Uutiset ja blogit

Verkkoteknologiayhtiö Nokian olisi syytä päivittää strategisia tavoitteitaan nykyistä useammin, arvioi Proprius Partnersin salkunhoitaja Mika Heikkilä.

Heikkilän mukaan tekoälyn vauhdittama teknologinen murros on juuri nyt niin nopea, että esimerkiksi kolmen vuoden välein annettavat tavoitteet ehtivät auttamatta vanhentua. Heikkilä ehdottaa ratkaisuksi esimerkiksi vuoden välein annettavaa päivitystä.

”Nokiaa on vaivannut jo pitkään tietty läpinäkyvyyden haaste. Pääomamarkkinapäiviä olisi hyvä pitää nykyistä useammin, koska muutos on niin nopeaa ja markkinat tarvitsevat ymmärrystä yhtiöstä, ja siitä mihin se on menossa.”

Keskustelua Nokian omista tavoitteista on ylläpitänyt S-Pankin osakesalkunhoitaja Juha Varis, joka huomautti viestipalvelu X:ssä, että Nokian omien tavoitteiden ja analyytikoiden pidemmän aikavälin odotusten välillä alkaa olla railo.

”Nokian 2028 tavoitteet ja mitä analyytikot odottavat alkaa olemaan kohtuullisen erilaiset. Ja tällä kertaa analyytikot ovat selvästi korkeammalla”, Varis kirjoittaa X:ssä.

Arvosijoittajan unelmahetki

Murroksen nopeudesta Heikkilä antaa konkreettisen esimerkin: vielä kesällä 2025 Nokia joutui antamaan tulosvaroituksen ja yhtiön osake laahasi 3,5 euroon.

”Nyt kurssi on yli tuplaantunut ja Nokian optiset verkot vetävät hyvin. Todennäköisesti käänteentekevää Nvidia-sopimusta neuvoteltiin jo tulosvaroituksen aikoihin”, Heikkilä tuumailee.

Tekoälymurroksen myötä yksityistä rahaa sijoitetaan absoluuttisesti enemmän teknologiaan kuin koskaan aiemmin, Heikkilä arvioi.

Nokian varovaisuutta suhteessa analyytikkoarvioihin selittää yhtiön pitkä historia matkapuhelinverkkojen parissa, josta Nokia saa edelleen merkittävän osan liikevaihdostaan, Heikkilä sanoo.

Nokiaa sijoittajan silmin jo pitkään seurannut Heikkilä pitää yhtiön muutosta reilun vuoden sisällä todella rajuna.

Nokia on päässyt vahvasti tekoälyn imuun. Samalla hyperskaalajat nostavat tekoälyinvestointejaan joka vuosi.

”Nokia oli selkeästi hinnoittelultaan arvo-osake reilu vuosi sitten. Yhtäkkiä yhtiö löysi kasvupolun ja siitä tuli arvosijoittajan unelmahetki, jolloin arvoyhtiön hinnoittelu muuttuukin kasvuyhtiöhinnoitteluksi.”

Nokia uudistui taas

Viimeisen noin puolen vuoden aikana Nokia on takonut siellä, missä rauta on kuumaa, ja panostanut lisää optisiin verkkoihin kasvattamalla tuotantokapasiteettia.

Heikkilä huomauttaa, että muutaman vuoden takainen, sittemmin erinomaiseksi osoittautunut Infinera-kauppa ei vielä ostohetkellä täysin avautunut sijoittajille. Pohjatyö nykyiselle nousulle valettiin Pekka Lundmarkin toimitusjohtaja-aikana, ja nykyjohto on toimitusjohtaja Justin Hotardin johdolla lisännyt painopistettä optisiin verkkoihin, Heikkilä toteaa.

”Nokiassa hienointa on ollut kyky isona firmana uudistua ja luoda nahkansa aina uudelleen. Nyt Infinera ja optiset verkot ovat eräällä tavalla ottaneet nyt johtoaseman Nokian sisällä ja Yhdysvaltain asiakassuhteet ovat painottuneet datakeskusasiakkuuksiin. Infinera toi Nokialle kilpailukykyä esimerkiksi Cienaa vastaan.”

Nokian osakekurssia ajavat puhtaasti optiset verkot, ja ilman niitä osakkeen hinta saattaisi alkaa edelleen kolmosella tai nelosella, Heikkilä arvioi.

Herkullinen asetelma 6g-siirtymään, mutta kiristyykö kilpailu?

Pitkään paikallaan polkeneet, välillä parjatutkin matkapuhelinverkot eivät kuitenkaan ole vaille toivoa tulevassa 6g-siirtymässä.

Kiinalainen Huawei ei tule saamaan yhtä merkittävää markkina-asemaa Euroopassa 6g-teknologiassa, mikä nostanee Nokian ja Ericssonin aallonharjalle matkapuhelinverkkojen seuraavassa vaiheessa, Heikkilä sanoo.

Hän huomauttaa kuitenkin, että operaattorit onnistuivat 5g-siirtymässä kilpailuttamaan verkkoinvestoinnit hyvin taitavasti.

