Uutiset ja blogit

Vaasan yliopistossa on tutkittu, miten datakeskuksista voitaisiin tehdä nykyistä energiatehokkaampia.

Tarvetta tutkimukselle todella on, sillä kantaverkkoyhtiö Fingrid ja Datakeskusteollisuus ry ovat arvioineet datakeskusten sähkönkulutusosuuden nousevan jo reilussa kolmessa vuodessa noin 10–12 prosenttiin Suomen sähkönkulutuksesta. Tämä vastaisi karkeasti arvioituna noin 2 000 megawatin kapasiteettia.

Maailmalla on esitetty arvioita, että datakeskusten energiankulutus voisi lisääntyä 2030-luvulla jopa 20 prosenttiin maailmanlaajuisesta sähkönkäytöstä, jos mitään toimenpiteitä sen estämiseksi ei tehdä.

”Muutosnopeus on nyt niin suurta, että se herättää huolia ja se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy pystyä siihen reagoimaan”, sanoo Vaasan yliopiston professori Petri Välisuo.

Välisuo vetää Vaasassa yliopiston, Åbo Akademin sekä Yrkeshögskolan Novian ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteishanketta, jonka tavoitteena on kehittää ja tutkia päästöttömiä, energiatehokkaita ja joustavia datakeskusratkaisuja.

Välisuon mukaan toistaiseksi tehokkaimmat energiaa säästävät ratkaisut liittyvät datakeskusten hukkalämmön nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen ja keskusten joustavaan sähkönkulutukseen.

Nestejäähdytys vähentää sähkönkulutusta

Yleensä konesaleja viilennetään ilman avulla. Energiankulutuksen hallintaan ja prosessorien jäähdytykseen kaivataan kuitenkin tehokkaampia ratkaisuja. Nykyisin lähes neljännes datakeskusten energiankäytöstä hupenee jäähdytykseen, valaistukseen ja häviöihin.

Nestejäähdytys olisi Välisuon mukaan huomattavasti ilmajäähdytystä tehokkaampaa. Nestejäähdytyksessä vesi johdetaan tyypillisesti suoraan palvelimen sirujen pinnalla oleviin jäähdytyslevyihin.

”Nestejäähdytteisessä datakeskuksessa hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää rakennusten lämmittämisessä jopa ilman mitään lämpöpumppuratkaisuja”, Välisuo kertoo. Tämä olisi hänen mukaansa paljon tehokkaampaa kuin nykyinen ilmajäähdytteisten datakeskusten hukkalämmön talteenotto.

Välisuo sanoo, että ilmajäähdytteisissä datakeskuksissa hukkalämmön talteenoton haasteena on myös sen varsin alhainen lämpötila.

”Nestejäähdytteisessä datakeskuksessa hukkalämpö on jo valmiiksi korkeammassa lämpötilassa. Myös itse jäähdytykseen tarvitaan vähemmän energiaa.”

Suomeen on nyt rakenteilla vajaat 20 datakeskusta. Välisuo ei osaa sanoa, kuinka moni niistä tulee olemaan valmistuttuaan vesijäähdytteinen. Hänen mukaansa tulevaisuudessa tätä kuitenkin olisi syytä edellyttää lupia myönnettäessä energian säästämisen ja hyötykäytön helpottumisen takia.

”Jos sen datakeskuksissa syntyvän hukkalämmön saisi hyötykäytettyä esimerkiksi tilojen lämmittämisessä, biomassan kuivauksessa tai kasvihuoneiden lämmittämisessä, niin silloin se voisi korvata siellä käytettävää osittain jopa fossiilista tai poltettavaa lämmöntuotantomuotoa”, Välisuo muistuttaa.

Kysymys on pitkälti siitä, mihin datakeskuksia rakennetaan. Asutuskeskusten läheisyydessä hukkalämpöä voidaan hyvin hyödyntää asuntojen, toimistojen ja liiketilojen kaukolämmityksessä. Sen sijaan haja-asutusalueilla hukkalämmölle pitäisi etsiä uusia käyttökohteita.

