Naiset tekniikan alalla

Anna Kaksonen

Ympäristöbiotekniikan tohtori

Bioteknologi australialaisessa tutkimusorganisaatio CSIRO:ssa

Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation (CSIRO) on Australian laajin tutkimusorganisaatio.

– Yksi kiinnostuksen kohteistani on kiertotalous. Esimerkiksi kuinka metalleja voidaan ottaa mikrobien avulla talteen elektroniikkajätteistä ja kaivosteollisuuden jätteistä, ja miten jätevesien ravinteet voidaan hyödyntää.

Anna Kaksosta motivoi kehittää ratkaisuja ympäristöongelmiin.

– Oikeiden ongelmien ratkaisu. Ei tehdä tutkimusta tutkimuksen vuoksi, vaan löydetään ratkaisuja, jotka muuttavat maailmaa. Työni on monipuolista ja sitä voi soveltaa eri aloille, löytää kytköksiä.

Lue lisää

Ellen Kantola

Tuotantotalouden opiskelija

Yksi Kvääristö-kahvilan perustajista

– Tutalaisena osaan hankkia rahoitusta. Olen oppinut operatiivisten ongelmien ja kokonaisuuksien hallintaa. Tätä osaamista voin soveltaa riippumatta kontekstista. Nyt kontekstini on ravintola-ala.

Kantola ei ole varsinaisesti koskaan tavoitellut yrittäjyyttä. Opiskeluaikoina häneen on kuitenkin tarttunut asenne, että sitä toimintaa, tapahtumaa ja muutosta saa, mitä itse tekee. Asenne syntyi, kun Kantola työskenteli koulutusviennin parissa Aalto-yliopiston yrittäjyyteen keskittyvässä Aalto Ventures Programmissa.

Nyt Kantola on myös ravintoloitsija. Se on urapolku, jonka tekniikan alan opinnot mahdollistavat.

Lue lisää

Hanna Renvall

Lääketieteen tohtori ja diplomi-insinööri

Translationaalisen aivokuvantamisen apulaisprofessori, Aallon ja HUSin yhteisprofessori sekä BioMag-laboratorion johtaja

Alkujaan Hanna Renvall ei osannut valita opiskelualaa ja aloitti sekä lääkiksessä että Otaniemessä. Siitä on varmasti sittemmin ollut hänen tutkimustyössään hyötyä.

– Aivojen kuvantaminen on minun juttuni. Ja teemme kuvantamista kajoamattomin menetelmin. Tutkimme aivomagneettikäyrää magnetoenkefalografialla (MEG). MEG on tarkempi kuin EEG eli aivosähkökäyrä, koska ihmisen kallo ja muut ympäröivät kudokset eivät häiritse mittauksia kuten EEG:ssä.

Kajoamattomissa menetelmissä ihmisen päähän ei leikata antureita toisin kuin kajoavissa menetelmissä. MEG:ssä ne asetetaan koehenkilön kypärän alle, joten koe voidaan toistaa helposti uudestaan.

Lue lisää

Minna Riska

Arkkitehti

Perustanut oman arkkitehtitoimiston Norjaan, Osloon

Työskenneltyään Norjassa ensin useamman vuoden, Minna Riska perusti lopulta oman toimistonsa vuonna 2010. Kahdessatoista vuodessa MDH arkitekter on kasvanut perustajakolmikosta kymmenen hengen toimistoksi.

Arkkitehtina Riska perää rohkeutta edistää kestäviä elämäntapoja ja rakentamista.

– On äärimmäisen tärkeää käyttää ja kierrättää kaikki materiaalit tehokkaasti. Tehdä oikeasti ympäristöä säästäviä valintoja, myös epämukavia. Rakennusteollisuus on iso saastuttaja. On rajallista, mitä yksi arkkitehti voi tehdä, mutta meidän on yritettävä vaikuttaa asiakkaaseen niin, että se rakennuttaa niin laadukasta ympäristöä kuin mahdollista.

Lue lisää

Henna Ruokamo

Tekniikan tohtori

Senior Analog IC Design Engineer, CoreHW

Fyysisen ympäristömme digitaaliseksi pistepilveksi muuntava halpa etäisyyskamera on kuuma tutkimusaihe ympäri maailmaa. Yksi maailman kärkiryhmistä toimii Oulun yliopistossa. Henna Ruokamo teki väitöskirjaprojektinsa juuri tämän etäisyyskamerateknologian parissa. Työssään hän ei keskittynyt kehittämään erityisteknologiaa vaan tutki asioita helposti saatavalla ja toimivaksi todetulla standarditeknologialla.

Väitöstilaisuus joulukuussa 2019 oli menestys. Esimakua tulevasta antoi se, että yksi väitöskirjan tutkimusartikkeleista päätyi julkaistavaksi IEEE Journal of Solid-State Circuits -lehdessä.

– Se on meidän alamme arvostetuin julkaisu. Olihan se hienoa, että he olivat kiinnostuneita tutkimuksestani.

Työpaikan etsiminen ei tuottanut vaikeuksia väitöstyötään viimeistelleelle Henna Ruokamolle. Hänet suorastaan haettiin töihin CoreHW Oy:n Senior Analog IC design engineeriksi.

