Uutiset ja blogit

Yhdysvallat kehittää yhteistyössä Ukrainan ja eurooppalaisen teollisuuden kanssa korvaajia kahdelle keskeiselle asejärjestelmälle, kertoo Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd J. Austin III.

Ukraina-koalition kokouksessa Ramsteinin lentotukikohdassa Saksassa perjantaina puhuneen Austinin mukaan ”useat eurooppalaisyritykset” ovat mukana projektissa, jossa suunnitellaan ja rakennetaan korvaajia ilmatorjuntajärjestelmä S-300:lle sekä ilmataisteluohjus R-27:lle.

Tarkempia yksityiskohtia, kuten projektin aikataulua, Austin ei paljastanut.

S-300 on laajalti maailmassa – ja Ukrainan sodan molempien osapuolten – käyttämä ilmatorjuntajärjestelmien perhe. Se otettiin käyttöön vuonna 1978.

S-300:n P-variantti on suunniteltu ilma-alusten torjuntaan etäisyydellä 25–150 km. Sen ohjus on varustettu sirpalevaikutteisella 133 kg:n tai 143 kg:n taistelukärjellä.

S-300V taas kykenee myös ballististen ohjusten torjuntaan 40 kilometrin etäisyydeltä, muuten sen kantama on 6–100 km.

Niin Venäjä kuin Ukrainakin ovat sodan aikana kyenneet tuhoamaan toistensa S-300-kalustoa.

Vympel R-27 (Nato-koodinimi AA-10 Alamo) on neuvostoliittolaisvalmisteinen ilmasta ilmaan -ohjus, jota Ukraina käyttää Mikojan MiG-29- ja Suhoi Su-27 -hävittäjäkalustossaan.

Ukrainan R-27R/ER-ohjusten kantama ei ole yhtä pitkä kuin venäläisten hävittäjien käyttämän R-77-1:n. Lisäksi ohjukset ovat puoliaktiivisia, eli niiden maalia pitää ”valaista” ohjuksen laukaisseen hävittäjän omalla tutkalla koko lennon ajan.

Jos ukrainalainen hävittäjä edes hetkeksi kadottaa tutkalukituksen, ohjus ei osu maaliin. Muun muassa näistä syistä Ukrainan ilmavoimat ovat olleet pahasti alakynnessä ilmataistelussa Venäjän hävittäjiä vastaan.

Ukrainan vastaanottamat läntiset F-16-hävittäjät käyttävät Sidewinder- ja Amraam-ilmataisteluohjuksia, mutta Austinin kommenteista voisi päätellä, että näitä ei integroitaisi itäkalustoon.

Periaatteessa mahdollista kai olisi sekin, että kehitteillä olisi jopa F-16-hävittäjissä käytettävä ohjus.

Metallien pintakäsittelypalveluita tuottavan Aurajoki Oy:n kuumasinkityslaitos on aloittanut toimintansa Liedossa. Kyseessä on Aurajoen historian suurin investointi, yli 20 miljoonaa euroa.

”Uuden kuumasinkityslaitoksen myötä Aurajoki panostaa entistä vahvemmin Pohjoismaiden ja Baltian markkinaan ja investoinnin odotetaan palvelevan laajasti teollisuuden ja rakennusteollisuuden toimijoita myös Suomen ulkopuolella. Laitoksen toiminta käynnistettiin ruotsalaisen asiakkaamme tuotteella”, kertoo Aurajoen toimitusjohtaja Ralf Sohlström yhtiön tiedotteessa.

Liedon Tuulissuolla sijaitseva uusi laitos on Pohjois-Euroopan ensimmäinen laatuaan ja koko Euroopan ympäristöystävällisin alallaan. Uusi pitkälti automaatiota hyödyntävä tehdas kuluttaa 40 prosenttia aiempaa vähemmän energiaa ja on omassa toiminnassaan hiilineutraali.

Laitos uudistaa tapaa tehdä kuumasinkitystä. Kuumasinkityksessä teräsrakenteita suojataan sinkillä pinnan suojaamiseksi ja rakenteen kestävyyden lisäämiseksi jopa vuosikymmeniksi.