”6g:ssä kilpailuasetelma on Nokialle ja Ericssonille herkullinen. Täytyy muistaa, että markkinoille voi kuitenkin ilmestyä myös jokin kolmas yllättävä kilpailija, esimerkiksi komponenttitoimittaja tai joku muu yhtiö, jolle verkot ovat tuttuja.”

Teknologiasijoittamisesta haastavaa tekee juuri murroksen nopeus, hän lisää.

”Teknologiassa muutokset ovat välillä niin yllättäviä ja nopeita. Esimerkiksi jos yhtiö on pitkään investoinut johonkin, sillä saattaa olla kultamuna kädessä, mutta sitä ei vielä pääse hyödyntämään, koska markkina ei ole valmis. Nokian ongelma on varmaan joskus ollutkin, että he ovat olleet valmiimpia kuin markkina.”

Heikkilä ottaa toisen suomalaisen pörssiyhtiön vertailukohdaksi. Bittium panosti pitkään Puolustusvoimien käytössä olevien verkkojen kehittämiseen, ja iso potti liikevaihdosta ohjautui tuotekehitykseen tuloksen jäädessä vaatimattomaksi.

”Sitten tuli Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys ja loppu on historiaa.”

Tinja Tähtinen ehtii vastata puhelimeen hoitovapaalta, kun mies kaitsee omilta töiltään hetken aikaa perheen vuodenikäistä taaperoa. 31-vuotias Tähtinen on tätä nykyä jo varsin tunnettu Matkalla sataan -sometilistään, jota hän pitää Instagramissa. Seuraajia on noin 40 000.

Matkalla sataan viittaa Tähtisen tavoitteeseen säästää sijoittamalla 100 000 euroa. Kahdeksan vuoden sijoitusmatka on tuonut hänet nyt lähelle 70 000 euron rajapyykkiä.

Tavoite ei siis ole enää kovinkaan kaukana, jos ajatellaan, että Tähtinen on parhaimmillaan säästänyt kuukaudessa kaupan kassalla kertyneistä palkkatuloista useamman satasen, jopa tuhannen euron summia.

Viimeisen parin vuoden aikana tahti on hidastunut, mutta Tähtinen suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti.

"Raskauden aikana aloitin yrittäjäksi, enkä ole saanut oikeastaan säästettyä. Olen priorisoinut vauva-ajan, ja nautin säästöistäni. Ne antavat paljon turvaakin arkeen, ja aika on tosi tärkeää myös."

Hän uskoo, että sadan tuhannen raja voisi tulla vastaan silti noin viidessä vuodessa.

"Nytkin huomaa sen, että mitä enemmän sijoituksissa on rahaa, siten nopeammin lumipalloefekti pyörii.”

Tonni elämiseen, loppu sijoituksiin

Miten tähän on tultu?

"Perheessäni ei ole ollut paljon rahaa, joten olen oppinut pienestä säästäväiseksi ja tajunnut rahan arvon", hän kertoo.

Sijoittamisen rinnalla hänellä kulkee vahva säästämisen kulttuuri, joka iskostui hyvin myös aikoinaan mummon luona. Parhaimmillaan Tähtinen on laittanut suurimman osan palkastaan säästöön, samoin lomarahat.

”Tein pidemmän aikaa niin, että laitoin säästöön kaikki tulot, jotka menivät yli 1 000 euron. Esimerkiksi jos sain palkkaa 1 700 euroa, sain säästöön 700 euroa. Pakolliset kulut olivat tuolloin myös maltilliset, hieman päältä 600. Parisataa meni ruokaan, toiset sama kuukauden huvituksiin.”

Näin jatkui vuosia. Säästämisestä ja sijoittamisesta on kasvanut intohimo ja tullut elämäntapa, jota hän jakaa kymmenille tuhansille someseuraajilleen. Somessa hänen viestinsä on selkeä: kuka tahansa voi sijoittaa.

"Minä en ole käynyt mitään kouluja tai ole muutenkaan erikoinen. Olen ihan tavallinen ihminen, joka sijoittaa. Kaikki muutkin pystyvät siihen, jos minä pystyin", hän sanoo.

Palaute seuraajilta on ollut valtaosin myönteistä. He tuntuvat janoavan yhä enemmän tietoa juuri sijoittamisesta.

"Yritän pitää sisältöni positiivisena ja helposti lähestyttävänä. Siitä olen saanut kiitosta", hän kertoo.

Somessa hän jakaa myös säästövinkkejä, joita noudattaa itse.

”Ne ovat ihan perinteisiä, eli budjetoi, tunne omat menot ja tulot ja laske pakolliset kulut minimiin."

Kilpailuttaminen on tässä kohtaa tärkeää muistaa.

"Esimerkiksi kännykkäliittymästä ei kannata maksaa yli kahtakymppiä."

Säästämismotivaation ylläpitoon hän neuvoo asettamaan itselleen tavoitteita ja välietappeja.

