinen huomauttaa, että päätös pitää kuitenkin lopullisesti hyväksyä vielä toisessa meriympäristönsuojelukomitean (MEPC) kokouksessa lokakuussa 2025, ennen kun se astuu virallisesti voimaan.

Noin 90 prosenttia maailmankaupasta kuljetetaan meriteitse. Noin kolme prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin meriliikenteestä. Nyt päästöjä aiotaan rajoittaa kansainvälisesti.

Alukset arvioidaan kahden kasvihuonekaasuintensiteettitason perusteella. Ne alukset, jotka saavuttavat vain vähemmän tiukan tavoitteen, joutuvat maksamaan sata dollaria hiilidioksiditonnia kohden (noin 88 euroa/tCO₂).

Alukset, jotka eivät täytä edes vähemmän tiukkaa vaatimustasoa saavat jopa 380 dollarin sakot rajan ylittäviltä hiilidioksiditonneilta (noin 335 euroa/tCO₂).

”Alukset voivat myös siirtää ylijäämäyksiköitä toisille aluksille tai hyödyntää niitä myöhemmin itse, jos alus ylittää korkeamman tavoitteen”, Traficomin johtava asiantuntija Satu Kuurma sanoo. Myös hän oli mukana Suomen delegaatiossa neuvottelemassa.

Päästöjä laskettaessa otetaan huomioon polttoaineen koko elinkaaren päästöt eli myös valmistusprosessista ja kuljetuksesta aiheutuneet päästöt.

Kuurman mukaan nolla- ja lähes nollapäästöisiä energialähteitä käyttäviä aluksia aiotaan palkita. Palkkiosummia ei vielä ole päätetty. Lähes nollapäästöisyyden kasvihuonekaasuintensiteetin ylärajaksi sovittiin alustavasti enintään 19 gCO₂e/MJ vuoden 2034 loppuun ja tämän jälkeen enintään 14 gCO₂e/MJ.

Arvioiden mukaan päästökriteereiden avulla saadaan kerättyä noin kymmenen miljardia dollaria vuosittain. Näillä rahoilla autetaan merenkulkualaa vähähiilisten teknologioiden käyttöönotossa ja tuetaan vähiten kehittyneitä maita ja pieniä kehittyviä saarivaltioita.

Erimielisyydet johtivat raskaisiin neuvotteluihin

Mäkinen painottaa, että neuvottelut olivat hyvin raskaat.

Tulokseen pääseminen ei ollut helppoa, koska öljyntuottajamaat edellyttivät äänestystä asiasta. Saudi-Arabian johtamaan maaryhmään kuuluivat muun muassa Kuwait, Qatar ja Venäjä. Ne äänestivät sopimusta vastaan.

”Toinen draamaa aiheuttanut maaryhmä oli pienet Tyynen valtameren ja Karibian alueen saarivaltiot, jotka ovat hukkumisuhan alla. He ilmoittivat tyytymättömyydestään sopimukseen poistumalla kertaalleen neuvottelusalista”, sanoo Mäkinen.

Saarivaltioiden ryhmittymä, EU sekä useat muut valtiot kannattivat alun perin kiinteää maksua jokaisesta aiheutuneesta hiilidioksiditonnista (levy). Muun muassa Kiina, USA ja Brasilia vastustivat tätä ehdotusta.

Pienet saarivaltiot palasivat lopulta neuvottelupöytään, mutta päättivät jättää äänestämättä.

Sopimus hyväksyttiin lopulta äänin 63–16.

Myös Yhdysvaltain politiikka oli näkyvillä neuvotteluissa, vaikka USA:n valtuuskunta ei ollut paikalla. He olivat ennakkoon ilmoittaneet kirjeessä, että eivät tule hyväksymään päätöksiä, joilla on haitallisia vaikutuksia Yhdysvaltoihin ja antoivat ymmärtää, että tällaisesta päätöksestä seuraisi vastatoimia.

Näiden neuvotteluiden draaman ja jännittyneen ilmapiirin perusteella voidaan olettaa, että lokakuussa järjestettävästä lopullisesta MEPC-kokouksesta, jossa päätös tulee lopullisesti hyväksyä, on myös tulossa jännittävä ja äänestystä uumoillaan.

Suomi puolustaa talvimerenkulkua

Euroopan unionilla on olemassa omat järjestelmänsä päästöjen rajoittamiseksi. Meriliikenne on osa EU:n yleistä päästökauppaa ja laivojen laivojen käyttämän kasvihuonekaasuintensiteetin rajat määritellään FuelEU Maritime -regulaatiossa.