”Liedon kuumasinkityslaitoksen poikkeuksellisen korkea automaatioaste tekee kuumasinkitysprosessista ympäristöystävällisemmän ja parantaa sen laatua. Automaation laaja hyödyntäminen myös lisää työturvallisuutta ja tuotannon tehokkuutta”, sanoo Aurajoen kehitysjohtaja Mikko Mäkinen tiedotteessa.

Laitoksen lämmöntalteenottojärjestelmä hyödyntää myös laitoksella syntyvän hukkalämmön syöttämällä sen takaisin Liedon kaupungin kaukolämpöverkkoon – arviolta 2 300 megawattituntia vuosittain. Tämä vastaa noin 150 omakotitalon vuosittaista kaukolämmön tarvetta.

Aurajoki Oy on vuonna 1967 perustettu metallien pintakäsittelypalveluihin ja infran teräsrakenteiden valmistamiseen erikoistunut yritys. Sen liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 180. Yhtiön tehtaat sijaitsevat Aurassa, Turussa, Pirkkalassa, Lievestuoreella, Mikkelissä ja Saarijärvellä. Lisäksi yhtiöllä on yhteisyritys Daugmalessa Latviassa.

Lue myös:

Tekniikka&Taloutta julkaiseva Alma Media ja Inderes toteuttavat yhteistyössä Pörssisijoittajan viikko -tapahtuman 9.–13. syyskuuta. Tapahtuma järjestetään neljännen kerran.

Ensimmäisenä päivänä teemat ovat rahoitus ja tietoturva. Tänään kuullaan Sammon, Alexandrian, United Bankersin, CapManin, Mandatumin sekä Taalerin edustajien puheenvuorot.

Katso suora lähetys tästä:

Päivä alkaa jo yhdeltätoista johdatuspuheenvuorolla. Ensimmäinen esiintyjä eli Sampo aloittaa tämän jälkeen noin kello 11.10.

Iltapäivällä vedetään hetki henkeä ja kolmelta aloitetaan tietoturvaosion alustuksella. Puheenvuoronsa tänään antavat tietoturvayhtiöt Loihde ja WithSecure. Esitykset kuullaan näiden yhtiöiden lisäksi iltapäivällä myös varaosayhtiö Relaisin ja mediayhtiö Sanoman edustajilta.

Katso koko päivän ohjelma jutun lopusta.

Maanantai 9.9.2024 | Rahoitus

11.00 Tervetuloa! Johdatus päivän teemaan

Ahti Terhemaa, pörssitoimittaja, Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä

Alexandra Huhta, pörssitoimittaja, Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä

Kasper Mellas, analyytikko, Inderes

11.10 Sampo – kannattavaa kasvua vakuutussektorilla

Mirko Hurmerinta, sijoittajasuhdepäällikkö, Sampo

11.40 Alexandria

Jan Åkesson, toimitusjohtaja, Alexandria

12.10 United Bankers – Pohjoismaiden kovin joukkue vaihtoehtoisissa sijoituksissa

Patrick Anderson, toimitusjohtaja, United Bankers

12.40 CapMan

Pia Kåll, toimitusjohtaja, CapMan

13.10 Mandatum

Petri Niemisvirta, toimitusjohtaja, Mandatum

13.40 Taaleri– muutoksen mahdollistavat sijoitukset

Peter Ramsay, toimitusjohtaja, Taaleri

Maanantai 9.9.2024 | Tietoturva

15.00 Tervetuloa! Johdatus päivän teemaan

Juuso Parviainen, pörssitoimittaja, Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä

Savanna Saarikko, pörssitoimittaja, Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä

Atte Riikola, analyytikko, Inderes

15.10 Loihde – jatkuvuuden mahdollistaja

Samu Konttinen, toimitusjohtaja, Loihde

15.40 WithSecure

Tom Jansson, talousjohtaja, WithSecure

16.40 Sanoma as an investment

Rob Kolkman, toimitusjohtaja, Sanoma

17.10 Relais – Kannattava kasvu jatkuu

Arni Ekholm, toimitusjohtaja, Relais

Brasilialaiset lento-onnettomuustutkijat ovat julkaisseet väliraportin maassa elokuussa sattuneesta lento-onnettomuudesta.

