Tekniikka&Talous selvitti Suomen 20 suurinta infrarakentajaa ja niiden talousluvut. Varsinkin asfalttipuolella valtion panostukset teihin näkyvät kovina kasvulukuina yrityksissä. Jutun taulukosta näet kaikkien suurimpien yritysten taloustiedot.
Asuntorakentaminen on ollut viime vuosina Suomessa alamaissa, mutta infrarakentaminen on jopa kasvanut. Näin voi päätellä ainakin Suomen 20 suurimman infrarakennus- ja kunnossapitoyhtiön liikevaihtoluvuista vuodelta 2025.
Enemmistöllä yrityksistä liikevaihto kasvoi ja tulostakin tuli mukavasti, joskin maltillisesti. Liiketulosprosentin mediaani oli 5,1.
Miljardiliigalaisia ei Suomen infrayrityksissä ole, mutta kaksi suurinta ovat selvästi omassa luokassaan.
GRK Infra teki liikevaihtoa 872 miljoonaa ja valtion Tieliikelaitoksesta aikoinaan yhtiöitetty Destia-konserni 790 miljoonaa. Vuodesta 2021 ranskalaiseen Colas-konserniin kuulunut Destia raportoi Suomessa ainoastaan konsernitason liikevaihdon mutta ei esimerkiksi liiketulosta.
Emoyhtiön talousluvuista käy kuitenkin ilmi, että yhtiö on kannattava, vaikka liiketulos (3,5 %) häviääkin monille kilpailijoille.
”Tilauskanta oli vuoden 2025 lopussa ennätyksellisen vahva. Kannattavuus parani edelleen ja oli parempi kuin koskaan aiemmin sekä euromääräisesti että suhteellisesti mitattuna”, Destia kertoo tilinpäätöstiedotteessaan.
Yhtiön historian suurin urakka on paraikaa rakennusvaiheessa oleva Vantaan ratikka: sen sopimusten yhteisarvo Destialle on 433 miljoonaa euroa.
Infra-alan kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat toimijat liikkuvat puolen miljardin liikevaihtotasolla: rakennusyhtiö YIT:n infra-segmentti 517 miljoonassa ja Peab Industri 469 miljoonassa.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Kovinta tulosta teki yritysjoukon toiseksi pienin, Wasa Dredging Group, jonka liiketulosprosentti oli 24,4 noin 52,5 miljoonan liikevaihdolla. Yritys on erikoistunut vedenalaiseen poraukseen ja räjäytyksiin sekä ruoppauksiin.
Yli 10 prosentin tulokseen ylsivät myös RTA-Yhtiöt (14,3 prosenttia), Peab Industri (13 prosenttia) ja Asfalttikallio (11,2 prosenttia). Vaatimattomin liiketulos, 0,4 prosenttia, oli joukon kolmanneksi pienimmällä yhtiöllä Terranorilla, jonka liikevaihto oli 55 miljoonaa euroa. Se tuottaa viher- ja ympäristörakentamisen sekä kunnossapidon palveluita.
Monet suurimmista ovat pörssissä
Suurimmissa infrayhtiöissä on paljon pörssiyhtiöitä. Listan yhtiöistä GRK Infra on listattu Helsingin pörssiin, samoin YIT ja Kreate Group. GRK listautui vasta huhtikuun alussa 2025.
Teiden rakentamiseen erikoistuneet Peab Industri ja Skanska Infra ovat pörssiyhtiöiden osia. NRC Group Finland taas on osa norjalaista pörssiyhtiötä NRC Groupia.
Listan 7. suurin yritys, Lohkare Infra, on perustettu vasta kesällä 2025, kun VM Suomalainen, Lännen Alituspalvelu ja Oteran yhdistyivät. Lohkare Infran omistaa eurooppalainen sijoitusyhtiö Triton.
