TEK vaikuttaa

Työelämässä menestyäksemme meistä jokaisen on jatkuvasti kehitettävä osaamistamme. Yhteiskunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa osaamisen kokonaistason nostamista. Erityisen tärkeää on osaamispulan helpottaminen vähemmän koulutettujen osaamista kehittämällä. Tekniikan alan osaajillekaan osaamisen kehittäminen ei ole ylellisyyttä, vaan välttämättömyys. 

Yliopistomme ovat jatkuvasti kovemmassa paineessa, jotta saisimme enemmän korkeakoulutettuja ja tutkimuksen laatu nousisi. Tämä tarkoittaa, että meidän pitää entistä paremmin kohdentaa rahoitusta  ja korkeakoulutuksen laajentuessa antaa resursseja laajentamiseen. Me haluamme, että yliopistoilla on riittävät resurssit koulutuksen ja tutkimukseen, ja että koulutusmäärien kasvaessa myös rahoitus kasvaa. Vain tällä tavalla säilytämme suomalaisen tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.

Suomi tarvitsee jatkuvasti enemmän tekniikan alan osaajia. Tekniikan alan koulutusmääriä on kasvatettava hallitusti. Yliopistojen koulutusvastuiden on pysyttävä selkeinä ja koulutuksen laatu tulee varmistaa riittävillä resursseilla. 

Tärkein pohjaosaaminen tekniikan alan opintoihin on pitkän matematiikan oppimäärää vastaava osaamistaso. Pitkän matematiikan opiskelua voidaan lisätä esimerkiksi kohdistamalla lisää resursseja yksilölliseen oppimisen tukeen peruskoulussa.

Tekniikkaa tekevät ihmiset toisille ihmisille. Tulevaisuuden tekniikka tarvitsee uutta osaamista, monitahoista näkemystä ja uutta asennetta ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme tekniikan tekijöiden joukkoon myös nuoria, joille tekniikka ei ole itsestäänselvyys. Kannustamme nuoria tekniikan pariin muun muassa Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun ja erityisesti opoille suunnatun opo.tek.fi -sivuston kautta.

Yhteiskunnan kehitys rakentuu tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden varaan. Suomen kansantalous henkeä kohti on niiden ansiosta kasvanut lähes kaksikymmenkertaiseksi kuluneen sadan vuoden aikana. Jos haluamme menestyä kansakuntana, tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvatettava neljään prosenttiin.

Julkiset TKI-investoinnit tulee suunnata niin, että ne houkuttavat runsaasti myös yksityisiä investointeja. 

Työelämä monimuotoistuu entisestään. Perinteisessä palkansaajaroolissa tehtävän työn rinnalle on tullut muita ansaintamuotoja, kuten sivu- tai päätoiminen yrittäjyys sekä toimiminen vuoroin palkansaajana ja vuoroin yrittäjänä. Yrittäjyyden rooli tulee kasvamaan ja etenkin sivutoiminen yrittäjyys tulee lisääntymään. Lisäämällä yrittäjyyskoulutusta ja -kasvatusta kaikille tarjotaan yrittäjyyden perustiedot ja -valmiudet, joka valmentaa ja motivoi yrittäjyyteen.

Yrittäjien, palkansaajien ja koko yhteiskunnan edut ovat samansuuntaisia, eivät vastakkaisia. Luomalla hyvän kasvualustan yritystoiminnalle voimme säilyttää ja lisätä työpaikkoja sekä kasvattaa kansantaloutta ja hyvinvointia. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja koulutukseen panostamisen lisäksi tulee kiinnittää huomiota yrittäjyyden taloudellisiin edellytyksiin, kuten verotukseen, sosiaaliturvaan ja rahoitukseen. Kun nämä ovat kunnossa, yrityksillä on paremmat mahdollisuudet kasvaa ja työllistää sekä sitä kautta luoda hyvinvointia koko maahan.

Suomi tarvitsee kasvuun tähtääviä yrityksiä menestyäkseen. Suomalaisten yritysten kasvu ja kansainvälistyminen tulee asettaa elinkeinopolitiikan päätavoitteiden joukkoon. Kansainvälistymiseen tarvitaan korkeaa osaamista, hyvin kohdennettua tukea sekä kykyä lähteä uudistumaan.