Mikäli IMO:n maailmalaajuiset rajoitukset astuvat voimaan, on EU:n syytä tarkastella omia rajoituksiaan, jotta alusten ei tarvitsisi maksaa samoista päästöistä kahdesti.

Jäänmurtajat ja jääluokitetut alukset vaativat enemmän konetehoa sekä kuluttavat enemmän polttoainetta. Lähes kaikilla Suomen lipun alla kansainvälisessä liikenteessä purjehtivilla aluksilla on suomalais-ruotsalainen jääluokitus.

”Suomi teki suuren työn saadessaan jääluokitetuille aluksille helpotuksia EU:n päästökauppajärjestelmään ja FuelEU Maritime -sääntelyyn. Samanlaista on nyt pohjustettu myös IMO:ssa”, kertoo Mäkinen.

Jäänmurtajat ja puolustusvoimien alukset ovat valtion aluksia ja nämä ovat aina kaiken kansainvälisen säätelyn ulkopuolella.

Päästötoimien vaikutukset

Päästöjen alentamiseksi varustamoilla on useita vaihtoehtoja. Haasteena on, että ne tuottavat lisäkustannuksia. Ympäristöystävälliset polttoaineet ovat yleensä 3-4 kertaa kalliimpia kuin perinteinen diesel. Tuulipropulsion asentaminen vaatii puolestaan suuren investoinnin, mutta sen operointi ei tuota lisäkustannuksia.

Laivaliikenteen kustannukset tulevat sopimuksen myötä väistämättä nousemaan. Tämä tulee myös suoraan vaikuttamaan laivalla kuljetettujen tuotteiden hintoihin.

”On selvää, että meriliikenteessä käytetyn energian kasvihuonekaasupäästöjen kasvihuonekaasuintensiteetti tulee vähenemään. Vaikutuksen arvioiminen absoluuttisiin päästömääriin vaatii mallintamista, sillä myös muun muassa meriliikenteen volyymin muutokset tulee huomioida ”, sanoo Kuurma.

Lopuksi hän painottaa, että kyseessä on maailmanlaajuinen säätely, eli vaikutukset ovat hyvin laaja-alaiset.

Lue lisää:

Autovalmistaja Valmet Automotive kertoi keskiviikkona harkitsevansa laajentamista uusille teollisuudenaloille.

Yhtiön mukaan sen teollisen sarjatuotannon syväosaaminen voisi soveltua esimerkiksi puolustusvälineiden sopimusvalmistukseen.

Valmet Automotiven toimitusjohtajan Pasi Rannuksen mukaan yhtiö pystyisi palvelemaan hyvin monenlaisia tarpeita puolustussektorilla.

”Jos yhden esimerkin antaa, niin vaikkapa panssaroidut kuljetusajoneuvot olisivat meille hyvinkin looginen tuote valmistaa”, Rannus kertoo Kauppalehdelle sähköpostitse.

Hän toteaa, että Valmet Automotivella on pitkät perinteet autoteollisuuden sopimusvalmistajana.

”Ydinosaamistamme on kyky kasvattaa tuotantokapasiteettia hyvin nopeallakin aikataululla. Olemme arvioineet kaikki merkittävät toimialat ja todenneet, että meitä lähellä olevat alat ovat loogisimmat (laajentumiskohteet)”.

Rannuksen mukaan yhtiön strategian tarkastelu on parhaillaan käynnissä, ja sen aikataulu on avoin. Rannus ei halua kommentoida, onko Valmet Automotive jo saanut kyselyitä suomalaisilta tai ulkomaisilta puolustusalan yrityksiltä.

Rannuksen mukaan uusien sopimusvalmistusasiakkaiden saamisen mahdollisiin työllistämisvaikutuksiin on vielä turhan aikaista ottaa kantaa.

”Henkilöstö on ottanut suunnitelmat myönteisesti vastaan.”

Valmet Automotive operoi autojen sopimusvalmistusliiketoimintaa Uudenkaupungin autotehtaalla. Lisäksi yhtiö omistaa akkujärjestelmiä toimittavan Ioncor-yhtiön, jonka toimipaikat ovat Suomessa ja Saksassa.

Valmet Automotive -konsernin liikevaihto laski viime vuonna neljä prosenttia ja oli 511,4 miljoonaa euroa. Yhtiö teki vertailukelpoista liiketappiota 17,7 miljoonaa euroa. Tulokseen vaikutti luonnollisesti eurooppalaisen autoteollisuuden alavire.