58 matkustajaa ja 4 miehistön jäsentä sai surmansa, kun Voepass Linhas Aéreas -lentoyhtiön ATR 72-500 -potkuriturbiinikone syöksyi maahan lähellä Sao Paulon Vinhedoa perjantaina 9. elokuuta noin kello 13.22 paikallista aikaa.

Kone oli matkalla Cascavelista Sao Paulon Guarulhosin kansainväliselle lentoasemalle.

Koneen dramaattiset loppuhetket tallentuivat myös videolle.

Jo aiemmin julkisuudessa on keskusteltu jäätämisen mahdollisista vaikutuksista onnettomuuteen, ja myös väliraportin mukaan olosuhteet ovat näytelleet jonkinlaista roolia.

Kone nousi ilmaan Cascavelista kello 11.58 paikallista aikaa.

Kello 12.12.40 koneen potkureiden sähköinen jäänestojärjestelmä kytkettiin päälle. Pari minuuttia myöhemmin koneen varoitusjärjestelmä antoi varoituksen jäätävistä olosuhteista, kun kone oli nousussa pinnan 130 (13 000 jalkaa, noin 3 960 metriä) läpi.

Joitakin sekunteja tämän jälkeen koneen jäänpoistojärjestelmä kytkettiin päälle. Järjestelmässä muun muassa koneen siipien ja korkeusvakaajan johtoreunaan on sijoitettu jäänpoistokumit, jotka paineilman avulla laajenevat ja rikkovat alueelle kiinnittyneen jääkerroksen.

Noin puoli minuuttia jäänpoiston päällekytkemisen jälkeen miehistö huomasi, että järjestelmä antoi vikailmoituksen. Jäänpoistojärjestelmä kytkettiin pois päältä.

Seuraavan tunnin aikana varoitusjärjestelmä antoi useaan otteeseen indikaatioita jäätävistä olosuhteista, ja kello 13.17.41 jäänpoistojärjestelmä kytkettiin uudelleen päälle. Kone lensi matkalentokorkeudessa pinnalla 170 (17 000 jalkaa, n. 5 180 metriä).

Koneeseen kerääntyvä jää heikentää aerodynaamista suorituskykyä, ja tällaisia tilanteita varten ATR 72:ssa on kolmiportainen varoitusjärjestelmä.

Ensimmäisen tason varoitus ”cruise speed low” tuli kello 13.18.41. Koneen ilmanopeus oli tuolloin 191 solmua (n. 354 km/h). Pian tämän jälkeen lentäjät aloittivat lähestymisbriiffauksen ja kello 13.19.07 jäänpoistojärjestelmä kytkettiin pois päältä.

Lentäjien keskustellessa lennonjohdon kanssa järjestelmä antoi toisen tason varoituksen ”degraded performance” kello 13.19.28, kun koneen ilmanopeus oli 184 solmua (341 km/h). Pian tämän jälkeen lentäjät jatkoivat lähestymisbriiffiä.

Kello 13.20.00 koneen perämies kommentoi ”paljon jäätä”. Jäänpoistojärjestelmä kytkettiin päälle kolmannen kerran.

Kello 13.20.50 lentäjät aloittivat lennonjohdon ohjeen mukaisen oikean kaarron kohti seuraavaa reittipistettä. Seitsemän sekuntia tämän jälkeen, kello 13.20.57 kone antoi suorituskyvyn heikentymisestä kolmannen tason varoituksen ”increse speed”, kun ilmanopeutta oli 169 solmua (n. 313 km/h). Kone oli edelleen kaarrossa.

Heti tämän jälkeen ohjaamoääninauhoitteelta kuuluu koneen tärinästä kertovia ääniä ja sakkausvaroitin alkoi hälyttää.

12 sekuntia myöhemmin, kello 13.21.09, lentäjät menettivät koneen hallinnan. ATR 72 kallistui ensin 52 astetta vasemmalle, sitten 94 astetta oikealle ja kääntyi myötäpäivään 180 astetta.

Tämän jälkeen pyörimissuunta muuttui vastapäiväiseksi, ja lattakierteeseen mennyt kone pyöri vaakasuunnassa viisi kierrosta kunnes se törmäsi maahan.

