Uutiset ja blogit

Volkswagen putosi vuonna 2025 Kiinan automyynnissä kolmanneksi. Vuonna 2024 se menetti vuosikymmenen kestäneen johtoasemansa kiinalaiselle BYD:lle, ja viime vuonna myös toinen kiinalaisvalmistaja Geely ajoi siitä ohi.

Volkswagenin ja sen kahden yhteisyrityksen FAW:n ja SAIC Motorin markkinaosuus putosi 10,9 prosenttiin edellisvuoden 12,2 prosentista.

Viime vuonna BYD säilytti ykköstilansa, vaikkakin sen osuus laski 14,7 prosenttiin 16,2 prosentista.

Kakkoseksi kivunneen Geelyn osuus nousi 11 prosenttiin 7,7 prosentista, kertoo uutistoimisto Reuters.

Volkswagenin kolmas sija kuitenkin takaa sen, että se on pysynyt myydyimpänä ulkomaisena merkkinä Kiinassa.

Volkswagen tekee Kiinassa yhteistyötä myös autonvalmistaja Xpengin kanssa ja aikoo kehittää seuraavan sukupolven autoja Kiinassa Horizon Roboticsin kanssa. Jälkimmäisen kanssa VW kehittää älykkäitä ajojärjestelmiä ja siruja.

Muiden ulkomaisten valmistajien kuten General Motorsin ja Toyotan osuus on myös pienentynyt. Syynä pidetään sitä, että ne ovat siirtyneet kiinalaisia kilpailijoita hitaammin täyssähköautoihin. Paikalliset kuluttajat suosivat niitä yhä enemmän valtion tukien ansiosta.

Kiinalaiset autonvalmistajat kasvattivat osuuttaan pääasiassa edullisten autojen segmentissä. Siinä autojen hinta on alle 150 000 yuania eli alle 19 000 euroa. Kyseinen segmentti muodosti yli 50 prosenttia Kiinan uusien henkilöautojen myynnistä viime vuonna.

Laivue 2020 -hankkeen neljännen ja viimeisen monitoimikorvetin valmistus käynnistettiin aloittamalla sen teräsleikkaus, kertoo Puolustusvoimat tiedotteessaan.

Rauman telakalla laskettiin samalla myös kolmannen Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetin köli.

Kölinlasku on aluksen rakentamisessa perinteinen ja symbolisesti tärkeä hetki, joka merkitsee rungon kokoonpanon konkreettista käynnistymistä.

Seremoniassa kölilohko asetettiin rakennuspukeille. Sen alle sijoitettiin perinteiset onnenkolikot.

Teräsleikkaus on puolestaan ensimmäinen konkreettinen vaihe aluksen fyysisessä rakentamisessa ja merkitsee tuotannon virallista käynnistymistä.

Laivue 2020 -hankkeen tavoitteena on toimittaa kaikki neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia Merivoimien käyttöön tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Ensimmäisen korvetin rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2024, alus laskettiin vesille toukokuussa 2025 ja sitä varustellaan parhaillaan.

Toisen korvetin rakentaminen käynnistyi lokakuussa 2024, köli laskettiin toukokuussa 2025 ja sen runko on valmistunut joulukuun lopussa 2025. Kolmannen korvetin rakentaminen alkoi elokuussa 2025 ja sen köli on nyt laskettu.

Pohjanmaa-luokan korvettien rakentamisen suora työllistämisvaikutus Suomessa on noin 3 600 henkilötyövuotta.

Laivue 2020 on yksi Puolustusvoimien strategisista suorituskykyhankkeista. Sen tavoitteena on korvata seitsemän vanhenevaa Merivoimien alusta neljällä modernilla, jäissäkulkukykyisellä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetilla.

Hankkeella vahvistetaan Suomen meripuolustuksen valmiuksia muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Ruotsalainen Vi Bilägare -lehti uutisoi sääntömuutoksesta, joka on tullut voimaan vähin äänin. Säännös koskee 22. syyskuuta 2024 jälkeen EU:ssa tyyppihyväksyttyjä uusia automalleja. Näissä autoissa huomiovalojen (päiväajovalojen) ja takavalojen on palettava samanaikaisesti myös valoisalla.

Säännös (UNECE R48, kohta 6.19.7.5) määrittelee, että takavalojen on oltava päällä yhdessä huomiovalojen kanssa, kun valaistusvoimakkuus on 1 000–7 000 luksia. Ylempi raja-arvo vastaa valoisaa mutta pilvistä päivää.