Puolisonsa kanssa Tähtinen säästää myös lapselle lapsilisiä sijoittamalla. Lisäksi Pirkanmaalla asuva perhe pohtii vuokra-asumisen ja omakotitalon välistä valintaa.

Aloittamista on helppo siirtää

Tähtisen sijoitustaival alkoi vuonna 2018, kun hän avasi tilin Nordnetiin. Inspiraatio siihen löytyi hieman sattumalta somesta.

"Meidän suvussa ei ole ollut ketään, joka on sijoittanut tai puhunut sijoittamisesta", hän kertoo.

Myöskään ystävät eivät olleet koskaan sijoittaneet.

"Kuuntelin silloin Rahapodia ja Facebookissa seurasin sijoitusryhmiä", hän muistelee.

"Tarpeeksi pitkään kun seurailin, sain inspiraation. Ajattelin, että jos nämä täällä sijoittelee, niin ehkä minäkin voin kokeilla. Sijoitustilin avaamista on helppo siirtää, mutta kun sen tekee ja vähän seurailee, rohkaistuu. Jo 10–15 eurolla pääsee alkuun.”

Ensimmäinen sijoitus oli melko pieni: 20 euroa Suomi-indeksirahastoon.

"Se oli ihan sellainen, että katsotaan, mitä tälle nyt tapahtuu", hän sanoo.

Kun mitään kovin kauheaa ei tapahtunutkaan, kuukauden päästä Tähtinen pani 200 euroa samaan rahastoon.

”Vähitellen lähdin nostamaan summia.”

Rohkeus kasvoi, ja osakkeet tulivat mukaan kuvaan. Ensimmäinen yksittäinen osake oli Fortum, jota hän uskaltautui ostamaan 500 eurolla, mutta vasta puolen vuoden kuluttua tilin avaamisesta. Osakevalinta ei perustunut analyyseihin, vaan vilkkaaseen keskusteluun sijoitusfoorumeilla.

"Olin bongannut siitä niin paljon asiaa Facebookissa, että ajattelin, että ehkä tähän nyt mennään."

Alkuvuosina aloittelevan sijoittajan into oli kova, ja hän seurasi osakekursseja lähes päivittäin.

"Alkuun ehkä hain vähän jännitystä", hän kertoo.

Salkussa oli parhaimmillaan kymmenisen kotimaista osaketta, muutamalla sadalla eurolla kutakin.

"Tein 500 euron kertasijoituksia, osaan useamman kerran hajautetusti vuosien aikana."

Hoivatilat-yhtiöstä tuli yllättäen ostotarjous loppuvuonna 2019.

"Sain siitä jonkin verran enemmän kuin mitä olin maksanut. Olin tosi tyytyväinen, että plussalla ollaan ja pienistä summista ilahduin.”

Rahastoissa Tähtisellä oli samaan aikaan vain Suomi-rahastoa. USA-rahasto tuli mukaan vuonna 2024, koska hän halusi hajauttaa sijoituksia maantieteellisesti.

Myös Nesteen osakkeensa hän sai myytyä voitolla, ja pieni Nokia-eräkin osoittautui vuosien miinuksen jälkeen hyväksi.

Ennen sijoitusharrastustaan Tähtinen oli ehtinyt säästää ASP-tilille asunnon ostoa varten yli 20 000 euroa. Kun oma asunto ei kuitenkaan näyttänyt olevan todennäköistä lähitulevaisuudessa, Tähtinen päätti purkaa tilin ja siirsi rahat ensin säästötilille.

”Pidin sitä ties kuinka monta vuotta ja sitten tajusin, että sanon muille, että kerää puskuri ja laita sitten loput sijoituksiin. Aloin siis purkaa säästötiliä sijoituksiin ja olen hajauttanut ajallisesti", hän kuvailee.

Tähtinen sai 9 000 euron perinnön isoäidiltään, mutta sitä ennen hänelle oli kertynyt 41 000 euroa ASP-tili mukaan lukien.

Vauva-aikana osakkeet saivat jäädä taka-alalle.

"Tajusin, että markkinoita todella täytyy seurata, ja kun niitä ei seurannut ollenkaan, sain kuitattua oppirahat."

Pahimman tappion tuotti Kempower.

"Olisiko se mennyt miinukselle 60 prosenttia", hän toteaa osakkeesta, joka nousi kovaa vauhtia ennen romahdustaan.

Niinpä hän siirtyi yhä enemmän indeksirahastoihin: salkussa on nykyään Suomen, Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoita seuraavia rahastoja, joista S&P 500 -indeksiin sijoittavalla rahastolla on suurin paino. Eurooppa-rahasto on uusin sijoitus, jonka Tähtinen otti mukaan kesän aikana.

"Nyt haluaisin, että kaikki menisi helposti indeksirahastoihin", hän kertoo.

Ratkaisu tuo mielenrauhaa eikä vaadi jatkuvaa seurantaa elämänvaiheessa, jossa aika on kortilla.

Tähtisen mielessä pyörii tulevaisuuden osalta haaveita talvien viettämisestä lämpimässä, esimerkiksi Espanjassa.

