Suomalaiselle kaivosyhtiö Endominesille kullan korkeampi hinta valuu käytännössä suoraan tulosriville, mikäli tuotantokustannus ei vastaavasti kasva ja ainakin tähän asti tässä on onnistuttu, kertoo Endominesia seuraava Evlin analyytikko Atte Jortikka.
”Tuotantohinnan ja -kustannusten erotus on tällä hetkellä sen verran korkea, että sen pitäisi tukea tulosta tänä vuonna aika vahvasti.”
Kullan hinta on viime aikoina noussut merkittävästi ja rikkonut tänä vuonna hintaennätyksiä. Pankkijätti JP Morgan ennusti huhtikuussa, että kullan hinta nousisi jopa yli 4 000 dollariin ensi vuonna. Kullan maailmanmarkkinahinta per troy-unssi (31,103 g) on tällä hetkellä hieman alle 3 400 dollaria.
Aiemmin tänä vuonna yhtiö ilmoitti poikkeuksellisen lupaavista kultalöydöksistä Ukkolanvaaran esiintymän alueella.
Endominesin tulevaisuuden menestys kiteytyy Jortikan mukaan ennen kaikkea kolmeen kysymykseen.
Useita ajureita
Kulta on turvasatamasijoitus, mikä lisää sen kysyntää geopoliittisten kriisien keskellä. Myös keskuspankkien kultakysyntä on ollut tänä vuonna vahvaa ja Jortikka uskoo sen jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa.
”Kullan hinnalle on tällä hetkellä useita positiivisia ajureita.”
Kun kullan hinta reagoi, se vaikuttaa varmasti myös osakkeen hintaan.
Vaikka globaali kullantuotanto tulee vastaamaan kohoavaan hintaan pitkällä aikavälillä, kullan tuotannon kapasiteetin nostaminen on hidasta lyhyellä aikavälillä, Jortikka toteaa.
Toisaalta, jos geopoliittiset jännitteet ja kauppasodat lieventyisivät, kullan hintaan voisi tulla painetta myös alaspäin, Jortikka pohtii – kullan hinnan ennustaminen on vaikeaa.
Markkinan mielenkiinto malminetsinnässä
Korkeampi kullan hinta nostaa tulospotentiaalia ja paraneva kannattavuus mahdollistaa investointeja malminetsintään sekä uusien esiintymien kehittämiseen, joiden avulla yhtiö voi kasvaa suurempaan kokoluokkaan strategian mukaisesti, Jortikka kertoo.
Endominesin tavoitteena on kasvattaa vuosittainen tuotantonsa 70 000–100 000 unssiin noin vuonna 2030. Tähän Pampalon tuotanto ei yksin riitä, Jortikka sanoo.
Tavoitteisiin pääseminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin yhtiö onnistuu Eteläisen kultalinjan ylösajossa, ja siihen tarvitaan myös lisää prosessointikapasiteettia, Jortikka selittää.
”Yleisestihän juniorkaivosyhtiöt ovat tarinavetoisia. Mitä parempia malminetsintätuloksia eteläiseltä kultalinjalta tulee, sitä suurempi todennäköisyys on merkittävän esiintymän määrittämiseen, ja siten on todennäköisempää, että yhtiö pääsee asetettuihin tavoitteisiin.”
Ukkolanvaaralta yhtiö onkin jo löytänyt kairauksissa lupaavia merkkejä.
”Julkaistu tulos tuli vain yhdestä kairareiästä, mutta pitoisuudet olivat korkeat, jos verrataan historiallisiin tuloksiin Karjalan kultalinjalla. Useasta muusta kairareiästä löytyi myös näkyviä kultahavaintoja, mutta niistä tuloksia ei ole vielä julkaistu.”
Pampalon menestys käyntikorttina
Jos Pampalossa pystytään tekemään hyvää tulosta, se lisää uskoa siihen, että uudet kehityshankkeet ja esiintymät, voidaan ajaa tuotantoon kannattavasti, Jortikka selittää.
Nykyisellä tuotannolla ja hinnoilla Pampalon operaatiolla pitäisi pystyä tulorahoittamaan kehityshankkeita, Jortikka sanoo.
”Ensimmäisen kvartaalin tuotanto oli hyvä, ja yhtiö ohjeistaa vahvaa tuotannon kasvua tälle vuodelle.”
Tulevaisuuden tavoitteiden ja suunnitelmien toteutuminen voisi muuttua epätodennäköisemmäksi matalammilla kullan hinnoilla.
Alemmallakin kullan hinnalla Endomines pystyy kuitenkin tekemään tulosta, sillä Pampalon tuotannon käteiskustannus ilman investointeja on tällä hetkellä noin 1300 euroa per unssi, Jortikka kertoo.
”Viime vuonna kullan keskihinta oli matalampi ja Pampalon tuotannon käyttökate oli silti yli 10 miljoonaa euroa positiivinen.”
Osakkeeseen on hinnoiteltu tulevaisuudenuskoa
Jortikan mielestä osakkeen hinta ei perustu vain nykytekemiseen, vaan mukaan on hinnoiteltu suunnitelmien ainakin jonkinasteisia onnistumisia. Osakkeen hintaa ovat nostaneet yhtiön viimeaikaiset onnistumiset malminetsinnässä sekä vahva kultamarkkina.
Endominesin tarinaa ajaa tällä hetkellä onnistumiset malminetsinnässä ja uusien esiintymien kehittämisessä etenkin Eteläisellä kultalinjalla, sekä kultamarkkinan tilanne ja sen kehitys, Jortikka selittää.
Yhtiön kasvutavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta nollista ei tarvitse aloittaa, sillä viime vuosien malminetsinnän ansiosta yhtiöllä on jo mineraalivarantoja. Malminetsintätavoite on 1,5–2 miljoonaa unssia vuoteen 2030 mennessä, nykylukema on noin puoli miljoonaa unssia.
Tavoitteen saavuttaminen ei Jortikan mukaan ole mahdotonta, mutta vaatii onnistumisia malminetsinnässä etenkin Eteläisellä kultalinjalla.
Yhtiöllä on myös Yhdysvallissa projektiportfolio, mutta se on uudessa strategiassa rajattu fokuksen ulkopuolelle, Jortikka kertoo.