Monilla listan yhtiöistä kaikki liikevaihto syntyy Suomessa, mutta ei kaikilla. Infrayhtiöistä suurin GRK esimerkiksi toimii myös Ruotsissa ja Virossa. Sen liikevaihdosta vain hiuksenhienosti alle 50 prosenttia syntyi Suomessa. Kreate puolestaan toimii vakiintuneesti myös Ruotsissa ja tunnustelee mahdollisuuksia laajentaa pysyvämmin Norjaan, missä toimii projektiluonteisesti.
GRK:lla kaksi uutta jättiurakkaa
GRK on ilmoittanut tavoittelevansa vähintään 950 miljoonan euron liikevaihtoa vuoteen 2028 mennessä.
”GRK:lla on parhaillaan käynnissä vahva kehitysvaihe. Perinteisen infra- ja väylärakentamisen lisäksi näemme merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti energiasiirtymää tukevissa investoinneissa, sähköverkoissa, uusiutuvan energian hankkeissa sekä datakeskusmarkkinaan liittyvässä infrastruktuurissa”, GRK:n toimitusjohtaja Mika Mäenpää kertoo.
Yhtiöllä on vahva tilauskanta. Erityisen suuria uusia projekteja ovat Vantaan raitiotiehanke, jonka arvo GRK:lle on 79 miljoonaa euroa, sekä valtatie 5:n parannushanke, 68 miljoonaa euroa. GRK on mukana myös esimerkiksi Espoon kaupunkiradan ja Rail Baltican rakentamisessa.
Asfaltoinnin kuumaa vuotta seurasi jäähtyminen
Erityisen kovaa, yli 99 prosenttia, liikevaihto kasvoi teiden, katujen ja pihojen päällystämiseen keskittyneellä Asfalttikalliolla. Sen tilikausi ei ole kalenterivuosi, vaan luvut ovat huhtikuussa 2025 päättyneeltä tilikaudelta, käytännössä vuoden 2024 urakoista.
Asfalttikallion toimitusjohtaja Kalle Ikkelän mukaan valtion panostus teiden korjaamiseen näkyy merkittävästi yhtiön ja koko päällystysasfaltointialan liikevaihdossa.
”Nykyinen hallitushan panosti vahvasti tiestön korjausvelan poistamiseen, erityisesti vuonna 2024.”
Nyt seuraavina vuosina korjausrahoja on vähennetty, joten yhtä muhkeaa hieman yli 300 miljoonan euron liikevaihtoa ei ole tulossa.
Kaupunkien ja kuntien päällystysurakat ovat niin ikään merkittävä kokonaisuus, mutta yksittäisten kuntien investointi-innon vaihtelu ei heiluta liiketoimintaa samalla tavoin kuin valtion. Pienempi osuus liiketoimintaa ovat yksityisten pihojen asfaltoinnit.
Tekniikka&Talouden vuonna 2025 tekemän selvityksen mukaan Asfalttikallio oli viiden kärjessä, mitä tulee julkisen sektorin hankkeilla tienanneisiin infrayhtiöihin.
Asfalttialan tulosnäkymiä rasittaa myös öljyn korkea hinta. Asfaltissa käytetty bitumi on raskasta öljyjaetta, ja lisäksi asfalttimassan lämmitykseen käytetään yhä lähinnä fossiilisia polttoaineita, esimerkiksi kevyttä polttoöljyä.
Listan yhtiöistä liikevaihdoltaan pienin on maa- ja ympäristörakentamiseen erikoistunut RTA-Yhtiöt 48,3 miljoonalla. Edellisvuodesta sen liikevaihto laski 2,9 prosenttia.
”Ihan hyvältä näyttää kuluvalla tilikaudella. Tavoitteena on nostaa liikevaihto 50 miljoonaan tällä tuloskaudella”, kertoo toimitusjohtaja Nina Lindström.
Noin sata henkeä työllistävä yritys on yksityisesti omistettu perheyhtiö. Yhtiön historian suurin urakka, Fingridin Hepokorven sähköasema Espoossa, valmistui vuonna 2025.