”Haluaisin käydä myös kaikissa Euroopan maissa, Norjan vuonoilla ja Välimeren risteilyillä.”

Konepajayhtiö Metso on hellinyt osakkeenomistajia viime vuosina. Moninkertaistuneen osakekurssin lisäksi sijoittajille on tarjoiltu tukevasti kasvavaa osinkoa, eikä suunta ainakaan tulosennusteiden valossa ole muuttumassa.

Yhtiö saa merkittävää vetoapua metallimarkkinoilta. Kullan ja hopean hinnat kirmasivat alkuvuonna uusiin ennätyksiin sijoittajien etsiessä turvasatamia. Myös tärkeän teollisuusmetallin kuparin hinta on tänä vuonna kaikkien aikojen ennätyslukemissa energia- ja datakeskusinvestointien kiihtyessä maailmalla.

Kun kaivosyhtiöillä menee lujaa, myös mineraalien käsittelyyn ja jalostukseen laitteita valmisteleva Metso pääsee pörhistelemään höyheniään.

Kuparimarkkina käy kuumana

Kuparin hinta on parin viime vuosikymmenen aikana noin kolminkertaistunut, ja vuoden aikana nousua on tullut noin 40 prosenttia.

Wall Streetillä metallia on usein kutsuttu ”Tohtori Kupariksi”, sillä sen hintakehityksellä voidaan mitata koko maailmantalouden vointia. Kuparia käytetään lähes kaikessa, esimerkiksi rakentamisessa, elektroniikassa ja sähköverkoissa.

Nyt metallia kirittävät monet kehityskulut, kuten uusiutuvan energian vaatimat investoinnit, liikenteen nopea sähköistyminen ja uusia kierroksia ottava datakeskusbuumi. Taustalla on myös huoli tarjonnan riittävyydestä. Uusien kaivosten avaaminen on hidasta, ja vanhoissa kaivoksissa malmipitoisuudet laskevat. Yhden kuparitonnin tuottamiseksi joudutaan käsittelemään yhä enemmän kiveä.

Kun kuparin hinta nousee, kuparia tuottavien kaivosyhtiöiden kannattavuus kohenee. Voitot investoidaan uusiin kaivoksiin, nykyisten laajentamiseen sekä tietenkin uusiin koneisiin. Kuparimalmi täytyy murskata, jauhaa ja prosessoida.

Alan laitetoimittajat, Metso mukaan lukien, pääsevät vuolemaan kultaa. Erityisesti tilanne näkyy Metson Minerals-liiketoiminnassa.

Metson mineraaliliiketoiminnan altistuksesta arviolta yli 40 prosenttia on nimenomaan kuparia. Yhtiö on siis alallaan yksi kasvavan kuparikysynnän suurimmista hyötyjistä.

Kuparin kaltaisten tärkeiden raaka-aineiden hintojen nousu korreloi tyypillisesti hyvin Metson mineraaliliiketoiminnan tilauskannan kanssa. Toisella vuosineljänneksellä yhtiön tilaukset kasvoivat segmentissä 24 prosenttia vuodentakaisesta. Laitetilauksissa kasvu oli 50 prosenttia.

Yhtiön mukaan kasvu oli laaja-alaista eri metalleissa, markkina-alueilla ja tuoteryhmissä. Asiakkaiden investointihalut eivät ole hyytymässä, ja lupaavia signaaleja saatiin erityisesti sähköistymiseen ja energiasiirtymään liittyvissä hankkeissa.

Myöskään jalometallimarkkinaa ei Metson kohdalla kannata unohtaa, sanoo analyysitalo Inderesin yhtiötä seuraava analyytikko Aapeli Pursimo.

”Esimerkiksi kullan hinta on korkealla, mikä tukee sektorin yhtiöiden tuloskehitystä sekä investointeja.”

Metson liiketoiminnoista pienempi kivenmurskaus on kehittynyt vaisummin.

Rakentamiseen ja infrarakentamiseen vahvasti kytkeytyvällä kivenmurskausmarkkinalla Euroopan sisällä on ollut alueellisia eroja, ja aktiivisin markkina on ollut Itä- ja Etelä-Euroopassa. Pursimon mukaan markkinan pohja on todennäköisesti kuitenkin nähty myös Länsi-Euroopassa, mutta selkeän piristymisen aikataulua voi vielä arvuutella.

Jälkimarkkinalta tukea

Ennusteiden valossa teollisuusmetallien kysynnän kehitys näyttää niin vahvalta, että markkinoilla on puhuttu jopa vuosikymmenen kestävästä ”supersyklistä”.

Tasaista nousukautta Metson asiakkaille ei kuitenkaan voi ennustaa. Metallimarkkina on historian valossa vahvasti syklinen.

Ainakin nykyisillä teknologioilla kuparia kuitenkin tarvitaan yhä enemmän, ja kaivosten ylösajo ottaa aikansa, Pursimo sanoo.