Ensimmäinen väliraportti erittelee tutkinnassa tähän asti selvinneitä faktoja, eikä se ota kantaa esimerkiksi jäänpoistojärjestelmän mahdolliseen vikaantumiseen tai lentäjien toimintaan tilanteen kehittyessä. Tutkinta jatkuu.

Lue myös:

Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen raju nousu on tehnyt lainarahan kalliiksi ja hankaloittanut asuntosijoittamisen yhtälöä. Suomessa vaihtuvien korkojen asuntomarkkinoilla on kieli pitkällä odotettu EKP:n koronlaskuja.

Keskiviikkona kolmen kuukauden euribor oli 3,4 prosentissa ja 12 kuukauden euribor 3,1 prosentissa.

Markkinaraadin asiantuntijat muistuttavat, että lainarahan ennakoidaan jäävän pysyvästi kalliimmaksi.

”Tällä hetkellä 12 kuukauden euriborin ennakoidaan laskevan 2,5 prosentin tuntumaan ja jäävän siihen, jos talous normalisoituu. Se on aika hyvä keskiarvo-odotus seuraaville vuosille”, sanoo Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Veera Holappa Markkinaraadissa.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa on samoilla linjoilla.

”Normaali korko olisi jossain 2–2,5 prosentin paikkeilla.”

Viljamaa korostaa, että tietty, nollaa korkeampi korkotaso kertoo siitä, että taloudessa on toiminnallisuutta.

”Jos rahan hinta on nolla tai miinusta, niin se kertoo siitä, että meillä on ongelmia esimerkiksi investoinneissa. Sitten rahapolitiikalla yritetään saada työllisyyttä ja aktiviteettia talouteen lisää.”

Holapan mukaan aiempaa korkeammasta korkotasosta tulee uusi normaali, mihin asuntosijoittajien on sopeuduttava ja arvioitava, onko sijoitus kannattava vai ei.

”Todennäköisesti nollakorkoaika houkutteli asuntosijoittajia hyvin. Siihen määrään ei enää palata asuntosijoittajien osalta. Osa asuntosijoittajista tulee tippumaan pois.”

Viljamaan mukaan korkeampi korkotaso muuttaa harkintaa siitä, mihin sijoittajan kannattaa laittaa rahansa.

Katso keskustelu kokonaisuudessaan yllä olevasta videosta.

Vuoden 2024 Millennium-palkinto myönnettiin professori B. ­Jayant Baligalle. Baliga keksi nykyisen tehoelektroniikan tärkeimmän komponentin, eristehilaisen ­bipolaaritransistorin eli igbt:n.

Suuri osa tämänkään lehden lukijoista ei ole kuullut aiemmin igbt:stä. Sen myönsi myös palkinnosta jutun kirjoittanut toimittaja Tuomas Kangasniemi, kemian tekniikan DI. Kuitenkin jokainen meistä on joka päivä tekemisissä igbt:n sisältävien laitteiden, kodinkoneiden, sähkö­autojen, ledilamppujen ja niin edelleen kanssa.

Igbt:n tehtävä on tasasähkön jännitteen muuttaminen ja vaihtosähkössä taajuuden ja jännitteen säätö. Työnsä igbt tekee aiempia tekniikoita niin paljon tehokkaammin, että vuonna 1977 tehdyn keksinnön vaikutus on valtava: vuodesta 1990 igbt on vähentänyt kasvihuonepäästöjä 95–105 miljardia tonnia CO2-ekvivalenttia. Kyseessä on kolmen vuoden CO2 päästöt koko maailmassa. Palkinto on siis erittäin ansaittu.

Palkinnon julkistustilaisuuden kiitos­puheessaan professori Baliga sanoi, että igbt ei suinkaan ollut täydellinen syntyessään. ­Siitä kertoo esimerkiksi sata tekniikkaa parantavaa patenttia.

Aiemmista Millennium-palkinnoista sama pätee moneen. Tim Berners-Leen kehittämä www muuttuu koko ajan. Samoin Tuomo Suntolan luoma ald-tekniikka tai Linus Torvaldsin Helsingin yliopistossa koodaama Linux-käyttöjärjestelmä.