CoreHW on radiotekniikan piirien suunnittelutoimisto, jossa työskentelee noin 60 henkeä. Nykytöistä on turha udella, sillä asiakasprojekteista ei hiiskuta ulkopuolisille.

Lue lisää

Uchenna Väänänen

Diplomi-insinööri

Strategic Account Executive Salesforcella

Teknillisessä korkeakoulussa TKK:lla Väänänen aloitti sattuman kautta. Hänen tavoitteenaan oli syventää fysiikan osaamistaan lääketieteellistä varten. Ajatuksena ei ollut teknillinen ala, koska hän oletti TKK:n tarjoavan vain matemaattista urapolkua.

– Löysin toisenlaisen todellisuuden, paikan jossa pääsin yhdistelemään kemiantekniikan, sähkötekniikan ja tuotantotalouden opintoja osaksi tutkintokokonaisuutta. Yllätyin, miten soveltava teknillinen ala ja siihen liittyvät opinnot voikaan olla.

– Otaniemessä minua ei kiehtonut vain se, mitä opiskelen, vaan myös se, miten paljon erilaisten ihmisten kanssa verkostoituminen on opettanut minulle.

Lue lisää

Haluatko tutustua erilaisiin ihmisiin tekniikan takana?

Olemme koonneet 120 erilaista tekniikan osaajaa samojen kansien väliin. Voit ladata pdf-tiedoston alla olevasta linkistä.

120 tekniikan osaajaa

Naisten yleisimpiä tehtävänimikkeitä tekniikan alalla

Nimikkeet ovat TEKin työmarkkinatutkimuksesta. Mukana ovat nimikkeet, joista on vähintään viisi vastaajaa. Mitä suuremmalla tehtävänimike näkyy sanapilvessä, sitä yleisempi se on.

Sanapilvessä erilaisia naisilla yleisimpiä tehtävänimikkeitä tekniikan alalla. Niitä ovat esimerkiksi projektipäällikkö, arkkitehti, suunnittelija, projekti-insinööri, asiantuntija, kehityspäällikkö, laatupäällikkö, erityisasiantuntija, konsultti, tutkija, lehtori, tohtorikoulutettava, johtaja, johtava asiantuntija, tiimipäällikkö ja toimitusjohtaja.

Palkat tekniikan alalla

Palkkaan vaikuttavat esimerkiksi toimiasema, työn sisältö sekä työkokemus. Ylemmästä kuvaajasta näet eri toimiasemien kuukausipalkkojen mediaanin sekä toimiasemassa työskentelevien mediaani-iän. Alemmasta taulukosta näet lisäksi palkkojen ala- ja yläkvartiilit.

Mediaani on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen luku, tässä tapauksessa palkka ja ikä. Mediaania suurempia ja pienempiä lukuja on yhtä paljon.

Alakvartiili on se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 prosenttia vastaajista.

Yläkvartiili on se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 prosenttia vastaajista.

Luvut ovat mediaaneja. Ylin johto on iältään 51 ja saa 9000 euroa. Johto on iältään 49 ja saa 7720 euroa. Ylempi keskijohto on 45 ja saa 6018 euroa. Alempi keskijohto on 41 ja saa 5395 euroa. Erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät ovat 45 ja saavat 5535 euroa. Vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät ovat 39 ja saavat 4585 euroa. Asiantuntijatehtävissä työskentelevät ovat 32 ja saavat 3800 euroa. Toimihenkilöt ovat 31 ja saavat 3871 euroa. Vastavalmistuneet ovat 27, saavat 3571.

Toimiasema	Alakvartiili	Mediaanipalkka	Yläkvartiili	Toimiasemassa työskentelevien mediaani-ikä
Ylin johto	7222	9000	11905	51
Johto	6538	7720	9210	49
Ylempi keskijohto	5220	6018	6958	45
Alempi keskijohto	4870	5395	6193	41
Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät	4880	5535	6420	45
Vaativat asiantuntijatehtävät	4050	4585	5348	39
Asiantuntijatehtävät	3403	3800	4242	32
Toimihenkilö	3307	3871	4507	31
Vastavalmistunut	3250	3571	3970	27

Tietoa TEKistä

Tekniikan akateemiset ovat ihmisiä tekniikan takana.

TEK tutkii: Työelämä ja työsuhteet

Mihin ja millä palkalla tekkiläinen työllistyy?

TEK vaikuttaa

Teemme jatkuvasti töitä tekniikan ja tekniikan alan arvostuksen eteen.

TEKin muut tutkimukset

Tutustu TEKin kaikkiin tutkimuksiin.

Miksi juuri sinä olet tärkeä?

Terveys ja tekniikka. Mitä väliä sillä on, kuka päivittäin käyttämämme esineet suunnittelee? Miten turvavarusteet toimivat miesten ja naisten tapauksessa? Miten hormonit (ja sukupuoli) vaikuttavat vaikkapa lääkkeiden toimintaan tai rokotteiden kehittämiseen?

Katso Emilia Peltolan puheenvuoro syksyn 2022 Shaking Up Tech -tapahtumassa ja ota selvää.

Klikkaa Emilia Peltolan videoon tästä!