Yksityisellä sektorilla, myös tekniikan alalla, palkoista vaietaan visusti. Palkkatietous ei lisäänny eikä palkkausta koeta kannustavaksi tai tasapuoliseksi. Palkkasalaisuus vähentää tutkitusti työntekijöiden tuottavuutta, lisää tyytymättömyyttä ja työpaikan vaihtamista. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava jo nyt EU-lainsäädännön ja Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan sama palkka. Käytännössä tämä ei vielä toteudu. Euroopassa palkka-avoimuus on ottamassa edistysaskeleita kun EU-komissio antaa syksyllä palkka-avoimuudesta sitovan lainsäädäntöaloitteen. Voimme poistaa palkkasalaisuuden aiheuttamia ongelmia tuomalla palkka-avoimuuden lainsäädännön piiriin myös Suomessa. Samalla saamme tehokkaan keinon edistää samapalkkaisuutta.

Tarvitsemme Suomeen ulkomaisia osaajia. Maahanmuuton edistämiseksi meidän on tehtävä Suomesta houkutteleva työ- ja asuinpaikka kansainvälisille tulijoille. Suomalaisten yritysten pitää oppia palkkaamaan kansainvälistä osaavaa työvoimaa. Aikoinaan kansainvälistymisen aika koitti, kun yritys perusti ensimmäiset tehtaansa ulkomaille. Nykyään kansainvälistyminen tulee vastaan jo aiemmin, kun yritys tarvitsee osaavaa työvoimaa luomaan kasvua. 

Tällä hetkellä Suomi hukkaa suuren määrän osaamista kankeilla ulkomaalaispolitiikan käytännöillä. Työ- ja oleskelulupaprosesseja on sujuvoitettava ja määräaikoja on lyhennettävä. Maisterivaiheen ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille tulee myöntää automaattisesti työlupa kolmeksi vuodeksi valmistumisen jälkeen.

Työperäisen maahanmuuton painopisteinä tulee ennen kaikkea olla työvoimapulasta kärsivät alat sekä TKI-toiminnan kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. 

Työelämän järjestöt ovat keskeisessä roolissa työelämän lainsäädännöllisiä uudistuksia valmisteltaessa. Osana uudistuksia vahvistetaan paikallisen tason henkilöstöedustusta ja resursseja, jotta tehokkaampi paikallinen sopiminen on mahdollista. Yhteistoimintalaki uudistetaan siten, että se tukee aitoa ja tasavertaista neuvottelua ja sopimista. Paikallista sopimista laajennetaan työehtosopimuksissa. Luottamusvaltuutettujen oikeuksia vahvistetaan lainsäädännöllä järjestäytymättömissä yrityksissä. Sovittelujärjestelmä uudistetaan vastaamaan nykyaikaisia työmarkkinoita. 

Kohtaamme useita ympäristökriisejä, joita meidän on myös torjuttava samanaikaisesti. Tunnetuin ja yksi akuuteimmista on ilmastonmuutos, mutta sitä torjuessa on huolehdittava myös esimerkiksi luontokadon estämisestä. Alati kasvavat materiaalitarpeet luovat painetta myös kiertotalouden ripeälle ja johdonmukaiselle edistämiselle. Tekniikan alan ammattilaisille hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan rakentaminen tarkoittaa erinomaisia työllisyysnäkymiä ja yhtä useammalle kokemusta työn merkityksellisyydestä.

Mielestämme kestävän yhteiskunnan rakentamisessa on edettävä oikeudenmukaisen siirtymän periaattein turvaten ihmisten työllisyys-ja elinkeinomahdollisuudet. Poliittisten toimien sosiaalisen hyväksyttävyyden takaamiseksi kansalaisyhteiskunta, työmarkkinajärjestöt mukaan lukien, on pidettävä vahvasti mukana toimien valmistelussa.

Haluamme valjastaa markkinatalouden kestävän yhteiskunnan rakentamisen työkaluksi. Markkinatalouden sääntelyn täytyy Suomen, EU:n ja koko maailman tasolla hinnoitella päästöt ja muut ulkoisvaikutukset siten, että markkinatalous palvelee kestävän teknologiayhteiskunnan rakentamista. Sääntelyn tulee palvella vain ison kuvan tavoitetta eli päästöjen vähentämistä, ja antaa markkinatalouden löytää kustannustehokkaat keinot. Teknologianeutraalius on kustannustehokkuuden edellytys.

Yhteiskunnan sähköistäminen ja sektorikytkennät takaavat kustannustehokkaan päästövähennyspolun. Samalla yhteiskunnan puhtaan sähköntuotannon tarve kasvaa huomattavasti – poliittisten toimien täytyykin ohjata seuraavina vuosikymmeninä voimakkaaseen sähköntuotantokapasiteetin kasvattamiseen.