Tämä on tärkeä viesti myös suomalaiselle tki-kentälle. Innovaatioita ei saa hinkata liikaa. Ne voidaan ja pitääkin laskea maailmalle ajoissa, mutta kehittämistä pitää tietenkin jatkaa.

Millennium-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran 20 vuotta sitten. Palkinnon kohtalo on nyt Orpon hallituksen leikkuulaudalla. Vähän puhujasta riippuen palkinto on ollut turha, liian suuri tai se ei ole lyönyt läpi odotetulla tavalla.

Palkinnon jakavan Tekniikan Akatemia -säätiön puheenjohtaja, professori Minna Palmroth sanoi tilaisuudessa, että Millennium on noussut neljän merkittävimmän teknologiapalkinnon joukkoon. Kolme muuta kovaa ovat ­Nobelin palkinto (1901), Fieldsin mitali (1924) ja ­Turingin palkinto (1966).

Näkemys ei ole pelkästään Palmrothin. Innovaatioiden suurvalta Singapore järjestää joka vuosi yhden alan tärkeimmistä tapahtumista, Global Young Scientists Summit Gyssin. Sen pääpuhujat ovat vain noiden neljän palkinnon voittajia.

Millennium-palkintokaan ei ollut täydellinen kerralla. Siitä on kuitenkin tullut lyhyessä ajassa Suomelle kelpo käyntikortti maailmalle. Valtion pitäisikin kehittää palkintoa, eikä lopettaa sitä.

Tekniikka&Talous on Millennium-palkinnon mediakumppani.

Lue myös:

Olkiluoto 2 -laitosyksikön sähköntuotanto keskeytetään tänään maanantaina 9. syyskuuta turbiinilaitoksen generaattorilla havaitun kosteuden nousun vuoksi. Asia käy ilmi Teollisuuden Voiman verkkosivuilta.

Tehonlasku aloitettiin maanantaina noin kello 7.30. Tuotantokatkon kestosta ei tässä vaiheessa ole tietoa. Asialla ei ole vaikutusta ydinturvallisuuteen, yhtiön tiedotteessa kerrotaan.

TVO:n viestinnästä kerrotaan, että myös vuosi sitten elokuussa kosteus nousi Olkiluoto 2:n turbiinilaitoksen generaattorilla. Olkiluoto 2:ssa piti tuolloin vaihtaa roottori. Tällöin Olkiluoto 2 oli poissa tuotannosta 17 vuorokautta.

TVO:n viestinnästä kerrotaan, että tämän hetken arvion mukaan Olkiluoto 2 on poissa käytössä 29.9 asti.

Juttua päivitetty. Lisätty tieto arviosta, mihin asti Olkiluoto 2 on poissa käytössä.

St1:n, norjalaisen sijoitusyhtiö Hitecvisionin ja pohjoismaisen uusiutuvan energian yhtiö Aneon perustama yhteisyritys 1Vision Biogas on ostanut St1:n biokaasuliiketoiminnan.

Yhteisyritys osti aiemmin tänä vuonna koko osakekannan Pohjoismaiden johtavasta nesteytetyn biokaasun tuottaja Biokraft Internationalista.

Yhteisyritys kertoo tavoitteekseen olla johtava, biokaasun arvoketjua raaka-aineen hankinnasta jakeluun ja myyntiin operoiva yritys Pohjoismaissa. Kaupan myötä 1Vision Biogasin tuotantokapasiteetti kasvaa yli 550 gigawattituntiin ja biometaanin yhteenlaskettu myynti noin terawattituntiin.

Tavoitteena on kolmen terawattitunnin tuotanto ja kuuden terawattitunnin biometaanimyynti vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö kertoo aikovansa investoida yli miljardi euroa biokaasun tuotantoon ja jakeluverkostoihin Pohjoismaissa.

St1:llä on seitsemän biokaasun tuotanto- ja jalostusyksikköä Ruotsissa, paineistettua ja nesteytettyä biokaasua jakelevien asemien verkosto sekä tankkauspisteitä linja-autovarikoilla. Ruotsissa St1 on liikenteessä käytettävän biokaasun johtava toimittaja.

Biokraftilla on viisi biokaasu- ja jalostuslaitosta Ruotsissa ja Norjassa sekä logistiikkayhtiö.

