- Kaasuverkkoyhtiö Gasgrid rakentaa Suomen halki kulkevan, yhteensä noin 1500 kilometrin mittaisen vetyputkiverkon.
- Toimituksen haastattelemat maanviljelijät ovat huolissaan siitä, että putket halkovat peltoja ja heikentävät maan viljeltävyyttä.
- Gasgrid on kerännyt putken reitistä palautetta ja pyrkii tekemään reittiin muutoksia ehdotusten pohjalta.
Suomen halki kulkeva 1500 kilometrin mittainen vetyputkiverkko huolestuttaa maanomistajia.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että putki menisi ihan keskeltä viljelypeltoja, sanoo Tyrnävän Jokisillan kylällä asuva Hannu Rekinen.
Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan vetyputki kulkee Rekisen salaojitetun pellon ja vielä rakentamattoman tontin halki.
Tontin mahdollinen kohtalo harmittaa Rekistä. Hän pitää maatilaa noin kilometrin päässä siitä, mutta jossakin vaiheessa joku muu jatkaa tilaa, kun Rekinen jää eläkkeelle. Yksi mahdollisuus on ollut, että Rekinen rakentaisi uuden talon omistamalleen tontille, joka on kaavoitettu rakennuspaikaksi. Vetyputki saattaa tehdä nämä suunnitelmat tyhjiksi.
Rakennuksille on määritelty suojaetäisyydeksi 15 metriä putkesta. Sitä lähemmäs putkea asuinhuoneistoja ei saa rakentaa.
Keskeltä parhaita lohkoja
Varsinais-Suomessa asuva maanviljelijä kertoo, että vetyputki kulkee suunnitelmien mukaan hänen pelto- ja metsämaidensa poikki yhteensä noin puolentoista kilometrin matkalta.
Maanviljelijä asuu pienellä paikkakunnalla Varsinais-Suomessa ja on aktiivisesti mukana useamman yhdistyksen toiminnassa. Hän antaa haastattelun nimettömästi, sillä hänen mukaansa asian kommentointi julkisesti saattaa herättää ”pahaa verta moneen suuntaan”. Aihe on maanviljelijän mukaan paikkakunnalla arka.
Maanviljelijän mukaan vetyputken tämänhetkinen reitti on piirretty keskeltä peltojen parhaita lohkoja.
– Kukaan ei varmaan ole edes käynyt katsomassa Helsingin päästä, että mihin se on vedetty. Siinä menevät parhaat lohkot keskeltä poikki. Silloin salaojienkin korjaaminen on hankalaa, hän sanoo.
Hän kertoo tehneensä naapuriensa kanssa yhteisen muutosesityksen, jotta putki saataisiin siirrettyä edes pellon toiseen reunaan.
Gasgrid on lähettänyt kirjeen maanomistajille, joiden maille putken reittiä suunnitellaan. Lisäksi putken reitistä on kerätty palautetta ja maanomistajille järjestetty kuulemistilaisuuksia.
Sekä Hannu Rekinen että varsinaissuomalainen maanviljelijä ovat antaneet palautetta ja osallistuneet tilaisuuksiin.
– Yleisö ei ollut kauhean innoissaan, maanviljelijä sanoo.
Salaojat ja viljeltävyys
Hannu Rekisen ja varsinaissuomalaisen maanviljelijän puheissa korostuvat erityisesti kaksi huolta: peltojen salaojitus ja peltojen viljeltävyys putkiverkon rakentamisen jälkeen.
Rekinen sanoo, että peltojen poikki kulkeva vetyputki katkaisee peltojen salaojitukset, ja ne joudutaan rakentamaan uudelleen. Järjestelmä menee Rekisen mukaan uusiksi.
Varsinaissuomalainen maanviljelijä pohtii, mitä peltojen viljeltävyydelle tapahtuu. Hänen peltonsa ovat savimaalla, ja hän pelkää, että painavat putket sotkevat ja tiivistävät maata.
– Tässä on viime vuodet yritetty kovasti, että pellon kasvukunto paranisi, mutta näin se ei ainakaan sitä tee, hän harmittelee.
Tällä hetkellä hän viljelee viljakasveja, härkäpapua ja heinää.
– Pelto on todennäköisesti kesannolla monta vuotta.
Myös Rekinen puhuu maan viljeltävyydestä. Hän sanoo, että peltojen kosteusolosuhteet voivat muuttua ja satotaso sitä kautta heikentyä.
– Ja maan arvoonhan se saattaa vaikuttaa kielteisesti, Rekinen sanoo.
Runsaasti palautetta
Gasgridin maankäyttöpäällikkö Tommi Raappana sanoo, että Gasgridin keräämissä palautteissa maanomistajia ovat huolettaneet eniten juuri salaojitus ja peltojen viljely putken rakentamisen jälkeen.
