Bensiini on ollut Suomessa tällä viikolla Euroopan neljänneksi kalleinta. 95-laatu on Suomea hintavampaa vain Tanskassa ja Hollannissa ja nyt myös Saksassa.
Globalpetrolprices.comin mukaan Tanskassa keskihinta on 2,375 euroa, Hollannissa 2,295 euroa ja Saksassa 2,180 euroa. Suomessa keskihinta on 2,173 euroa.
Tilasto on päivitetty 17. päivänä elokuuta. Polttoaineiden hinnoissa on viikko- ja päiväkohtaista vaihtelua, jonka sykli vaihtelee maittain.
Kalleimmilla mailla on ainakin yksi yhteinen tekijä:
”Verotus selittää tätä pitkälti. Niin Tanskassa, Alankomaissa, Saksassa kuin Suomessakin liikennepolttoaineilla on korkea valmistevero”, sanoo Hanna Kalenoja, Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija.
”Dieselin kireä markkina on yleisesti nostanut energian hintoja Saksassa, sillä siellä käytetään edelleen paljon maakaasua ja sitä korvaavana lähteenä kevyttä polttoöljyä. Lisäksi Saksassa on nostettu uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta tänä vuonna, sillä Saksa on ollut jäämässä uusiutuvien polttoaineiden jakelun EU-tasoisesta velvoitteesta”, avaa Kalenoja Saksan Suomea kalliimpaa bensiinin hintaa.
Yli kahteen euroon mennään myös Sveitsissä, Albaniassa, Norjassa ja Kreikassa.
Edullisinta bensiini on Venäjällä ja Valko-Venäjällä, alle 0,80 euroa litralta. Turkissa litra maksaa 1,288 euroa.
EU-maista halvinta bensaa myydään Maltalla (1,340 e) ja Ruotsissa (1,421 e).
Kun Venäjä ja Valko-Venäjä jätetään pois laskuista, bensan hinnan keskiarvo Euroopassa on 1,764 euroa. Suomalaiset maksavat litrasta siis 41 senttiä enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin.
Iranin sodan alkamisen jälkeen 95-bensiinin hinta on noussut Suomessa 17,7 prosenttia, Ruotsissa puolestaan 0,3 prosenttia, selviää Globalpetrolprices.comin tiedoista.
Naapurusten hintaeron suurimpana syynä on juuri verotus. Suomessa fossiilisen moottoribensiinin energiasisältövero ja hiilidioksidivero sekä huoltovarmuusmaksu ovat yhteensä 70,18 senttiä litralta. Ruotsi on laskenut valmisteveron väliaikaisesti 14 senttiin.
Ruotsissa polttoainebisneksessä on myös enemmän kilpailua kuin Suomessa.
Vaikutusta on myös jakeluvelvoitteella. Ruotsissa uusiutuvien polttoaineiden osuus on pienempi kuin Suomessa.
Usea maa on alentanut veroja
”Monet maat ovat laskeneet polttoaineiden verotusta Persianlahden kriisin takia”, kertoo Kalenoja ja listaa toimia seuraavasti:
Ruotsi (verotaso alennettiin huhtikuussa väliaikaisesti EU-minimiin ja 1.7.–30.9.2026 väliseksi ajaksi vielä tätä alemmas komissiolta haetulla erillisluvalla)
Norja (valmisteveron alennus 1.4.–1.9.2026)
Saksa (alennus 1.5.–30.6.2026)
Italia (alennettu lyhytaikaisesti useita kertoja maaliskuun 2026 jälkeen)
Itävalta (valmisteveron alennus 1.4.–31.12.2026)
Puola (valmisteveron ja alv:n alennus)
Unkari (väliaikainen valmisteveron alennus, hintakatto)
Espanja (valmisteveron alennus heinä-syyskuussa 2026)
”Monet maat ovat tehneet muita vastaantuloja, muun muassa suurentaneet työmatkakulujen verovähennysoikeutta ja nostaneet verotonta matkakustannusten korvaustasoa. Näitä pienempiä toimia on tehty esimerkiksi Ranskassa ja Alankomaissa.”
Kalenojan mukaan polttoaineverojen alentamiset ovat kuitenkin olleet eri maissa melko maltillisia. Ensisijainen tavoite on ollut hillitä energian hintojen noususta johtuvaa inflaation kasvua.
Poikkeuksena tästä on Ruotsi. Veronalennuksen yhtenä pontimena ovat Ruotsissa syksyllä pidettävät vaalit.
Myös diesel on Suomessa Euroopan neljänneksi kalleinta. Täällä keskihinta oli 17. elokuuta 2,307 euroa litralta. Hollannissa se oli 2,329, Sveitsissä 2,348 ja kalleimmassa maassa Tanskassa 2,491 euroa.
EU-maista diesel on halvinta Maltalla, 1,210 euroa. Suomen naapurimaissa Virossa litrahinta oli 1,753 ja Ruotsissa 1,825 euroa.
Hintaennuste synkentynyt
Kalenojan mukaan polttoaineiden hintaennusteet ovat kesän jälkeen synkentyneet. Persianlahden rauhanneuvottelut eivät ole edenneet, ja tärkeän kuljetusreitin Hormuzinsalmen liikenne on rajattua.
”Jos tilanne rauhoittuu lähikuukausien aikana, bensiinin litrahinnan arvioidaan alenevan Suomessa noin 1,9 euron tasoon, mutta jos kriisi eskaloituu pahemmaksi ja Persianlahden liikennesolmu ei avaudu, hinnan arvioidaan pysyttelevän yli kahdessa eurossa litralta.”
Dieselissä hintapaineet ovat bensiiniä suurempia, ja dieselin maailmanmarkkinahinta on jo kivunnut yhtä korkealle kuin kevättalvella.
”Tämä johtuu siitä, että dieselin tuotantokapasiteettia on pois käytöstä sekä Persianlahden kriisin että Venäjän tuotantolaitoksiin kohdistuneiden iskujen takia.”
”Dieselin kulutus Euroopassa kasvaa lämmityskaudella, joten sekä dieselin että kevyen polttoöljyn hinnoissa on paljon nousupaineita kasvavan kysynnän ja matalan varastoasteen takia”, Kalenoja kertoo.