Myös datakeskukset voisivat joustaa sähkönkulutuksessa

Kuinka joustavaa datakeskusten sähkönkäyttö voisi tulevaisuudessa olla? Välisuon mukaan hyvinkin joustavaa, jos datakeskusten automaatiota kehittämällä keskukset kykenisivät osallistumaan kysyntäjoustoon eli kuluttamaan sähköä vähän silloin, kun se on kallista.

Kysymys on Välisuon mukaan siitä, minkälaista kuormaa datakeskus milloinkin ajaa. Osaa tehtävistä ei voi siirtää, mutta osa voitaisiin hyvinkin tehdä hiukan myöhemmin.

”Tekoälyagentithan voisivat toimia joustavasti ja sopia asiakkaidensa kanssa, että suurta laskentatehoa vaativat työt suoritetaan silloin, kun sähköä on paljon tarjolla ja se on edullista”, Välisuo kertoo. Hän myöntää, että on vielä monia asioita, jotka vaativat kehittämistä, mutta teoreettisella tasolla näin voisi tehdä.

Yhdeksi insentiiviksi lisätä energiatehokkuutta Välisuo ehdottaa datakeskusten energiasertifikaattia. Näin esimerkiksi kiinteistöverotuksessa energiatehokkaammat datakeskukset saisivat muita edullisemman verokohtelun.

”Myös datakeskusten rakennusluvissa voisi vaatia tiettyä vähimmäisenergiatehokkuutta. Mutta tietysti sitä ennen pitäisi varmistaa, että meillä on laajasti uutta teknologiaa tarjolla.”

Suomalainen teknologiayhtiö Wärtsilä toimittaa yhteensä 13 kaasumoottoria Australiaan.

Wärtsilä 46 TS -moottorit tulevat voimalaan, josta tulee valmistuessaan Australian kaikkien aikojen suurin mäntämoottorivoimala. Laitoksen teho on yhteensä 300 megawattia.

Moottorivoimalan tehtävänä on tasapainottaa Australian sähköjärjestelmää ja parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Nopeasti käynnistyvät moottorit tuovat sähköjärjestelmään joustavaa kapasiteettia, jonka avulla voidaan Wärtsilän mukaan lisätä tuuli- ja aurinkovoiman osuutta sähköntuotannossa.

Wärtsilä 46TS -moottoria voidaan käyttää polttoaineseoksella, jonka tilavuudesta enintään 25 prosenttia on vetyä.

Laitteet on määrä toimittaa alkuvuodesta 2029, ja voimalan odotetaan olevan kokonaisuudessaan toiminnassa vuonna 2030. Wärtsilä kirjasi tilauksen vuoden 2026 kolmannelle neljännekselle.

Täyteen tehoon kahdessa minuutissa

Tekniikka&Talous kirjoitti Wärtsilä 46TS -moottorista vuonna 2025. Tuolloin kerrottiin, että moottori pystyy kehittämään ennätyksellisen 23,4 megawatin tehon.

Moottori saavuttaa täyden tehonsa vain kahdessa minuutissa, minkä vuoksi se soveltuu erityisesti tasapainottamaan tuuli- ja aurinkovoimaan perustuvaa sähköntuotantoa. Moottorin käynti- tai seisonta-ajoille ei ole vähimmäisvaatimuksia, joten sitä voidaan käynnistää ja pysäyttää sähköjärjestelmän tarpeiden mukaan.

Moottori pystyy käyttämään polttoaineena muun muassa maakaasua ja biokaasua.

Ensimmäiset Wärtsilä 46TS -moottorit tilasi vuonna 2025 Kazakhstan Caspian Offshore Industries.

Lue myös Tekniikka&Taloudesta:

Espoon pääkonttorialueen ajoreittejä myllätään uusiksi. Lokakuussa alkavissa rakennustöissä parannetaan Keilaniemen eritasoliittymää rakentamalla suora yhteys Keilaniemen eteläosasta Länsiväylälle.

Rakennustyöt valmistuvat loppuvuodesta 2028.

Ne tulevat vaikuttamaan muun muassa Länsiväylällä ajaviin työmatkalaisiin. Länsiväylällä kulkee arkisin jopa yli 70 000 autoa.