Mikäli valaistus ylittää 7 000 luksia, autonvalmistaja saa itse päättää, palavatko takavalot vai eivät. Alle 1 000 luksin valaistuksessa varsinaisten ajovalojen käyttö on pakollista.

Takavalot päälle myös vanhempiin malleihin

Tällä hetkellä sääntö koskee vain täysin uusia automalleja. Vireillä on kuitenkin ehdotus, jonka mukaan sääntely laajenisi vuonna 2027 koskemaan kaikkia EU:ssa myytäviä uusia autoja, mukaan lukien ne mallit, jotka on lanseerattu ennen syyskuuta 2024.

Sääntömuutoksen taustalla on valotekniikan kehitys. Valmisteluaineistossa korostetaan, että nykyaikainen valotekniikka on aiempaa huomattavasti energiatehokkaampaa ja pitkäikäisempää.

Valmistajat suosivat palavia valoja

Vi Bilägare havaitsi Tanskassa järjestetyn Vuoden Auto -testin yhteydessä, että vain harva valmistaja on päättänyt sammuttaa takavalot edes yli 7 000 luksin kirkkaudessa upouusissa automalleissaan. Testissä oli mukana noin 30 uutta automallia.

Valmistajien ratkaisuihin vaikuttavat LED-valojen pitkä käyttöikä ja alhainen energiankulutus. Lisäksi takavaloista on tullut tärkeä osa auton muotoilua ja "valallekirjoitusta". Useat automerkit perustelivat takavalojen käyttöä päiväsaikaan myös turvallisuudella.

Ruotsin tie- ja liikenneinstituutin (VTI) tutkija Björn Lidestam suhtautuu muutokseen myönteisesti. Hän on aiemmin tutkinut takavalojen käyttöä päivänvalossa ja sen vaikutusta liikenneturvallisuuteen.

Taloyhtiöiden hoitokulut kasvavat kuluvana vuonna, ennakoi Kiinteistöliitto tiedotteessaan. Paikkakunta- ja taloyhtiökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria.

Isohkoa nousua on luvassa erityisesti vesitaksoihin.

Kiinteistöliiton Indeksitalo-seurannan perusteella vesitaksat nousevat Tampereella 12 prosenttia, Turussa 7 prosenttia, Helsingin seudulla 6 prosenttia, Lahdessa ja Jyväskylässä 6 prosenttia ja Oulussa 5 prosenttia. Näillä alueilla nousun taustalla on käyttö- ja perusmaksujen korotus.

Lappeenrannassa vesitaksat nousevat 10,5 prosenttia. Siellä taustalla on jäteveden käyttö- ja perusmaksujen korotus.

– Vesitaksojen nousu on jatkunut jo useita vuosia, joten taloyhtiöiden on hyvä tarkistaa, että asukkailta perittävät vesimaksut ovat vesikustannusten mukaisia, Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Juho Järvinen toteaa tiedotteessa.

Kaukolämmitettyjen talojen lämmityskustannusten hintamuutokset ovat tänä vuonna valtaosaltaan pieniä edellisvuosiin verrattuna.

Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön hinnassa tapahtuu Kiinteistöliiton mukaan pieniä muutoksia molempiin suuntiin.

– Ennakoimme kaupunkien kaukolämpötaloihin karkeasti arvioiden 2–2,5 prosentin kasvupainetta hoitokuluihin, tiedotteessa kerrotaan.

Kiinteistöliitto muistuttaa, että myös sähkön hinnan vaihteluihin on edelleen syytä varautua.

Nostureita valmistava ja kunnossapitopalveluita tarjoava Konecranes on saanut kuudennen kääntöpuominosturitilauksensa Yhdysvaltain laivastolta.

Tilaus on osa alun perin joulukuussa 2019 julkistettua sopimusta.

Tämä viimeisin prosessinosturitilaus, arvoltaan 49,7 miljoonaa dollaria, kirjattiin tammikuussa 2026.

Kääntöpuominosturi toimitetaan Portsmouthin laivastotelakalle Kitteryyn, Maineen.

Alkuperäisen sopimuksen mukaisesti Yhdysvaltain laivastolla on edelleen mahdollisuus tilata vielä yksi kääntöpuominosturi.