Uudet kaivosinvestoinnit ovat nykyään haastavia metallien kysynnästä riippumatta. Niin sanotuissa greenfield-investoinneissa kaivoksia perustetaan alueelle, jossa toimintaa tai kaivosinfrastruktuuria ei ole ennestään. Greenfield-hankkeissa luvitusprosessit ovat pitkiä, ja uuden esiintymän löydöstä valmiiseen kaivokseen voi kulua 10 tai jopa 15 vuotta. Geopoliittiset kuviot, raaka-aineiden hinnat ja markkinakorot voivat tuollaisena aikana vaihdella rajustikin.

Uudet kaivokset ovat todennäköisesti pitoisuuksiltaan alhaisempia, mikä taas vaatii enemmän työtä louhinnan ja jalostuksen puolelta. Se nostaa käsiteltäviä tonnimääriä ja sitä kautta jossain määrin myös kulutus- ja varaosien kulutusta.

”Kysynnän lisäksi hintaa tukee siis muun muassa se, että uuden kuparin tuominen markkinalle on kalliimpaa”.

Kaivosteollisuudessa investoinnit etenevät vaiheittain. Ensin tilataan ratkaisuja uuden hankkeen rakentamiseen, myöhemmin laitteita tuotannon eri vaiheisiin ja lopulta huolto- ja kulutusosia. Juuri jälkimarkkina tarjoaa Metsolle vakautta kuumien investointiaaltojen jälkeenkin. Varaosia, kulutusosia ja huoltopalveluja tarvitaan myös silloin, kun asiakkaat lykkäävät uusia investointeja.

Yhtiön jälkimarkkinaliikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä 14 prosenttia vertailukaudesta ja vastaa jo 57 prosentista koko konsernin liikevaihdosta.

Metso ei suinkaan ole suhdanteista riippumaton yhtiö. Jos kuparin ja muiden metallien hinnat laskevat pitkäksi aikaa, kaivosyhtiöt voivat siirtää investointejaan. Se näkyisi ensin uusien laitteiden tilauksissa ja myöhemmin väistämättä myös jälkimarkkinassa.

Säikähdyksiä on tullut, mutta edes globaalit kauppakiistat eivät ole horjuttaneet metallimarkkinaa saati Metsoa. Tilanteen luovimisessa auttavat yhtiön globaalit toiminnot ja toimitusketjut.

Rima korkealla

Ennusteiden valossa kaivosalan investointitahti ei vielä lähivuosina ole taittumassa – päinvastoin. Investointipankki Pareto Securitiesin laskelmissa alan investoinnit kasvavat tänä vuonna noin 20 prosenttia. Lukema on yli viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin alkukevään ennuste. Vuoteen 2030 mennessä investointien odotetaan kasvavan vähintään 50 prosenttia.

Valtiot haluavat turvata kriittisten raaka-aineiden saannin, ja monen kaivosyhtiön kalusto alkaa olla vaihto- tai päivityskunnossa.

Mikäli suora kytkös metallimarkkinan hintojen ja laitevalmistajien tilauskantojen välillä pysyy, luvassa on vielä useita kasvun vuosia Metson kaltaisille yhtiöille.

Metsoa seuraavien analyytikoiden mielestä osake alkaa olla jo täyteen hinnoiteltu. Konsensus on yhä ”lisää”, mutta positiivinen suositus on alle puolella analyytikoista. Nousuvaraa tavoitehintaan ei ole enää valtavasti.

Pursimon mukaan rima alkaa olla jo aika korkealla. Osakekurssiin on jo hinnoiteltu mukavasti tuloskasvua, eikä sijoittajilta ole jäänyt huomioimatta kuumana käyvä kaivosmarkkina.

”Lyhyellä aikavälillä nostetta voisivat tuoda isot tilaukset, tai korkojen ja yleisen epävarmuuden lasku.”

Esimerkiksi viime viikolla Metso kertoi solmineensa tähän mennessä suurimman analysaattoreihin liittyvän elinkaaripalvelusopimuksensa merkittävän eteläamerikkalaisen kuparintuottajan kanssa. Sopimuksen arvo on yli 40 miljoonaa euroa viisivuotisen sopimuskauden aikana.

Ennusteisiin nousuvaraa toisi myös se, että yhtiön kannattavuuskehitys liikkuisi nopeammin sen omaa tavoitetta kohti. Metso tavoittelee konsernitasolla yli 18 ja Minerals-segmentissä yli 20 prosentin ebita-marginaalia vuoteen 2028 mennessä.

Tavoitteet ovat Pursimon mukaan saavutettavissa etenkin konsernitasolla onnistuneella strategian toteutuksella.

”Se vaatisi liikevaihdon kasvua, mikä toisi operatiivista vipua etenkin laitepuolella. Kun uuslaitteet myyvät, myös jälkimarkkina kasvaa viiveellä, ja siellä marginaalit ovat vielä selvästi paremmat.”

Analyytikoiden konsensusennusteet vuodelle 2028 ovat jo käytännössä yhtiön tavoitteiden tasolla, eli markkina näyttää jo odottavan tavoitteisiin pääsyä tai jopa niiden ylittämistä.

