Keskiviikkona 6.8. valtiovarainministeri Riikka Purra julkaisi oman ehdotuksensa ensi vuoden valtion budjetiksi. Nyt kun ehdotusta on hetken pureskellut, niin ihmetys vain kasvaa: miksi kasvutoimista lähdetään leikkaamaan? Erityisesti yliopistoindeksin leikkaaminen sekä TKI-rahoituksen tavoitteiden siirtäminen hamaan tulevaisuuteen ovat toimia, jotka syövät juuri niitä kasvun eväitä, joita tämä hallitus on mainostanut.

Kunta- ja aluevaaleissa punainen aalto pyyhkäisi yli Suomen, kepun maalasi oman vihreän värinsä kartalle ja kokoomus sai hieman kasvatettua äänisaalistaan. Miten vaalien lopputulos vaikuttaa tekkiläisiin? Entä hallituksen politiikkaan?

Syitä Pisa-tulosten huonontumiseen on sosiaalinen media pullollaan, mutta tieteellistä konsensusta asiasta ei ole. Kipukohtia on ja niihin on löydettävä ratkaisuja. Isossa kuvassa voi kuitenkin sanoa, että nuoriso ei ole edelleenkään pilalla.

Hallituksen budjettiriihi on paketissa. TKI-puolelta löytyy kehuttavaa, koulutuksen rahoituksesta hyvää ja huonoa sekä vakuutusmaksujen alennuksen käsittelystä moitittavaa.

Ylioppilastutkinnon pisteytys on liikkunut sen uudistusehdotuksessa oikeaan suuntaan, mutta kuten niin usein käy, parannettavaa löytyy edelleen.

Ensimmäiset aluevaltuustot tekevät isoja periaatepäätöksiä toimintamalleista ja olen iloinen, että moni tekkiläinen on lähtenyt ehdolle näihin vaaleihin. Muiden osalta sitten vain äänestämään paras mahdollinen aluevaltuusto hyvinvointialueellenne.

Osa-aikaopiskelijuus pitää aidosti tunnustaa. Luodaan opiskelijoille aito mahdollisuus siirtyä niin halutessaan osa-aikaopiskelijaksi. Syynä osa-aikaiseen opiskelemiseen voi olla halu tehdä töitä, perheen perustaminen tai esimerkiksi opiskelukyvyn heikentyminen. Oli syy mikä tahansa, me tarvitsemme tapoja, joilla osa-aikaisesti opiskelevat voisivat edistää opintojaan ja valmistua.

Kerran neljässä vuodessa nousevaa mahdollisuutta lähteä vaikuttamaan paikallisesti. Ympäristöliikettä lainaten ”Think global, act local” eli lähde ehdolle kuntavaaleihin.

On syytä lopettaa haikailu uusista yliopistoista. Paras keino uudistua on taata nykyisille yliopistoille kasvavat resussit.

Elokuussa, töiden alkaessa pohditaan, missä mittakaavassa entiseen työnteon tapaan palataan. Voiko toimistolle jo mennä vai jatketaanko etätöitä. Toisen aallon alku pelottaa ja jossain päin maailmaa siitä nähdään jo merkkejä.

Lähes vuosi sitten toukokuun lopulla neljän isän idea Isähaaste sai Tasa-arvoasiainneuvottelukunnan Miehen työ 2019 -palkinnon. TEK oli aktiivisesti mukana haasteessa, onhan meidän jäsenistössämme suuri määrä isiä.

10 kohdan lista paremman Suomen rakentamiseksi.

Suomalaisten luottamus ja kiinnostus tieteeseen, tutkimukseen ja teknologiaan on kasvanut. Toivoa paremmasta on.

Meidän näkemyksemme mukaan tekniikan osaajia tarvitaan reilusti lisää eivätkä he vie toinen toisiltaan työpaikkoja vaan ennemminkin luovat uusia.

Hallitusneuvottelut sitten saatiin päätökseen ja nyt puolueet sitten tahoillaan miettivät, että lähdetäänkö tuolla ohjelmalla yhteistyöhön.

Tarvitsemme entistä vahvempia korkeakouluja ja tukea yrityksille, jotka uskaltavat lähteä kehittämään uutta. Näihin on varaa, jos hallituspuolueiden uskallus riittää.

EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta peritään ensi vuodesta alkaen lukukausimaksuja. Uskon, että opetuksen laadun suhteen tulemme näkemään parannuksia ainakin niissä ohjelmissa, jossa mukana on maksavia opiskelijoita.

Tampere3 muuttaa suomalaista korkeakoulukenttää. Uuden yliopiston verrokkien ei pitäisi löytyä Suomesta vaan ulkomailta.