Lähi-idässä toista viikkoa jatkuva sota on heiluttanut myös korko-odotuksia Euroopassa, kun markkinat reagoivat mahdollisuuteen energian hinnan pidempiaikaisesta noususta ja sen vaikutuksista inflaatioon.
Maanantaina markkinat odottivat hetkellisesti Euroopan keskuspankilta (EKP) jo kahta 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa kuluvan vuoden aikana, mutta sittemmin odotukset ovat maltillistuneet. Edelleen markkinat odottavat EKP:lta ainakin yhtä, mutta mahdollisesti kahta 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa vuoden 2026 aikana.
Merkittävät muutokset korko-odotuksissa näkyvät nopeasti myös suomalaisten asuntovelallisten tarkkaan seuraamissa euribor-viitekoroissa, joihin suurin osa suomalaisten kotitalouksien asuntolainoista on sidottu.
Tiistaina käytetyin 12 kuukauden euribor teki suurimman hyppynsä neljään vuoteen ja nousi maanantain 2,367 prosentista 2,552 prosenttiin. Keskiviikkona 12 kuukauden euribor palasi kuitenkin jotakuinkin maanantain tasolle 2,369 prosenttiin.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich totesi keskiviikkona viestialusta X:ssä, että korkonäkymät heiluvat nyt poikkeuksellisen paljon.
”Huomenna [torstaina] voikin taas olla nousupäivän vuoro. Isossa kuvassa korot eivät ole vielä liikkuneet kovin paljon, vaikka yläsuuntaiset riskit ovatkin kasvaneet”, von Gerich kirjoitti.
Kolme esimerkkilaskelmaa
Kauppalehden asuntolainalaskurilla voit selvittää suuntaa-antavasti, miten korkojen muutos vaikuttaisi annuiteettimuotoisen asuntolainan kuukausittaiseen maksuerään.
Teimme kolme esimerkkilaskelmaa tilanteesta, jossa asuntolainojen korot nousevat puolella prosenttiyksiköllä.
Laskurin mukaan esimerkiksi 200 000 euron esimerkkilainassa 25 vuoden maksuajalla ja suomalaisten asuntolainojen keskimääräisellä 2,77 prosentin korolla puolen prosenttiyksikön korotus korkoon tarkoittaisi 53 euron korotusta lainan kuukausierään.
Vuositasolla kyse olisi noin 640 euron lisäkulusta.
Toisessa esimerkkilaskelmassa käytetään suomalaisten asuntovelkaisten keskimääräistä lainamäärää, joka oli Tilastokeskuksen mukaan noin 116 000 euroa vuonna 2024. Tässäkin esimerkissä laina-aika on 25 vuotta ja vuosikorko Suomen Pankin tammikuussa ilmoittama kotitalouksien asuntolainakannan keskikorko 2,77 prosenttia.
Tässä tapauksessa 0,5 prosenttiyksikön korotus tarkoittaisi 31 euron lisäystä kuukausierään eli noin 370 euron lisämenoa vuodessa.
Tehdään vielä kolmas esimerkkilaskelma, jossa otetaan uusi verrattain suuri 300 000 euron asuntolaina 25 vuoden laina-ajalla ja vuotuiseksi kokonaiskoroksi tulee 12 kuukauden euriborin tämänhetkisen tason (noin 2,37 prosenttia) ja pankkien laskennallisen keskimääräisen asuntolainan marginaalin (reilut 0,6 prosenttia) perusteella laskettu kolme prosenttia.
Tässä tapauksessa lainan kuukausierä olisi 1 423 euroa kuukaudessa. Jos korko nousisi 0,5 prosenttiyksiköllä 3,5 prosenttiin, nousisi kuukausierä noin 80 eurolla 1 502 euroon. Vuodessa korkojen nousu tarkoittaisi siis noin 960 euron lisäkulua.
Luotottajan vinkit asunnon ostajille
Asuntoluotottaja Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna muistuttaa tekstiviestitse, että asuntolainojen korot lasketaan koko laina-ajalta. Hän kehottaa etenkin asunnon hankintaa harkitsevia ihmisiä menemään nyt ”rohkeasti ostajan markkinoille”.
”Nousuja ja laskuja tulee matkan varrella. Olennaista on nyt tinkiä asunnon kauppahintaa alas ja kilpailuttaa asuntolainapankkeja kaikkien finanssipalveluiden osalta ennen rahoittajapankin valintaa”, Pauna kirjoittaa.
Pauna suosittelee nyt asunnonostajalle kohtuullisen pituista laina-aikaa ja takaisinmaksutapana tasaerää. Perään hän antaa yleisemmän neuvon.
”Huolehdi omasta kilpailukyvystäsi ja osaamisestasi työmarkkinoilla. Kiität vuonna 2036 itseäsi, kun olet jälkikäteissäästänyt itsellesi jo puolet asunnostasi velattomaksi. Taloutesi peruskallio on kunnossa.”
Pauna kertoo olevansa korkoja enemmän huolissaan poliitikkojen ”huutokilpailusta” varainsiirtoverojen alentamisen ja korkovähennysoikeuksien lisäämisen osalta.
”Vaalihuutelu saa jatkuessaan varmuudella asuntomarkkinat sekaisin. Asunnonostajat ja -myyjät vetäytyvät wait-and-see-moodiin”, Pauna kirjoittaa.
Kaikki eivät ole varautuneet
S-Pankki kertoi keskiviikkona, että sen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista kertoo varautuneensa yllättäviin asumismenoihin vähintään 1 000 eurolla.
Toisaalta varautumisessa on S-Pankin kyselyn mukaan merkittäviä eroja sekä tulojen että asumismuodon mukaan. S-Pankin kyselyn mukaan euromääräinen varautuminen on selvästi korkeampaa suurituloisilla ja omistusasujilla.
Kaikki eivät kyselyn mukaan ole varautuneet. Neljäsosalla kyselyn vastaajista taloudellinen puskuri oli alle 500 euroa, ja 14 prosenttia ei ollut varautunut yllättäviin menoihin lainkaan, S-Pankki kertoo.
”Monelle toimiva nyrkkisääntö on varautua noin 2–3 kuukauden pakollisia menoja vastaavalla puskurilla, mutta tarve vaihtelee elämäntilanteen mukaan”, S-Pankin lainapalvelujen kehityspäällikkö Annemari Airaksinen sanoo yhtiön tiedotteessa.
