Suomi on hyvin tietoinen Suomenlahdelle kerääntyneistä Venäjän niin sanottuun varjolaivastoon kuuluvista tankkereista, kertoo Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin toimitukselle.
Aiemmin huhtikuussa Iltalehdessä kerrottiin Virossa nousseesta huolesta. Se kosketti arviolta 30–40 tankkeria, jotka ovat Ukrainan Venäjän öljysatamiin kohdistuneiden iskujen takia olleet jopa viikkokausia ankkuroituneena Venäjän aluevesille sekä Suomen ja Viron aluevesien väliin jäävälle kapealle merialueelle.
Iljinin mukaan on totta, että Ukrainan Laukaansuun ja Koiviston öljysatamiin kohdistamat iskut vähensivät niiden lastauskapasiteettia tilapäisesti.
– Se aiheutti sen, että näitä lastia hakemaan menossa olevia tankkereita kerääntyi normaalia enemmän – suuruusluokkaa noin tuplaten normaaliin verrattuna – näille ankkuripaikoille, Iljin kertoo.
Iljinin mukaan tankkereita kerääntyi etenkin Virolle kuuluvan Vaindloon saaren lähettyville kansainväliselle vesialueelle, Laukaanlahden pohjoispuolelle, Suursaaren itäpuolelle sekä Koiviston öljysataman eteläpuolelle. Kaikki nämä ankkuripaikat ovat varjolaivaston alusten käytössä normaalitilanteessakin.
– Suuruusluokka varmaan pitää paikkansa mitä Virossa on raportoitu, joskin suma on jossain määrin jo vähenemään päin. Varjolaivaston liikenne Suomenlahdella on käytännössä samoissa lukemissa kuin ennen Ukrainan iskuja.
Uhka olemassa
Tilanteen ei voi Iljinin mukaan kuitenkaan suoraan sanoa menneen parempaan suuntaan.
Öljysatamien lastauskapasiteetin palauduttua aiemmin ankkuroituneena olleet tankkerit seilaavat nimittäin jälleen Suomenlahtea länteen täydessä lastissa.
Venäjän varjolaivastoon kuuluvat alukset ovat suurelta osin vakuuttamattomia ja usein myös huonokuntoisia sekä iäkkäitä. Tämä taas nostaa ympäristövahingon riskiä Suomenlahdella.
– Ympäristövahingon uhka on kyllä huomattavan korkealla tasolla, vaikka ankkuroituvien laivojen määrä hiukan onkin vähentynyt.
Viron merivoimien mukaan tilanteessa on myös sotilaallinen riski, kun Venäjän sota-alukset saattavat varjolaivaston tankkereita.
Iljinin mukaan Venäjän laivasto ei varsinaisesti saata tankkereita, mutta sen alukset kyllä partioivat aktiivisesti Suomenlahdella sekä laajemmin Itämerellä.
– Tämä on meillä toki hyvin tiedossa ja seurannassa. Siihen ei mitään erityistä Suomeen kohdistuvaa uhkaa liity. Totta kai seuraamme tilannetta ja mahdollisia kehityskulkuja tarkasti, Iljin sanoo.
Puuttuisiko Suomi?
Viron merivoimien komentaja Ivo Värk kertoi Viron yleisradio ERR:lle, että Viro ei aio puuttua varjolaivaston toimintaan, koska sotilaallisen eskalaation riski on liian suuri.
Viron viranomaisten mukaan tilanteeseen puututaan esimerkiksi ympäristöuhkien tai kriittiseen vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvien vaurioiden yhteydessä.
Jos Suomen aluevesien lähistölle tulisi tällaisia suuria alusryppäitä, puuttuisiko Suomi tilanteeseen?
– Niin kauan kun ne laivat ovat kansainvälisillä vesillä, niitä koskee merenkulun vapaus, eikä rantavaltiolla silloin ole toimivaltaa siihen asiaan ainakaan operatiivisesti millään tavalla vaikuttaa, Iljin vastaa.
Hänen mukaansa Suomella olisi kuitenkin mahdollisuus toimia tilanteessa, jossa ympäristövahinko on tapahtunut tai sen vaara on ilmeinen.
– Silloin meillä on pelastuslain perusteella mahdollisuus ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ympäristövahingon vaaran vähentämiseksi tai ympäristövahingon torjumiseksi myös kansainvälisillä vesialueilla.
– Mutta pelkkä laivojen ankkurointi ei aiheuta sellaista ilmeistä ympäristövahingon riskiä, mikä mahdollistaisi operatiiviset toimenpiteet, hän lisää.