”Tiettyä tehostamisen varaa voi vielä olla, mutta varmasti kaikista helpoimmat toimenpiteet on jo yhtiössä tehty. Joitain bolt-on-tyyppisiä yritysostoja varmaan nähdään lähivuosina, mutta suurempia järjestelyjä en lähtisi spekuloimaan.”

Erittäin pienten ja halpojen bluetooth-kaiutinten maailmaan mahtuu kaikenlaisia härpäkkeitä. On räyhäköillä bilevaloilla koristeltuja malleja ja hyvin erikoisesti muotoiltuja vaihtoehtoja, joiden hinnat liikkuvat noin 10–50 euron välillä.

Ikea on iskenyt näille markkinoille Kallsup-kaiuttimella, joka maksaa vain viisi euroa. Paljon tämän halvempaa bluetooth-kaiutinta ei ole mahdollista löytää mistään kivijalkaliikkeestä.

Mutta voiko näin halvalla hinnalla saada mitään muuta kuin elektroniikkaromua?

Halvan hinnan lisäksi Kallsup on todella yksinkertainen laite. Pienessä muovikuutiossa on yksi painike toiston hallintaan ja toinen bluetooth-yhteyden muodostamiseen. Kaiuttimen takana on usb-c-portti. Yksi led-valo kertoo laitteen olevan päällä. Edes äänenvoimakkuutta ei voi säätää kaiuttimesta itsestään.

Siinä se. Ei värikkäiden led-valojen ilotulitusta, hienoa tuotepakettia tai kantolenkkiä.

Kallsup on myös sisuskaluiltaan yksinkertainen. Kun kaksi ristipääruuvia avataan, koko muovikotelo napsahtaa auki. Sisältä paljastuu 750 milliampeeritunnin akku, piirilevy ja paikoilleen ruuvattu kaiutinelementti.

Komponentteja ei ole liimattu kiinni, joten koko laitteen purkaminen onnistuu näppärästi. Ainoastaan kumieristeet on liimattu. Niiden tehtävänä on estää ääntä vuotamasta painikerei’istä tai laitteen takaa.

Helpon purettavuuden takia Kallsup soveltuu rakenteluprojekteihin, joissa tarvitaan pientä bluetooth-kaiutinta. Sisuskalut saa helposti irti ja ne voi siirtää värikkäästä kotelosta muualle.

Potkua pienessä kuutiossa

Miltä Kallsup oikein kuulostaa? Heti alkuun on todettava, että viiden euron kaiuttimelta ei kannata odottaa ihmeitä. Laite ei tarjoile elämää mullistavaa hifi-elämystä eikä saa sukkia pyörimään jaloissa. Ääni kuulostaa ohuelta, hiukan diskanttivoittoiselta, ja erityisesti bassotoisto jää vaatimattomaksi.

Kaiuttimen jatkuvaksi tehoksi on ilmoitettu kolme wattia, joten kyseessä ei ole mikään tehopumppu. Laitteelle ei ole virallista mobiilisovellusta, joten kuuntelukokemukseen ei ole mahdollista tehdä sen kummempia säätöjä. Toki osassa äänilähteitä on valmiina mahdollisuus säätää ääntä.

Kuitenkin hintaansa nähden pienen monokaiuttimen ääni on oikein hyvä. Laitteessa riittää äänenvoimakkuutta kohtuullisesti, eikä ääni säröydy kovemmillakaan voimakkuuksilla. Erityisesti sisätiloissa kaiuttimessa riittää potkua, jos sen tehtävänä on viihdyttää vain paria henkilöä.

Viiden euron laitteeksi Kallsup on erinomainen. Toki kuuntelukokemus on aivan toisesta maailmasta verrattuna esimerkiksi JBL:n erinomaiseen Go 5 -minikaiuttimeen, joka myös maksaa kymmenen kertaa enemmän kuin Ikean kaiutin.

Jos kuuntelukokemukseen haluaa lisäpuhtia, Kallsup-kaiuttimia voi liittää toisiinsa. Ominaisuutta ei ole rajoitettu ainoastaan kahteen laitteeseen, vaan teoriassa kaiuttimia voi ketjuttaa toisiinsa jopa 100 kappaletta. Ketjutus toimii ainoastaan Kallsup-kaiutinten välillä. Hirveän hienostunutta äänentoistojärjestelmää pikkukaiuttimilla ei saa rakennettua, mutta mahdollisuus liittää useampia laitteita yhteen on tervetullut lisä.

Pienen akun voimalla kaiuttimessa riittää kuunteluaikaa valmistajan mukaan noin yhdeksäksi tunniksi. Erikoisena yksityiskohtana laite päästää sensuellin henkäyksen, kun se yhdistetään latauspiuhaan. Avokonttorissa aavistuksen eroottinen ääni sai testaajan korvat punehtumaan.

Yllättävän hyvä

Ikean Kallsup on ilahduttava ultrahalpa minikaiutin, joka keskittyy olennaiseen. Laitteen voi huoletta sijoittaa esimerkiksi lastenhuoneeseen, jossa äänenvoimakkuuden säädön puuttuminen voi olla jopa toivottava ominaisuus.

