Merkit Venäjän presidentin Vladimir Putinin aseman heikkenemisestä ovat jo selvästi nähtävissä, arvioi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa tarkkaan seuraava australialainen sotilasasiantuntija, kenraali evp Mick Ryan, jonka mukaan silmukka Putinin ympärillä kiristyy.
“Putinin kohtalo on jo kirjoitettu Kremlin seinälle”, hän otsikoi bloginsa.
Ryanin käyttämällä englannin kielen sanonnalla ”the writing is on the wall” tarkoitetaan yleensä sitä, että merkit ovat selvät, kehitys näyttää väistämättömältä tai loppu häämöttää.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki viime viikolla jotain, mitä hän ei ollut tehnyt sitten vuoden 2022, Ryan kuvaa: puhutteli Putinia suoraan avoimessa kirjeessä. Ryanin mukaan kirje oli merkittävä ennen kaikkea sävynsä vuoksi. Siinä Zelenskyi luetteli Venäjän menetyksiä ja kehysti sodan Putinin henkilökohtaiseksi virheeksi. Zelenskyin mukaan Venäjä on nyt riippuvaisempi Kiinasta kuin koskaan historiassaan.
Zelenskyi myös ehdotti kasvokkaista tapaamista, jonka Putin torjui hyödyttömänä. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Zelenskyi voisi milloin tahansa tulla Moskovaan, mihin Zelenskyi vastasi kutsumalla Putinin Kiovaan.
Zelenskyi tyrmäsi Putinin vastauksen heikkona ja totesi, ettei Putin yksinkertaisesti halua lopettaa sotaa, mikä tarkoittaa, että Venäjällä on oltava vähemmän rahaa ja Venäjään on kohdistettava enemmän painetta.
Ryanin mukaan kirjettä ei todellisuudessa kirjoitettu Putinille, vaan Putinin sisäpiirille, Venäjän eliitille, presidentti Donald Trumpille ja laajemmin maailmalle, joka seuraa Yhdysvaltain huomion siirtymistä Iraniin. Kirjeellään Zelenskyi siirsi kieltäytymisen taakan Putinin harteille ja Kremlin vähättelevä vastaus vahvistaa, ettei sopu ole lähellä, Ryan sanoo. Putin uskoo Ryanin mukaan yhä, että aika on hänen puolellaan.
Trump tyytyi toteamaan, että Putinin ja Zelenksyin tapaaminen olisi hienoa, mutta jätti osapuolet sopimaan siitä keskenään, Ryan toteaa.
”Valtatie helvettiin”
Etulinjassa ja selusta-alueilla Ukraina toteuttaa syviä iskuja jalostamoihin ja pyrkii keskipitkän kantaman iskuilla katkaisemaan maasillan Krimille, joka yhdistää Venäjän miehitettyyn Krimin niemimaahan. Kumpikaan ei Ryanin mukaan ole yksinään ratkaiseva, mutta molemmilla on tärkeä rooli Venäjän paineen varmistamisessa.
Ryan huomauttaa, että yhdysvaltalainen ajatushautomo Cepa puhuu osuvasti siitä, että ”Venäjän maasillasta on tulossa valtatie helvettiin” ja Ukraina on osunut myös venäläisiin aluksiin, jotka kuljettavat rahtia miehitettyihin satamiin Etelä-Ukrainassa. Lisäksi Ukraina sai tuhottua venäläisen drone-tukikohdan miehitetyllä Donetskin lentokentällä.
”Pelkästään toukokuussa tarkkailijat laskivat ainakin seitsemäntoista tuhoutunutta polttoaine- ja sotilaskuljetusautoa Melitopolista Krimille ulottuvalla osuudella, ja miehitysviranomaiset Sevastopolissa ja koko Krimillä määräsivät polttoaineen säännöstelyn”, Ryan kirjoittaa blogissaan.
”Tämä on operatiivista taidetta. Ja se on integroitu taktisiin maaoperaatioihin ja pitkän kantaman strategisiin iskuihin yhtenäisen sotilasstrategian muodostamiseksi.”