Orgaanisesta jätteestä tuotettua nesteytettyä biokaasua käytetään polttoaineena muun muassa raskaassa liikenteessä, merenkulussa ja teollisuudessa.

”Uudessa yrityksessä St1 voi nopeuttaa biokaasutuotannon kasvua ja jakeluverkoston laajentamista yhä useampien asiakkaidemme ulottuville. Näemme paljon potentiaalia nesteytetyn biokaasun käytön lisäämisessä. Tällä hetkellä se on nopein tapa vähentää raskaan liikenteen ilmastovaikutuksia. Pidemmällä aikavälillä odotamme biokaasun kysynnän kasvavan myös merenkulussa ja raskaassa teollisuudessa”, St1 Nordic Oy:n toimitusjohtaja Henrikki Talvitie kommentoi tiedotteessa.

1Vision Biogasin uutena toimitusjohtajana aloittaa St1 Nordic Oy:n uusiutuvan energian Renewable Energy and Strategy -liiketoimintayksikön johtaja sekä konsernin johtoryhmän jäsen Miika Johansson.

St1-konsernin liikevaihto viime vuonna oli 8,2 miljardia euroa.

Lähdin eräänä arki­aamupäivänä virkistäytymään maauimalaan. Kassajono jumitti, kun eräs nuorimies kinasteli luukulla. Mies oli unohtanut opiskelijakorttinsa kotiin, mutta vaati silti alennusta.

Kassahenkilön silmistä paistoi Speden rautakaupanmyyjän ja susikoiran tukahdutettu raivo, mutta hän myönsi opiskelijahinnan, kun jono venyi kiusallisen pitkäksi.

Kun tuli aika kaivaa kuvetta, nuorimies halusi maksaa työn­antajan tarjoamalla virkistyssetelillä. Se oli kassahenkilölle liikaa: ”Mitä se ­sellainen on, että ’opiskelee’ mutta samalla nauttii työntekijän verot­tomista eduista”, nainen ripitti.

Äkkiä pankkikortilta alkoi löytyä katetta, ja nuori mies luikki ­pukuhuoneeseen.

Tietenkin tämä sama sankari tälläytyi saunan lauteilla melkein viereen. Hänellä oli mukanaan kaveri. Monipuolisesti tatuoidut nuoret miehet tuskailivat, miten ahdistavaa on, kun perusporvarihallitus niistää opintososiaalisia etuja.

Toinen kertoi opiskelevansa jo seitsemättä vuotta Lahdessa mutta asuvansa Helsingin keskustassa, ”koska siellä on henkisesti mukavampaa”. Hallituksen nuukailu oli nyt johtamassa siihen, että ­yksiöstä pitäisi ehkä luopua.

Vuokraa ei enää olisi varaa ­maksaa, koska sitten ei ehkä pystyisi matkustamaan sydäntalvella kuukaudeksi Vietnamiin. Oli hyvin mahdollista, että artesaanioluesta pitäisi myös tinkiä.

Nuoren miehen pahin pelko oli kuitenkin, että hän saattaisi joutua muuttamaan opiskelija-asuntoon, jossa asuisi muitakin ihmisiä. Ahdisti, vaikka hän ei edes tiennyt, miksi asumismuotoa nimitettiin.

”Et sinä sellaiseen joudu”, toinen lohdutti. Hän oli lukenut lehdestä, että tämä ihmisarvoa loukkaava majoitus oli ”soluasunto”. Niissä muhivat kissanpaska ja ­viikon vanhat roskikset.

Kaverit olivat kuulleet, että kaikkein karmeinta tällaisissa solu­asunnoissa olivat ­illanistujaiset, joista ei ollut sovittu etukäteen.

”Sellainen häiritsee varmasti tietokonepelejä”, toinen päivitteli. Runsaammin kuvioitu manasi, ettei ole mikään ihme, että opiskelijat masentuvat, kun yhteiskunta ajaa heidät näin ahtaalle.

Moni eristäytyy soluasunnossa omaan huoneeseensa. Ei kukaan jaksa tutustua ventovieraisiin kämppäkavereihin, kun kerran viikossa pitää muutenkin raahautua luennolle, missä näkee vastentahtoisesti muita ihmisiä.