Jopa 90 prosenttia viime vuosina Norjaan tilatuista sähköbusseista tulee Kiinasta. Nyt asia on noussut hallituksen kyselytunnille asti.

Norjassa on syntynyt kiivas keskustelu kiinalaisten sähköbussien hankinnoista julkiseen liikenteeseen.

Norjalaisen tekniikkalehden Teknisk Ukebladin mukaan viimeisten kahden vuoden aikana tilatuista uusista busseista peräti yhdeksän kymmenestä on peräisin Kiinasta, vaikka tarjouskilpailuihin on osallistunut myös neljä eurooppalaista valmistajaa: Volvo, Solaris, MAN ja VDL.

Niiden kiinalaisia kilpailijoita ovat Yutong ja BYD, joiden busseja on otettu käyttöön myös Suomessa julkisessa liikenteessä.

Teknisk Ukebladin haastattelemien eurooppalaisten bussivalmistajien mukaan kiinalaisten menestyksen tärkein syy on se, että hinnalle annetaan tarjouskilpailuissa suurin painoarvo.

Lähivuosina Norjaan on tulossa yhteensä 942 kiinalaisvalmisteista sähköbussia. Aihe on noussut jopa Norjan hallituksen kyselytunnille, kun edistyspuolueen (FrP) puheenjohtaja Sylvi Listhaug ilmoitti puolueensa aikovan ehdottaa kieltoa bussien ja infrastruktuurin hankinnalle sellaisista maista, joiden kanssa Norjalla ei ole turvallisuuspoliittista yhteistyötä.

”Tämä on vakavaa ja osoittaa, että tilanteen laajuus on paljon suurempi kuin aiemmin on tiedetty. Useat asiantuntijat ovat varoittaneet, että kiinalaiset bussit voivat muodostaa turvallisuusriskin, koska niitä voidaan mahdollisesti ohjata ulkopuolelta kriisitilanteessa”, Listhaug sanoi Teknisk Ukebladin mukaan.

Ruotsissa hankintoihin puututtiin jo

Myös Norjan kuljetusalan työnantaja- ja etujärjestö NHO Transport sekä elinkeinoelämän turvallisuusneuvosto NSR ovat ottaneet kantaa kiinalaisvalmisteisten sähköbussien hankintaan.

Teknisk Ukeblad kertoo, että järjestöt ovat lähettäneet Norjan liikenne- ja viestintäministeriölle sekä oikeus- ja valmiusministeriölle kirjeen, jossa ne ilmaisevat huolensa siitä, että kiinalaiset sähköbussit voisivat kriisitilanteessa joutua ulkopuolisen ohjauksen kohteeksi.

Järjestöt vaativat viranomaisilta toimia tilanteen selvittämiseksi sekä riippumattoman turvallisuusarvioinnin toteuttamista kiinalaisista busseista.

”Meidän on lopetettava spekulointi siitä, muodostavatko nämä bussit turvallisuusriskin. Ne joko muodostavat riskin tai eivät muodosta. Tämä ei voi olla yksittäisten toimitusjohtajien päätettävissä”, johtaja Odin Johannessen Elinkeinoelämän turvallisuusneuvostosta sanoo Teknisk Ukebladille.

Norjassa esiin on nostettu myös Ruotsissa vuonna 2023 valmistunut selvitys, jonka mukaan kiinalaisilla bussitehtailla on riski pakkotyön käytöstä. Tämän seurauksena Ruotsi on ottanut käyttöön uudet julkisen liikenteen hankintakriteerit, joiden mukaan tarjouskilpailuihin ei hyväksytä enää ajoneuvoja, joiden valmistusmaassa ei voida taata ihmisoikeuksien toteutumista.

Kiinan Norjan-suurlähetystö kiistää Teknisk Ukebladille antamassaan lausunnossa kaikki väitteet ihmisoikeusloukkauksista tai mahdollisesta turvallisuusuhasta.

"Kiinalaisilla sähköbusseilla ei ole mitään tekemistä ihmisoikeusloukkausten kanssa, eivätkä ne tule koskaan muodostamaan turvallisuusuhkaa Norjalle. Tällaiset syytökset, jotka perustuvat yksinomaan ennakkoluuloisiin ja subjektiivisiin oletuksiin eivätkä koviin faktoihin, ovat täysin absurdeja", suurlähetystöstä kerrottiin lehdelle.