Opiskelijatutkimus

Ei teekkarikaan pelkällä opintorahalla elä. Talouden lisäksi työssäkäynti tukee opintoja ja edistää uratoiveiden toteutumista, ja siksi monella teekkarilla työura alkaakin jos ennen valmistumista. TEKin opiskelijatutkimus selvittää, mitä teekkareille kuuluu.

TEKin Opiskelijatutkimus tuottaa tietoa teekkareiden työssäkäynnistä, uraodotuksista ja asennoitumisesta työelämään. Tutkimuksen perusteella määritellään myös TEKin harjoittelu- ja diplomityöpalkkasuositukset. 

TEKin joka syksy toteutettavan Opiskelijatutkimuksen kohdejoukkona ovat kaikki TEKin opiskelijajäsenet. Kyselyssä on perinteisesti selvitetty monelta kantilta teekkarien osallistumista työmarkkinoille opintojensa ohessa; työnteon määrää ja työsuhteen laatua, palkkatasoa, töiden hakua ja löytämistä, työnteon merkitystä ja vaikutuksia. Usein kyselyssä on myös jokin vaihtuva teema.

Vuoden 2018 kyselyssä tarkasteltiin työssäkäynnin lisäksi toimintakulttuuria teekkarikilloissa ja ainejärjestöissä. Tutustu tuloksiin alla:

PERUSTIETOJA 2018 (2017)

Vastanneita 2529 (2526)
Vastausprosentti 19% (17 %)

TYÖSKENTELY LUKUVUODEN 2017-2018 AIKANA (2016-2017) (2015-2016)

50 % (53 %) (53 %) teki töitä lukuvuoden aikana.
Töitä tehneistä vakituisessa työsuhteessa oli 37 % (40 %) (33 %).
Uratavoitteiden kannalta työn koki erittäin hyödylliseksi 37 % (43 %) (42 %).

TYÖSKENTELY KESÄLLÄ 2018 (2017) (2016)

Vain 18 % (19 %) (18 %) ei työskennellyt kesällä.
Heistä kuitenkin 9% (8 %) (10 %) oli etsinyt töitä.
Osaamisen kehittäminen ja oman uran tukeminen ovat lähes yhtä tärkeä motiivi kesätyölle kuin taloudelliset syyt.

TOIMINTAKULTTUURI KILLOISSA JA AINEJÄRJESTÖISSÄ

ILMAPIIRI

Kiltojen ilmapiiriä pidetään hyvänä: kaikista vastaajista 70 % on väittämän kanssa samaa mieltä ja vain 8 % on eri mieltä. Yli puolet vastaajista kokee samaistuvansa kilta-yhteisöönsä ja samoin yli puolet on löytänyt siellä paikkansa. Toisaalta vajaa kolmannes on eri mieltä näiden kahden väittämän kanssa.

LUOTTAMUSTOIMET

Vastaajien mielestä kaikki halukkaat pääsevät hyvin mukaan killan toiminnan järjestämiseen. Killoissa ilmenee ehkä hieman vastuutehtävien hamstraamista, mutta useampi kuin joka kolmas ei osannut ottaa asiaan kantaa. Kiltojen hallitusten ja toimihenkilöiden toiminta näyttäytyy sisäpiiritoimintana melko usealle vastaajalle (42 % samaa mieltä mutta 27 % eri mieltä). Toisaalta lähes joka kolmas vastaaja arvioi, että luottamustehtävissä toimivat saavat liian vähän kiitosta toiminnastaan. 

TAPAHTUMAT

Vastaajien mielestä killat tarjoavat riittävästi erilaisia tapahtumia, kolme neljästä vastaajasta on samaa mieltä väittämän kanssa. Vain naisille rajattuja tapahtumia ei pidetä kovin tarpeellisina: reilu puolet vastaajista on eri mieltä ja vain 12 % samaa mieltä väittämän kanssa. Naisista samaa mieltä on 19 % ja miehistä 8 % kun taas eri mieltä on naisista 60 % ja miehistä 49 %.

OPINNOT JA TYÖ

Kiltatoimintaan osallistuminen ei vaadi opintojen laiminlyöntiä, vastaajien enemmistö arvioi. Joka viides on kuitenkin samaa mieltä väittämän kanssa. 

ALKOHOLI JA HUUMORI

Joka kolmannen vastaajan mielestä alkoholi on liian keskeisessä roolissa killan kulttuurissa. Suurempi osuus (42 %) on kuitenkin eri mieltä. Painetta juomiseen luovat erityisesti opiskelijakulttuuri ja tapahtumien luonne. Monet ovat kokeneet painetta juoda enemmän kuin itselle olisi luontevaa. Reilu puolet vastaajista on sitä mieltä, ettei kiltatoiminnassa esiinny sopimatonta huumoria (14 % on väittämän kanssa samaa mieltä).

INKLUUSIO

Lähes puolet vastaajista arvioi, että ystäviä ja verkostoja on vaikea löytää myöhemmin, jos ei heti opintojen alussa pääse sisään porukkaan. Toisaalta joka kolmas on eri mieltä. Vastaajat arvioivat, että kiltakulttuurissa osataan kunnioittaa erilaisia uskontoja ja kulttuureja. Joka kolmas ei kuitenkaan osaa ottaa kantaa. Näkemykset ei-suomenkielisten vaikeuksista osallistua kiltojen toimintaan jakavat vastaajia: 30 % on väittämän kanssa eri mieltä, 27 % samaa mieltä ja 32 % ei osaa sanoa. Ujojen ja hiljaisten osallistuminen on helppoa joka kolmannen vastaajan (36 %) mielestä, mutta lähes yhtä moni (31 %) on eri mieltä. 

SYRJINTÄ

Syrjintä on kiltatoiminnassa melko harvinaista. Kaikista vastaajista 5 % oli kokenut syrjintää jollakin perusteella. Naiset kokevat syrjintää useammin kuin miehet ja myös havaitsevat sitä enemmän. Yleisin syrjintäperuste oli elämänkatsomus tai vakaumus (3 % vastaajista on kokenut). Avointen kommenttien perusteella syrjintää aiheuttaa esim. alkoholittomuus ja kristillinen vakaumus. Naisten kokemuksissa yleisin syrjintäperuste on kuitenkin sukupuoli. 5,5 % naisista mutta vain 0,5 % miehistä oli kokenut syrjintää sukupuolensa perusteella. 

SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA KIUSAAMINEN

Seksuaalinen häirintä on harvinaista, sitä oli kokenut kaikista vastaajista 2 %. Naisilla kokemukset ovat yleisempiä (5 %) kuin miehillä (0,6 %). Myöskään kiusaamista ei killoissa juurikaan esiinny, kaikista vastaajista 2 % ilmoitti kokeneensa kiusaamista. Kokemukset ovat jälleen yleisempiä naisilla (4 %) kuin miehillä (1 %). Avoimissa kommenteissa vastaajat kertovat, että näkyviin tai muiden huomaamiin tilanteisiin on yleensä puututtu. Häirintäyhdyshenkilöiden nimeämistä pidetään hyvänä. 

 

Asiasanat: