Toyota Urban Cruiser tekee paluun reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen, nyt sähköautona. Uutuus on hyvällä tavalla perinteikäs nelivetoinen japanilaisauto, mutta sähkötekniikka jättää rajusti toivomisen varaa.
Urban Cruiser ei ole uusi nimi Toyotalla, sillä merkillä oli tuotannossa vuosina 2008–2014 samanniminen viistoperää ja katumaasturia yhdistelevä automalli. Auto perustui sen aikaisen Yarisin tekniikkaan, mutta alkuperäisen Urban Cruiserin erikoisuus oli, että auton sai dieselmoottorin yhteydessä nelivetona.
Vaikka nykyinen Urban Cruiser on täyssähköauto, on siinä paljon yhtäläisyyksiä edeltäjäänsä. Nykyinen Urban Cruiser on sekin nelivetoinen B-segmentin auto, mutta rehellisemmin katumaasturikuorinen.
Monien Toyotan nykyisten mallien tapaan Urban Cruiserille löytyy sisarmalli toiselta automerkiltä, tällä kertaa Suzuki e-Vitara on Urban Cruiserin sisarmalli. Autoissa ei ole logojen ja maskien lisäksi juurikaan sen isompia eroja. Suzuki on tarjolla ainoastaan nelivetona, mutta Toyotasta tarjolla on myös etuvetoinen versio.
Suzuki on hinnoiteltu hieman Toyotaa edullisemmaksi 38 690 euron hinnalla, kun taas Urban Cruiserin hinnat starttaavat 39 390 eurosta. Normihinnaston mukaan tällöin Toyotasta saisi vain etuvedon, mutta Toyotalla on toistaiseksi voimassa oleva kampanja, jossa nelivedon saa etuvedon hinnalla eli myös 39 390 eurolla. Autojen välinen hintaero jää siis melko miedoksi.
Urban Cruiser on hyvin varusteltu jo hinnat alkaen -Active-tasolla. Vakiona autossa tulee lämpöpumppu, mukautuva vakionopeudensäädin kaistakeskittimellä, etu- ja takatutkat, peruutuskamera, avaimeton käynnistys ja lukitus sekä lämmitettävä ohjauspyörä.
Toyotalla on erikseen yritysasiakkaille tarkoitettu hinnat alkaen -malli, joka on varustettu pienemmällä 49 kWh akulla ja maksaa 35 460 euroa. Toyota ei kuitenkaan tarjoa kyseistä mallia yksityisasiakkaille auton lyhyehkön toimintamatkan takia.
Raikas ajaa
Urban Cruiser muistuttaa ajokäytökseltään jossain määrin perinteisiä polttomoottoriautoja, sillä sähköautoksi se tuntuu poikkeuksellisen kevyeltä. Teknisiä tietoja tutkiessa nelivetoversion omamassaksi osoittautuu 1 860 kg, mikä ei ole edes poikkeuksellisen vähän. Keveyden tunne syntyy osittain siitä, että Urban Cruiser kallistelee hieman mutkissa ja on kuitenkin aina halukas kääntymään mutkiin. Soratiellä autolla tekee mieli jopa vähän leikitellä.
Jousitus on melko pehmoinen nykyaikaiseksi autoksi, mutta pidän sitä hyvänä asiana. Pyörät elävät tien mukana, ja meno tuntuu paranevan, mitä huonommaksi tie muuttuu. Pehmeyden haittavaikukset tuntuvat hidastetöyssyjen kaltaisissa heitoissa, jossa perä tekee melko isoja ylimääräisiä liikkeitä.
Toinen positiivinen yllätys on ohjaus, sillä siinä on kaikuja menneiden vuosien hydraulisesta tehostuksesta. Siinä on sähköautoksi poikkeuksellisen paljon tuntoa. Se on hieman hidas ja jähmeä, eikä keskitä kovin terhakkaasti, mutta on kokonaisuutena hyvä toteutus moniin tunnottomiin nykyohjauksiin verrattuna.
Auton kokoluokka tulee sen sijaan esiin maantie- ja moottoritieajossa. Rengasmelua ja huminaa on varsin paljon, mikä on tyypillistä B-segmentin autolle. Äänitasojen puolesta autolla ei välttämättä tee mieli lähteä kaikkein pisimmälle ajomatkalle.
Kuljettajalla on Urban Cruiserissa ihan kohtalaiset olot. Istuin on yksinkertaisesti muotoiltu, mutta kuitenkin juuri niin, ettei se herätä tunteita suuntaan tai toiseen. Pitkäjalkaisimmille reisituki jää kehnoksi. Suurin puute ajoasennossa on riittämätön ratin syvyyssäätö. Ohjauspyörä jää auttamatta liian kauas, jolloin joko kädet jäävät suoriksi tai polvet ovat koukussa. Ilmiö on tyypillinen perinteisissä B-segmentin autoissa, jotka maksavat noin 20 000 euroa. Lähes 40 000 euron Urban Cruiserissa tämä on vähemmän hyväksyttävää.
Tiivistettynä Urban Cruiserin ajokokemus on modernista täyssähkövoimalinjasta huolimatta vanhahtava, mutta rehellisen hyvällä tavalla.
Eteen tai taakse
Yksi Urban Cruiserin nerokkaimmista ominaisuuksista liittyy sen tilankäyttöön. Jos japanilaiset jonkin asian osaavat, se on tehokas tilankäyttö. Urban Cruiser ei tilankäytössä aivan kei-autojen tasolle yllä, mutta pituussuunnassa 16 cm siirrettävä takapenkki on näin pieneen autoon nerokas ratkaisu.
Kun takaistuin on taaimmaisessa asennossa, on Urban Cruiserissa hyvin tilaa keskimittaiselle aikuiselle. Mahdun 179 cm pituisena hyvin itseni taakse istumaan. Takaistuin säätyy myös kahdessa osassa, mikä tuo monipuolisuutta.
Kun takaistuimet ovat taaimmaisessa asennossaan, on tavaratila todella ahdas. Tilaa pystysuunnassa ei ole mairittelevasti ja taka-akselilla sijaitsevan sähkömoottorin takia pohjan alla ei ole juurikaan lisää tilaa. Jos kuitenkaan ei tarvitse samalla kuljettaa takana pitkäjalkaisia matkustajia, voi tavaratilan kokoa kasvattaa huomattavasti siirtämällä istuimia eteen. Tällöin tavaratila riittänee pariskunnan mökkimatkoihinkin.
Tahmeaa käyttökokemusta
Urban Cruiser on tavallisilta hallintalaitteiltaan perinteinen ja helppo käyttää. Fyysisiä kytkimiä on asiallisesti tarjolla perinteisille toiminnoille. Käyttökokemus alkaa kuitenkin ontua, kun siirrytään tietoviihdejärjestelmän näytölle.
Suzuki-pohjaisen käyttöjärjestelmän käyttölogiikka on melko helppo oppia ja pikapainikkeita muun muassa auton asetuksiin, kotivalikkoon tai puhelimen peilaukseen on kätevästi. Sen sijaan näytön reagointinopeus kosketukseen, toimintojen vastaanotto ja turhan kankeat välianimaatiot aiheuttavat harmaita hiuksia.
Esimerkkinä ylinopeusvaroittimen äänen poiskytkentä vaatii jopa kuusi painallusta, joista jokainen on melko hidas. Penkinlämmittimen kytkeminen kosketusnäytön kautta on sekin hankalaa ja vaatii neljä painallusta, joskin järjestelmä muistaa edellisen asetuksen. Toistuvasti käytettävinä toimintoina niiden pitäisi olla helpompia käyttää.
Lisäksi mittariston kulutusmittarin nollaus on tehty vaikeaksi, sillä se pitää nollata keskinäytön asetusvalikon ja mittariston kustomointivalikon kautta. Harmillisesti opin tämän vasta koeajon jälkeen.
Neliveto on kiva mutta janoinen
Yksi Urban Cruiserin vahvuuksista on se, että se tuo alle 40 000 euron hintaluokkaan nelivetoisen täyssähköauton. Neliveto on toteutettu taka-akselilla sijaitsevan 48 kW tehoa tuottavan sähkömoottorin avulla. Etusähkömoottori on tehokkaampi: 128 kW. Tehoa taka-akselilla ei ole niin paljon, että perää saisi autosta irti, mutta toisaalta kuivalla kelillä etuakselia ei saa millään sutimaan.
Toyotan maahantuonnin mukaan auto lähtee aina liikkeelle nelivetoisena.
Suorituskykyä näinkin pieneen autoon nelivetoisuus tuo kivasti. Kiihdytys 0–100 km/h sujuu 7,4 sekunnissa, mikä riittää arkiajoon enemmän kuin hyvin.