Pikkukaiutin on helppo napata reppuun kesärientoja varten, vaikka sitä ei ip-luokituksen puuttuessa pidä altistaa hiekalle tai kosteudelle.

Viiden euron hinnalla lähtöoletus on se, että laite paljastuu elektroniikkaromuksi, jonka voi suoraan viedä kierrätettäväksi. Ihmeitä Ikean minikaiuttimelta ei kannata odottaa, mutta laitetta uskaltaa huoletta suositella esimerkiksi reissukaveriksi, työpöydän piristykseksi tai aihioksi omaa rakenteluprojektia varten.

Teslan Full Self-Driving -ajoavustin rikkoi toistuvasti liikennerajoituksia Belgiassa heinäkuussa suoritetuissa testeissä. Rutiininomaisesti nopeusrajoituksia ylittänyt järjestelmä yritti omavaltaisesti rikkoa muitakin rajoituksia, uutistoimisto Reuters kertoo.

Eurooppalaiset liikenneviranomaiset pohtivat parhaillaan FSD-järjestelmän hyväksymistä EU:n alueella. Testitulokset nostavat esiin perusteltuja kysymyksiä järjestelmän turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Kevyen liikenteen turvallisuutta ajava Johanna.be-ryhmä suoritti kolmipäiväisen testijakson Belgiassa heinäkuussa. Tuona aikana Teslan FSD-järjestelmän avulla ajettiin noin 400 kilometrin testikokonaisuus.

Testien aikana havaittiin fs-järjestelmän ylittävän nopeusrajoitukset erityisesti 20 ja 30 kilometrin rajoitusalueilla. Reutersin mukaan järjestelmä näytti kuljettajalle virheellisesti todellista korkeampia nopeusrajoituksia.

Tämä olisi saattanut harhauttaa kuljettajan sallittua korkeampiin ajonopeuksiin. Teslan FSD-ajoavustin kykenee toteuttamaan erilaisia ajotehtäviä, mutta edellyttää aina kuljettajan valvontaa.

Ruotsi epäilevällä kannalla

Hollantilaiset liikenneturvallisuusviranomaiset hyväksyivät järjestelmän alueellaan huhtikuussa. Belgia on myöhemmin seurannut naapurimaan esimerkkiä.

Useat EU-maat ovat Ruotsin tavoin yhä epäilevällä kannalla esimerkiksi nopeusrajoituksiin liittyneiden ylitysten vuoksi. Jo järjestelmän hyväksyneet maat puolestaan korostavat kuljettajan viimekätistä vastuuta järjestelmää käytettäessä.

Raportti sisälsi myös myönteisiä havaintoja järjestelmän toiminnasta. Erityisesti pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kohtaamisissa järjestelmä toimi ”varovaisesti jalankulkijat ja pyöräilijät huomioiden.”

Tämä ei kuitenkaan ”tehnyt tyhjäksi nopeusrajoitusten ylityksiä ja pyöräkaistoilla tapahtuneita rikkomuksia.”

”Vastuu kuljettajalla”

Tesla julkisti aiemmin kuluvassa kuussa oman versionsa FSD-järjestelmän toimivuudesta. Yhtiön mukaan järjestelmä ei riko tarkoituksellisesti nopeusrajoituksia ja sopeuttaa nopeutensa ympäröivän liikenteen mukaan.

FSD-järjestelmän hyväksyneen Flanderin hallituksen edustaja Xavier Lesenne sanoi järjestelmän ”oppivan ja käsittelevän jatkuvasti uutta ja täydentävää tietoa”.

Hän painotti kuljettajan kantavan jatkuvasti ”sataprosenttisen vastuun” ja valmiuden puuttua, mikäli ”järjestelmä tekee virheen taikka ei asianmukaisesti noudata liikennerajoituksia.”

Hänen mukaansa Teslan data osoittaa järjestelmällä olevan ”merkittävää onnettomuuksia ehkäisevää potentiaalia”.

Raportti ministeriölle

Johanna.be:n mukaan järjestelmä ylitti toistuvasti 30 kilometrin nopeusrajoitukset Brysselin alueella tehdyissä testeissä keskimääräisen vauhdin ollessa 44 kilometriä tunnissa.

Järjestelmä havainnoi kyllä 30 kilometrin merkin, mutta näytölle se tarjosi 50 kilometrin nopeusrajoitusta. Ryhmän keräämä videomateriaali osoittaa FSD-avusteisen Teslan yrittävän ohittaa pyöräilijöitä alueilla, joissa se on kiellettyä.

Esimerkiksi The European Transport Safety Council on toistuvasti esittänyt epäilyjä, kykeneekö FSD sopeutumaan erilaisiin eurooppalaisiin liikenneturvallisuuskäytäntöihin.

Johanna.be on lähettänyt raporttinsa Flanderin alueen liikenneministeriöön. Tesla ei ole vastannut Reutersin kommenttipyyntöihin.