Palautetta putken reitistä on tullut runsaasti, ja sen perusteella yhtiö pyrkii tekemään reittiin vielä muutoksia. Palautteen perusteella tehty uusi reittilinjaus julkaistaan elo–syyskuussa. Maanomistajien palautteen lisäksi uudessa reitissä on huomioitu luontokohteet.
Nykyinen linja on suunniteltu karttatyönä ilman, että maastossa on käyty vielä lainkaan. Raappana sanoo, että tämän vuoksi Gasgrid on valmis muuttamaan reittiä melko paljonkin.
Maanomistajille järjestetään syksyllä vielä uudet tilaisuudet ja avataan uusi karttakysely, jossa päivitettyyn reittiin pyydetään kommentteja.
– Se on sellaista optimointia, että löydämme parhaan reitin. Tietystikään kaikkien toiveita ei voi toteuttaa.
Gasgridin oman arvion mukaan vetyputken asentaminen kestää yhdellä paikkakunnalla noin vuoden verran.
Korvaukset mietityttävät
Gasgrid on luvannut maksaa korvauksia putken lopullisen linjauksen kohdalle osuvien maiden omistajille. Gasgrid lunastaa putken alueelle käyttöoikeuden, vaikka maan omistus ei muutu.
Maanomistajille maksetaan lainmukaiset korvaukset. Maksettu korvaus on maan markkina-arvo neljänneksellä korotettuna, minkä lisäksi Gasgrid korvaa haittoja ja menetyksiä.
Raappana sanoo, että Gasgridilla on tiedossa, että pellon viljeltävyys ei vetyputken asennustöiden jälkeen ole entisellä tasollaan ja ottaa aikansa, että pelto toipuu.
– Sadon menetykset korvataan, ja tulevat sadon alenemat pyritään myös korvaamaan, hän sanoo.
Lunastustoimikunta päättää korvauksista. Raappana sanoo, että tyypillisesti maakaasuputkihankkeissa odotetaan rakentamisen jälkeen yksi täysi satokausi, jotta satovahingot pystytään arvioimaan.
Metsä
Varsinaissuomalainen maanviljelijä kertoo toimitukselle omistavansa myös metsää, jonka läpi putki saattaa kulkea. Hän omistaa nuorta, noin 30 vuotta vanhaa metsää, joka on juuri harvennettu.
Metsässä rakennustyön aikana työalue on 37 metriä leveä. Gasgridin lopullinen käyttöoikeusalue on putken ympärillä 10 metriä. Tälle alueelle puita ei saa istuttaa putken elinkaaren aikana. Loppualue palautetaan maanomistajalle takaisin.
Tommi Raappanan mukaan puusto korvataan alueelta, jolta se on jouduttu poistamaan.
– Meillä käy puuston asiantuntija arvioimassa puuston, jotta tiedämme puuston iän ja puustotyypin. Siitä määrätään markkinahintainen korvaus ja sen lisäksi odotusarvolisät päälle. Niihin tulee 25 prosentin korotus, hän sanoo.
Maanviljelijä kertoo, että hänen harvennetusta ja nuoresta metsästään ei puukuutioita kovinkaan paljon kerry.
– Minulla menee kolmenkymmenen vuoden metsänkasvatus täysin hukkaan.
Hän sanoo, että tappiot jäisivät pienemmiksi, jos kyse olisi hakkuukypsästä tukkimetsästä tai aivan uudesta taimikosta, mutta 30–40-vuotiaan metsän kannalta tilanne on ikävä, kun kasvu menetetään, mutta puukuutioita ei tule paljon.
Tavoitteena yhteistyö
Varsinaissuomalainen maanviljelijä sanoo, että rakennusprosessi sekoittaa asiat pitkäksi aikaa. Hän uskoo, että sillä on isoja vaikutuksia hänen elinkeinoonsa.
– Nyt ollaan löysässä hirressä pitkän aikaa.
Hannu Rekinen jää odottamaan, minkälaiseksi vetyputken uusi reitti piirtyy.
– Ei tässä auta muu kuin odotella, hän sanoo.
– Tällaisissa hankkeissa vastustaminenkin on heikko vaihtoehto. Jos jotain on päätetty tehdä, se kyllä tehdään.
Tommi Raappana sanoo, että Gasgrid haluaa tehdä yhteistyötä maanomistajien kanssa mahdollisimman paljon. Hän näkee, että yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia ja maksaa itsensä takaisin.
– Olemme saaneet todella paljon arvokasta tietoa esimerkiksi tulva-alueista tai erityisen pehmeistä maaperäalueista, jotka eivät ole meidän ennakkotiedoissamme näkyneet, hän sanoo.
Raappanan mukaan tavoitteena on, että yhteistyön kautta Gasgrid saa kustannussäästöjä ja maanomistaja saa putken linjauksen parempaan paikkaan.