Suomen Ilmastopaneeli ja Suomen Luontopaneeli julkistivat keskiviikkona tutkimusraportin, jonka keskeinen viesti on selvä: Suomi ei voi saavuttaa ilmasto- ja luontotavoitteitaan, jos metsiä hakataan nykyiseen tahtiin.

Puuta on Suomessa kaadettu viime vuosina noin 73 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

EU:n vuoden 2030 ilmastotavoite on vähintään 55 prosentin päästövähennys vuoden 1990 tasosta kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050.

Suomen kansallinen tavoite on vähentää päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Samalla velvoitteena on pitää maankäyttösektorin nielut ennallaan.

Tavoitteet ovat nykytietämyksen mukaan saavutettavissa hieman yli 60 miljoonan kuutiometrin vuosittaisilla hakkuilla.

Kolme erilaista mallia

Ilmaston lisäksi on huolehdittava luonnon monimuotoisuudesta. Tämä vaatii raportin mukaan suojelualueiden lisäämistä ja metsänhoitotapojen muuttamista luontoystävällisemmiksi myös talousmetsissä.

Tutkijat arvioivat metsien tilaa kolmen erilaisen tulevaisuudenkuvan kautta. Jos hakkuut laskettaisiin 60 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, Suomi saavuttaisi ilmastotavoitteensa.

Jos hakkuut olisivat 70 miljoonaa kuutiota, metsät sitoisivat yhä hiiltä, mutta Suomi ei saavuttaisi tavoitettaan olla hiilineutraali vuonna 2035.

Korkein vaihtoehto, 80 miljoonaa kuutiota, estäisi tavoitteiden saavuttamisen kokonaan.

Keinoja on olemassa

Asiantuntijoiden mukaan puiden pitäisi antaa kasvaa metsissä pidempään ja harvennushakkuita tulisi vähentää. Tämä parantaisi puun saatavuutta pitkällä aikavälillä.

Luontopaneelin puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho arvioi, että hakkuumäärien vähentämiseen on olemassa keinoja, jos päättäjiltä löytyy poliittista tahtoa.

”Yksi vaihtoehto voisi olla kehittää päästökauppatyyppinen mekanismi myös metsien hakkuisiin. Tiedämme päästökaupasta, että se on onnistunut erittäin hyvin vähentämään päästöjä”, Kotiaho kertoi tiistaina ennen raportin julkistamista järjestetyssä mediatilaisuudessa.

Ilmastopaneeli esitti keväällä 2025, että hakkuiden pitäisi jäädä vuoteen 2035 mennessä 61–64 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.

Tuoreen raportin arvio on samansuuntainen. Asiaan ei tutkijoiden mukaan olennaisesti vaikuta se, että Suomen metsät eivät Luonnonvarakeskuksen joulukuussa julkistaman inventaarion mukaan olekaan päästölähde, vaan pieni hiilinielu.

Iso kuva ei ole muuttunut

Laskentatapojen muutoksista johtuvat tulokset ovat olleet poikkeavia, ja laskelmiin vaikuttaa myös jatkuvasti saatava uusi tutkimustieto.

Vaikka laskelmat metsien tilasta ovat hieman vaihdelleet eri aikoina, Kotiahon mukaan suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Hän vertaa asiaa lämpötilailmiöön, jossa lukema heittelee nollan asteen ympärillä.

”Kun meillä on plus yksi tai miinus yksi, niin etumerkit ovat erilaisia, mutta lämpötila ei oikeastaan ole olennaisesti muuttunut”, Kotiaho vertaa.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Jyri Seppälä sanoo, ettei tuoreen raportin laskelmien pohjalta pidä myöskään vetää suoria johtopäätöksiä joidenkin tiettyjen toimenpiteiden tekemiseksi.

”On tärkeää, että erilaisiin näkökulmiin ja ratkaisuvaihtoehtoihin tehdään järkeviä tarkasteluja punniten haittoja ja hyötyjä, jotta niistä sitten osataan valita oikea suunta”, Seppälä toteaa.

Erilaisia näkökantoja

Mikäli hakkuita päädyttäisiin Suomessa vähentämään noin 10 prosenttia nykytasosta, se vaikuttaisi väistämättä puun saatavuuteen ja sitä kautta myös vientituloihin sekä alan työpaikkoihin.

Siksi kysymys hakkuista jakaa ihmisiä voimakkaasti riippuen siitä, miltä kannalta asiaa katsoo.

Tutkijoiden mielestä talous ja ympäristö eivät pidemmällä aikavälillä ole toisensa poissulkevia asioita.

Seppälä huomauttaa, että kestävyys on ollut Suomen metsäteollisuudelle aina kunniakysymys.

Samaan aikaan metsäteollisuuden on uudistuttava, jotta se pärjää tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että käytettävissä olevasta puumäärästä on valmistettava arvokkaampia, korkeamman jalostusarvon tuotteita.

”Sillä on arvo, että me pystymme prosessoimaan metsämme sillä tavalla, että siitä tulee yhteistä hyvää koko yhteiskunnalle. Kyse on myös kilpailukyvystä jatkossa”, Seppälä toteaa.

Siinä missä henkilöautojen ensirekisteröinnit vähenivät viime vuonna kolme prosenttia vuoteen 2024 verrattuna, kasvoi pakettiautomarkkina 7,1 prosenttia. Vielä joulukuussa nähtiin rekisteröinneissä kunnon piikki, kun kasvua kertyi 15,4 prosenttia edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna.

Pakettiautoja meni viime vuonna kilpiin 10 435 kappaletta.

Toisaalta kyseessä oli nousu kuopasta, sillä vuonna 2024 pakettiautoja rekisteröitiin lähes 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023.

Suunta on nyt kuitenkin ylöspäin, sillä autoala odottaa pakettiautojen kysynnän kasvavan myös tänä vuonna. Tosin paljon on kiinni siitä, miten rakentaminen elpyy.

Ford, VW, Toyota

Viime vuoden tapaan Ford oli Suomen myydyin pakettiauto. Tosin markkinaosuus kutistui lähes 2,5 prosenttiyksikköä.

Siitä huolimatta sen Fordin markkinaosuus oli lähes 32 prosenttia, noin kaksinkertainen verrattuna kakkoseen Volkswageniin ja nyt kolmannelle sijalle Mercedeksen ohi nousseeseen Toyotaan.

Ford on uudistanut syömähampaansa, tonniluokan Ford Transit Customin. Samaan tekniikkaan perustuu myös uusi Volkswagen Transporter. Sen myynti pääsi vauhtiin Fordin vastaavaa autoa myöhemmin.

Tonniluokassa nelivedon osuus on ollut vanhastaan kolmisenkymmentä prosenttia, ja tähän kysyntään sekä Ford että Volkswagen vastaavat. Molemmilla on tonniluokassa myös täyssähköiset malliversiot.

Ford oli ykkönen paitsi tonniluokassa, myös sitä suuremmissa ja pienemmissä pakettiautoissa. Avolava-autoissa se oli Rangerillaan toisella sijalla.

Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Lähteet: Autoalan Tiedotuskeskus, Netwheels Mittaristo, Traficomin liikenneasioiden rekisteri

Toyota kasvatti ensirekisteröintejään huomattavasti, 1 076 autosta 1 647:ään. Pientä kasvua kirjasi myös Mercedes-Benz.

Rekisteröintimääriltään pienemmistä merkeistä kasvoivat muiden muassa myös Renault, Citroën ja Opel.

Toyota, Citroën, Opel ja Peugeot ovat kaikki Stellantisin valmistamia pakettiautoja. Toyotan vahvuutta tekniikkaveljiinsä nähden selittää japanilaisbrändin vahva asema Suomessa, mutta myös merkin kattava myynti- ja huoltoverkosto.

Nelikon merkeistä Peugeot menetti huomattavasti myyntiään. Rekisteröinnit putosivat vuoden 2024 yhteensä 870 autosta 347:ään.

Stellantisin nelivetotekniikan valmistaa Dangel. Joissakin tilastoissa on saatettu käyttää tätä myös auton merkkinä, mutta tässä tilastossa Dangelit ovat perusajoneuvon merkin mukana.

Peugeotin rekisteröintien pudotusta selittää ainakin se, että aiemmalla tekniikalla varustettujen nelivetoisten Dangel-pakettiautojen tuotanto loppui vuonna 2024, eikä uusia sähköisellä takamoottorilla varustettuja Peugeot-nelivetoja saatu montakaan maahan.

Pakettiautojen vuosittainen myynti on noin 10 000 auton luokkaa. Kun monien merkkien menekki lasketaan vain sadoissa autoissa, voi yksittäinen iso kalustokauppa heilauttaa osuuksia suurestikin.