Loppuuko Suomesta edullinen sähkö, kun teknojätit rakentavat tänne datakeskuksiaan? Tätä on Suomessa pelätty jo pitkään, ja nyt varoittelijoiden kuoro on vain kasvanut.
Muun muassa europarlamentaarikko Aura Salla, Outokummun toimitusjohtaja Kati de Horst, F-Securen perustaja Risto Siilasmaa ja Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo ovat varoitelleet datakeskusbuumin vaikutuksista Suomeen.
Suomeen valmistui yksin viime vuonna EK:n tilastojen mukaan kymmenen datakeskusta. Määrän arvioidaan moninkertaistuvan tulevina vuosina.
Jos kaikki suunnitteilla olevat datakeskukset toteutuisivat, ne käyttäisivät Vattenfallin mukaan noin neljänneksen nykyisestä sähkönkulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Nyt osuus on kahdeksan prosenttia. Toki kaikki hankkeet eivät toteudu, ja toisaalta sähkön tuotantokapasiteetti kasvaa koko ajan.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa Suomessa energiapolitiikan toteuttamisesta ja energiahuollon varmistamisesta.
Teollisuusneuvos Tatu Pahkala TEM:in energiaosastolta sanoo, että kritiikissä on taustalla nykyisten toimijoiden huoli edullisen energian riittävyydestä tulevaisuudessa.
”Kritiikissä mukana vähän omien asemien suojelua, mikä on sekin ihan ymmärrettävää. Mutta totta kai meidän täytyy mahdollistaa myös uusien toimijoiden pääsy sähkömarkkinaan”, Pahkala sanoo.
Hän korostaa, että on mitä suurimmassa määrin myös Suomeen tulevien datakeskusoperaattoreiden etu, että sähkö pysyy täällä kohtuuhintaisena myös tulevaisuudessa.
”Kun datakeskuksia kritisoivat sanovat, että keskukset tulevat tänne halvan sähkön vuoksi, ja sen jälkeen ne ennustavat sähkön hinnan näiden investointien vuoksi nousevan, niin kritiikissä vähän logiikka pettää”, Pahkala sanoo.
Eli jos sähkön voimakas kysynnän kasvu tulevaisuudessa johtaa sen hinnan voimakkaaseen nousuun, kärsivät siitä kuluttajien ja teollisuuden perinteisten toimijoiden lisäksi myös miljardi-investointeja Suomeen tehneet datakeskusoperaattorit.
”On mitä suurimmassa määrin datakeskustoimijoiden omassa intressissä varmistaa sähkön riittävä saatavuus tulevaisuudessa”, Pahkala sanoo.
”Datakeskustoimijoiden tulisi osallistua keskusteluun”
Pahkalan mukaan datakeskusoperaattorit tekevät Suomeen tullessaan yleensä sopimuksen sähköntuottajien kanssa sähkön toimituksesta. Sopimusten yksityiskohtia TEM ei kuitenkaan tiedä.
”Ne ovat kaupallisia sopimuksia, joissa valtio ei ole lähtökohtaisesti lainkaan mukana”, Pahkala sanoo.
Julkisuudessa on esitetty myös vaatimuksia, joiden mukaan datakeskuksilta pitäisi Suomeen tullessaan edellyttää, että ne sopivat sähköntuottajien kanssa lisäkapasiteetin rakentamisesta vastaamaan omaa sähkönkulutustaan. Tällöin jokainen uusi datakeskus lisäisi kulutuksensa verran tuotantokapasiteettia Suomessa.
Tatu Pahkala ei pidä ajatusta mahdottomana.
”Kyllä tällaista voi harkita. Mutta sen pitäisi sitten koskea lähtökohtaisesti kaikkia Suomeen tulevia sähkönkulutusta lisääviä investointeja. Me emme voi kohdella datakeskusinvestointeja eri tavalla kuin muita investointeja”, Pahkala sanoo.
Hän sanoo TEM:issä seurattavan erittäin tarkasti, että sähköntuotantokapasiteetti kasvaa tänne tulevien investointien myötä.
”Mutta ei tässä ole mitään poikkeavaa sähköjärjestelmän kannalta verrattuna mihin tahansa teolliseen toimintaan. Keskustelisimmeko me näin, jos tänne olisi tulossa yhtä paljon alumiinisulattoja”, Pahkala sanoo.
Datakeskusinvestointeja on kritisoitu myös siitä, etteivät ne valmistuessaan työllistä merkittäviä määriä ihmisiä. Pahkala muistuttaa, että sama tilanne on monissa muissakin uusimpaan teknologiaan nojaavissa investoinneissa.
”Jos me lähdemme jotakin teollista toimintaa rajoittamaan täällä sen takia, että sen työllistävä vaikutus on pienempi kuin jonkun toisen, niin kyse on silloin poliittisesta arvovalinnasta.”
Sitä paitsi miljardi–investointeja ei ole Suomeen tulossa jonoksi asti. Isot investoinnit ovat valtaosaltaan datakeskuksia, ja niihin myös Suomi pitkälti nojaa strategioissaan.
Tatu Pahkala pitää keskustelun kannalta ongelmallisena sitä, että isot datakeskusoperaattorit ovat pysytelleet asiassa vaiti.
”Datakeskustoimijoiden tulisi osallistua tähän keskusteluun ja tuoda mukanaan omia ratkaisujaan. Ne ovat myös olleet haluttomia pohtimaan omien resurssiensa hyödyntämistä niin, että se olisi joustavaa sähköjärjestelmän suhteen. Kyseessä on kuitenkin kaikkien yhteinen intressi”, Pahkala sanoo.
Tuulettoman sään varajärjestelmä eteni kehysriihessä
Suomen sähköntuotanto nojaa enenevässä määrin tuulivoimaan. Tällöin riskinä on alkuvuoden kaltainen tilanne, jossa kulutus on korkea, mutta tuulettoman sään vuoksi tuotanto laskenut.
TEM:issä onkin ollut työn alla hanke, jonka tarkoituksena on varmistaa Suomen markkinoille riittävän sähköenergian saanti vastaavissa tilanteissa.
Tatu Pahkalan mukaan hanke eteni hieman kehysriihessä, jonka päätöksiin hallitus kirjasi, että TEM valmistelee tukimallin, jolla varmistetaan riittävä energian saatavuus ja toimitusvarmuus myös talvella.
Tällä tuella mahdollistetaan muun muassa biokaasukäyttöisten kaasuturbiinien rakentaminen ja bioenergiaa käyttävien chp-laitosten käytön jatkuminen pidempään.
Ratkaisussa varavoima haetaan julkisella rahalla yksityisiltä toimijoilta.
”Viranomainen järjestää huutokaupan ja sen perusteella rahat jaetaan niille investoijille, jotka pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisimmillä hinnoilla sähkötehoa”, Pahkala sanoo.