Autossa on 61 kWh akusto, josta käytettävissä on 59,8 kWh. Nelivetoversiolle ilmoitettu WLTP-toimintamatka on kuitenkin vain 395 km. Käytännön tasolla todellisuus on vielä paljon tätä vähemmän. Auton toimintamatkamittari on melko rehellinen ja ilmoittaa akku täynnäkin auton toimintamatkaksi hieman alle 300 km.
Energiatehokkuus on asia, mikä ei valitettavasti ole Urban Cruiserin vahvuus. Koeajo painottui moottoritielle, ja tämä nostaa auton kulutuksen railakkaasti. Lähellekään luvattua 16,6 kWh kulutusta en viikon aikana päässyt, vaikka välillä ajoprofiili oli armeliaampi.
Koko koeajoviikon keskikulutukseksi tuli 24,4 kWh, mikä ei ole B-segmentin katumaasturille, oli auto neliveto tai ei, kovin häävi lukema. Puhtaalla matematiikalla toimintamatkaksi tulee tällöin 245 km.
Tämä olisi riittävästi, jos auton pikalatausominaisuudet olisivat kunnossa. Valitettavasti auton huippulatausteho on vain 67 kW, ja 0–80 % latausväliksi kerrotaan 45 minuuttia. Asian ei pitäisi jäädä kiinni akun kemiasta, sillä Urban Cruiserissa käytetty litiumrautafosfaattikemia (LFP) mahdollistaa tällä hetkellä markkinoiden kovimmat lataustehot.
Yhdistelmä kovaa kulutusta ja hidasta lataustehoa tarkoittaa, että Urban Cruiserilla pitkien matkojen ajaminen on tuskastuttavan hidasta. Autossa on akuston esilämmitys, mikä on hyvä asia. On kuitenkin vaikea kuvitella, että lataus voisi olla tätä paljon hitaampi, edes talvella.
Toyotan maahantuonnista myönnetäänkin, että Urban Cruiser on tarkoitettu pääosin lähiajoon, eikä varsinaisesti ykkösautoksi Lappiin. Mielestäni tämä on aavistuksen sääli, sillä Urban Cruiser on muuten varsin soiva peli. Jos autolle on tarjolla kotilatausta ja suurin osa ajoista tapahtuu tarjolla olevan toimintamatkan puitteissa, on Urban Cruiser varsin näppärä pikkuauto – toki melko kallis sellainen.
TÄHDET 18/30
Hinta
Urban Cruiserin hintapistettä on vaikea asettaa mihinkään muottiin. Nelivetoiseksi sähköautoksi se on halpa, B-segmentin katumaasturiksi kallis. Jos toimintamatka ja etenkin latausnopeus olisi vielä parempi, tulisi pisteitä enemmän.
Laatuvaikutelma
Toyota Urban Cruiser huokuu japanilaista laatua. Materiaalit eivät välttämättä ole hienoimpia, mutta uskon auton olevan kestävä ja luotettava. Miinusta tulee pianomustasta keskikonsolin pinnoitteesta, joka näyttää pölyiseltä ja naarmuuntuu todella helposti.
Ajettavuus
Urban Cruiser on sähköautoksi tunnokas, raikas ja kevyen oloinen ajaa. Ajokäytös muistuttaa jossain määrin perinteisempiä japanilaisia polttomoottoriautoja – hyvällä tavalla.
Istuimet ja tilankäyttö
Urban Cruiser on pakattu fiksusti kokoluokkansa autoksi. Pituussuunnassa liikuteltava takaistuin tekee siitä ulkomittojaan käytännöllisemmän. Liian kauas jäävä ohjauspyörä heikentää kokonaisergonomiaa, jolloin myöskään ajoasennosta ei saa optimaalista.
Kulutus ja toimintamatka
On harmi, että Urban Cruiserin korkein latausteho on nykymittapuulla todella vaatimaton 67 kW. Kun tähän lisätään koeajolla toteutunut korkea kulutus, jää toimintamatka myös vaatimattomaksi.
Käytettävyys
Auton perushallintalaitteet ovat kunnossa, mutta tietoviihdejärjestelmä sokkeloinen, täynnä turhia animaatioita ja liian hidas reagoimaan.
Langen kommentti
”Urban Cruiser on auto, joka konstailemattomana japanilaisautona voitti sydämeni, mutta sähköauto-ominaisuuksiensa puolesta rakkaudesta ei tullut pysyvää.”