Ukrainan keskeinen haavoittuvuus on Ryanin mukaan edelleen ilmapuolustus, joka kärsii Iranin sodasta. Irania vastaan käytettyjä torjuntaohjuksia tarvitaan myös Kiinan vastaisessa pelotteessa, joten kolmea näyttämöä palvelee yksi globaali varasto, joka on ehtymässä, hän huomauttaa.
Presidentti Zelenskyi on asettanut tavoitteeksi kotimaisen järjestelmän vuoden 2027 loppuun mennessä ja Ukrainan kilpajuoksu itsenäisen ohjuspuolustuskyvyn kehittämiseksi saattaa vaikuttaa sodan lopputulokseen enemmän kuin mikään yksittäinen hyökkäys, Ryan arvioi.
Rintamalinjojen kannalta ratkaiseva alue on edelleen Ryanin mukaan Donbas, jota Venäjä on turhaan havitellut itselleen. Muutoinkin Venäjän edistyminen vuoden aikana on ollut vähäistä.
Sodassa on tapahtunut käänne
Myös brittiläisen Rusin (Royal United Services Institute) maasodan tutkija tohtori Jack Watling arvioi aiemmin Foreign Affairs -lehdessä, että Ukrainan sota on tullut käännekohtaan. Watlingin mukaan Venäjän taistelukyky on heikentymässä ja ukrainalaiset uskovat kasvavassa määrin voivansa pakottaa Venäjän tulitaukoon.
Niin ikään sotatieteiden tohtori, kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell arvioi Puheenvuoron blogissaan, että Ukrainan sodassa on tapahtunut merkittävä, joskaan ei vielä ratkaiseva suunnanmuutos. Venäjän maahyökkäys on hidastunut, sen tappiot ovat kasvaneet ja Ukraina on kyennyt paikoin valtaamaan alueita takaisin, Limnell huomauttaa.
”Samalla Ukraina on siirtänyt sodankäynnin painopistettä yhä syvemmälle Venäjän selustaan. Tämä ei tarkoita, että Ukraina olisi varmuudella voittamassa sotaa tai että Venäjän sotakoneisto olisi romahtamassa. Venäjä hallitsee edelleen laajoja alueita, kykenee täydentämään joukkojaan ja jatkaa raskaita iskuja Ukrainan kaupunkeihin ja energiainfrastruktuuriin. Aloite ei kuitenkaan ole enää yksiselitteisesti Venäjällä”, Limnell kirjoittaa.
”Droonit eivät ole Ukrainalle enää vain yksittäinen asejärjestelmä, vaan osa kokonaisuutta, jossa tiedustelu, maalinosoitus, elektroninen sodankäynti, tykistö ja miehittämättömät järjestelmät muodostavat jatkuvasti toimivan iskuverkoston.”
Limnellin mukaan vähintään yhtä merkittäviä ovat Ukrainan pitkän kantaman drooni-iskut. Hänen mukaansa Suomen pitäisi ottaa nyt oppia Ukrainalta.
”Ukraina iskee nyt järjestelmällisesti Venäjän öljynjalostamoihin, varastoihin, lentotukikohtiin, ammustuotantoon, rautatieyhteyksiin ja muihin logistisiin solmukohtiin. Näiden operaatioiden tarkoituksena ei ole vain aiheuttaa yksittäisiä räjähdyksiä syvällä Venäjällä. Tavoitteena on nostaa sodan taloudellista hintaa, vaikeuttaa joukkojen huoltoa ja pakottaa Venäjä hajauttamaan ilmatorjuntaansa laajalle alueelle”, Limnell sanoo.
”Suomen kannalta johtopäätös ei ole, että Venäjä olisi muuttumassa vaarattomaksi. Päinvastoin. Venäjä voidaan pysäyttää, mutta vain jos puolustuskyky, kaukovaikuttaminen, tuotantokapasiteetti ja yhteiskunnan kestävyys rakennetaan riittäviksi jo ennen kriisiä.”