Vedin rauhallisesti henkeä ja ­vajosin muistojeni nuoruuteen Teekkarikylässä: solukämppä, keski­kaljaa, sipsejä ja bileitä. Turvallinen tilani mureni lattialle ja poistuin löylyhuoneesta.

Perusinsinööri Veijo Miettinen on Tekniikka&Talouden pakinoitsija. Nimimerkin takana on useita kirjoittajia, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Pakinat saattavat sisältää fiktiota.

Lue myös:

Autojätti BMW:n ensimmäinen sarjavalmisteinen vetyauto ilmestyy markkinaan vuosikymmenen lopuilla. BMW kehittää polttokennomallinsa yhteistyössä japanilaisen Toyotan kanssa, Automotive News Europe kertoo.

Kaksikon kehittämä uuden polven polttokennosovellus soveltuu niin henkilö- kuin hyötyajoneuvojen tarpeisiin. Baijerilaisjätti on testannut polttokennoja jo vuosien ajan iX5-vetysmaasturilla.

Käytännössä iX5 on sähköauto, sillä sen sisuksiin asennettu polttokenno pilkkoo vedystä auton käyttöenergiana toimivaa sähköä. Sähköä irtoaa yhteensä 125 kW:n eli 168 hevosvoiman verran.

”Vety on sähköisen liikkumisen puuttuva pala silloin kun akut eivät ole kaikkien soveliain ratkaisu”, BMW toteaa.

Teknologiaa pitkään kehittänyt Toyota vastaa polttokennon vaihtovirtaa tuottavasta ytimestä. Vetyauton julkistus ajoittuu BMW:n mukaan vuoteen 2028.

Vetyinfrakin tapetilla

BMW kertoo myös kehittävänsä vetyhuollon kannalta olennaista infrastruktuuria, jonka puute on ollut eräs este vetyteknologian laajemmalle käyttöönotolle. Molemmat ovat jo pitkään kehitelleet nollapäästöistä polttokennoteknologiaa, jonka päästönä syntyy silkkaa vettä.

Auton tankkaaminenkin kestää käytännössä saman verran kuin fossiilipumpulla. BMW,n mukaan iX5:n tankkaus kestää kolmesta neljään minuuttia.

Vety ajetaan kahteen hiilikuituvalmisteiseen, peräti 700 barin painetankkiin. Yhteensä tankit vetävät vetyä kuuden kilon annoksen.

Helposti haihtuva alkuaine

Vetyn säilytys ja kuljetus tarjoaa silti edelleen ongelmia, sillä erittäin paloherkkä alkuaine haihtuu helposti.

Merkittävän esteen tuo alkutekijöissään oleva tankkausinfra. Lisäksi vedyn tuottamiseen tarvittava energia voi olla fossiilisesta lähteestä, mikä nollapäästöisyyden on ongelmallista.

Vihreäksi vedyksi kutsuttu päästöttömästi tuotetun vedyn valmistusta ei puolestaan toistaiseksi ole kyetty skaalaamaan riittävälle tasolle.

Toyotalla vety-Mirai

Toyotan ensimmäinen vetykäyttöinen auto, sedan-mallinen Mirai on ollut myynnissä vuodesta 2021. Myynti on ollut maltillista ja kysyntä on ohjautunut erityisesti taksi- ja muiden kuljetuspalveluiden tarpeisiin. Hintakin liikkuu 70 000 euron tietämillä.

Joissakin tapauksissa on myös kokeiltu vedyn soveltuvuutta polttomoottoreiden käyttöaineeksi. BMW toi markkinaan 7-sarjan version jonka V12-moottori hotki vetyä.

Niin ikään Toyota on testannut polttomoottorilla kilpa-autoa jonka käyttövoimana toimii vety. Joidenkin arvioiden mukaan vetykäyttöiset ajoneuvot yleistyvät ensiksi hyötyajoneuvopuolella, jossa esimerkiksi tankkauspisteet voidaan keskittää toimijoiden omiin kiinteistöihin.

EU:n komissio on asettanut polttomoottoreiden käytölle ja kehitykselle takarajan vuodelle 2035. Polttokennoautot täyttävät kevyesti komission asettamat kriteerit – kunhan muut esteet ylitetään.