Moni sankari esti katastrofin Flydubain keskiviikkoisella lennolla, sanoo Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu.

Yksi heistä on alustavien tietojen mukaan israelilainen matkustaja Yaniv Hayun, joka on kertonut lennon tapahtumista Netanjahulle. Asiasta kertoo CNN.

Hayun kertoo havahtuneensa kirkaisuun lentokoneessa. Hän kertoo yrittäneensä päästä koneen ohjaamoon useamman henkilön kanssa.

Ovea oli hänen mukaansa vaikeaa saada auki, koska puukotettu lentäjä nojasi sitä vasten.

Kun Hayun pääsi ohjaamoon, hän näki kertomansa mukaan hyökkääjän koneen hallintalaitteiden luona. Näytti siltä, että hyökkääjä yritti ”tehdä koneesta ohjauskelvottoman”, Hayun sanoo.

– Istuimilla ei ollut lentäjiä. Yksi heistä oli lattialla, toinen oli [hallintalaitteiden luona], hän kertoo CNN:n mukaan.

Hayun sanoo, että hän otti hyökkääjän kuristusotteeseen ja raahasi hänet pois muiden matkustajien kanssa.

– Juoksin takaisin, nappasin kiinni ohjaimista ja aloin vetää niitä taaksepäin, matkustaja kertoo.

Hayunin mukaan kaikki tapahtui sekunneissa. Hän sanoo osanneensa napata ohjaimista seuraamansa televisiosarjan vuoksi.

– Seuraan Air Crash Investigation -sarjaa, herra pääministeri. Oikeasti! Hayun sanoo.

Flydubai-lentoyhtiön mukaan koneen hätälaskun suoritti kaksi koneen kyydissä ollutta henkilökunnan jäsentä.

”Emme olisi koskaan selvinneet”

Koneessa matkustanut israelilainen Asaf Rajuan kertoo olleensa yksi hyökkääjän taltuttajista. Asiasta uutisoi muun muassa The New York Times (NYT).

– Taltutimme hänet hyvin nopeasti, Rajuan sanoo.

Rajuanin mukaan hän ja viisi muuta matkustajaa toimivat ”vaistojensa varassa” ymmärrettyään, että kone ei ollut lentäjien hallinnassa. Hän uskoo, että ilman väliin menneitä matkustajia ”emme koskaan olisi selvinneet”.

Hammaslääkäri Shota Musayev puolestaan kertoo hoitaneensa loukkaantunutta lentäjää. Hänen mukaansa lentäjä oli saanut vakavia vammoja päähänsä ja viiltoja käsiinsä.

Musayev sanoo olleensa mukana hyökkääjän taltuttamisessa. Hän kertoo sitoneensa hyökkääjän kädet kuulokkeiden johdolla. Hyökkääjän vartalolla oli hänen mukaansa verta, mutta ei ole selvää, oliko se hänen omaansa.

Netanjahu on kutsunut sankariksi myös hyökkäyksessä loukkaantunutta lentäjää. Pääministerin mukaan intialainen Smit Machchhar ”taisteli vastaan, vaikka hän oli vakavasti loukkaantunut tultuaan puukotetuksi”.

– Hän pelasti 174 ihmisen hengen, niin Israelin kansalaisten kuin muidenkin maiden kansalaisten, Netanjahu kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo keskustelleensa koneen tapahtumista Netanjahun kanssa. Hän kertoo kuulleensa, että israelilainen putkimies auttoi estämään koneen syöksyn maahan.

Hyökkääjäksi epäillään toista lentäjää, koneen perämiestä, joka on viranomaislähteiden mukaan Omanin kansalainen. Oman ei ole kommentoinut väitettä.

Itä-Suomen poliisi kertoo tiedotteessaan eteläsavolaisesta naisesta, joka oli saanut elokuun alussa puhelun suomalaisesta numerosta. Soittaja esittäytyi pankin edustajana ja kertoi, että naisen pankkitili oli hakkeroitu, mistä johtuen tili oli suljettava välittömästi. Lisäksi soittaja pyysi naista näpyttelemään puhelimeensa tunnuslukuja.

Nainen tajusi äkkiä tulleensa huijatuksi. Hän soitti pankin sulkunumeroon, sulki pankkitilinsä ja teki rikosilmoituksen poliisille.

Tehokas toiminta oli avainasemassa, sillä poliisi kertoo päässeensä naisen tililtä tehtyjen tilisiirtojen jäljille nopeasti, ja tililtä viedyt lähes 30 000 euroa onnistuttiin saamaan takaisin.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.

Itä-Suomen poliisin mukaan sen tietoon tulee lähes päivittäin verkkopetoksia, joissa rikolliset ovat esiintyneet muun muassa pankkien ja viranomaisten edustajina, kalastelleet ihmisten arkaluonteisia tietoja tai houkutelleet uhreja valheellisiin sijoituksiin.

Elokuussa poliisille ilmoitetuissa tapauksissa yksittäiset itäsuomalaiset uhrit menettivät jopa useita kymmeniä tuhansia euroja.