Länsiväylä pysyy kuitenkin avoinna molempiin kulkusuuntiin läpi hankkeen, mutta odotettavissa on muuttuvia liikennejärjestelyjä.

Hankkeessa rakennetaan Kehä I:n Keilaniemen tunnelin eteläpäähän rampit, joiden avulla saadaan suora yhteys Keilaniemestä Länsiväylälle sekä Helsingin että Hangon suuntaan.

Nykyiset rampit Länsiväylältä Helsingin suunnasta Kehä I:lle ja Kehä I:ltä Helsingin suuntaan siltoineen uusitaan. Samalla peruskorjausikään tulleet kahdeksan Länsiväylän siltaa korjataan.

Lisäksi elinkaarensa päähän tullut, vuonna 1963 rakennettu Länsiväylän ylittävä Tapiolansilta uusitaan. Sillalle on tehty laaja kuntotutkimus, jossa havaittiin korroosiovaurioita sillan jänteissä.

Sillan uusimisen yhteydessä ajoneuvoliikenteelle otetaan käyttöön kiertoreitti Westendiin kulkeville.

”Kehä I ja Länsiväylä ovat pääkaupunkiseudun vilkkaimpia ja tärkeimpiä pääväyliä, minkä vuoksi niiden kehittäminen ja ylläpitäminen on tärkeää. Toteuttamalla useita kohteita samanaikaisesti voimme vähentää rakentamisen kokonaishaittaa ja pitää liikenteelle ja alueella liikkuville aiheutuvat häiriöt mahdollisimman lyhyinä”, Väyläviraston projektipäällikkö Jarmo Nirhamo sanoo tiedotteessa.

Urakoitsijaksi on valittu GRK Suomi. Urakan arvo GRK:lle on noin 27 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa.

Hanke toteutetaan Väyläviraston, Espoon kaupungin, Uudenmaan elinvoimakeskuksen ja Fintrafficin yhteistyönä.

Lentojen hinnat voivat nousta kesään 2027 mennessä jopa 15–20 prosenttia. Näin arvioi irlantilaisen lentoyhtiö Ryanairin toimitusjohtaja Michael O’Leary uutistoimisto Reutersille.

O’Leary kommentoi Reutersille aiemmin, että lentolippujen hinnat ovat pysyneet suhteellisen matalina lentopolttoaineen hinnannoususta huolimatta.

Yhtiöt eivät O’Learyn mukaan voi pitää hintoja matalina, jos öljyn ja sitä myöden lentopolttoaineiden hinnat jatkavat kasvuaan.

O’Leary uskoo, että lentoyhtiöitä tulee menemään konkurssiin, jos polttoaineen hinta nousee ensi vuonna jyrkästi. Hänen mukaansa lippujen hinnat noussevat etenkin kilpailijoilla.

”Yhtiöt, jotka nyt tekevät voittoa, menevät nurin. Ja Euroopan lentoyhtiötoiminta tulee keskittymään entistä enemmän neljälle suurelle yhtiölle – British Airwaysille, Lufthansalle, Air Francelle ja Ryanairille”, O’Leary arvioi uutistoimiston haastattelussa.

O’Leary uskoo, että lentomatkailun kysyntä tulee jatkumaan. Alalla odotetaan nyt esimerkiksi Yhdysvaltojen välivaalien tulosta, hän sanoo. Lisäksi polttoainehintoihin vaikuttavat sodat heijastuvat lentoyhtiöiden toimintaan.

Kuluttajien keskuudessa toistuu Sulpun Jussi Hirvosen mukaan muutama virhekäsitys.

Ensimmäinen koskee jäähdytystä. Monet uskovat, että kesäinen jäähdytys syö talven säästöt. Hirvosen mukaan näin ei käy, sillä jäähdytys kuluttaa korkeintaan 200–300 kilowattituntia vuodessa eli noin viisi prosenttia talven säästöistä.

"Se jäähdytyksen energiankulutus on niin minimaalinen, että se ei ole kustannus. Se on yks sellainen väärinkäsitys, jota on pitkään koetettu oikaista."

Toinen väärinkäsitys liittyy pakkasiin. Osa käyttäjistä sammuttaa pumpun kovilla pakkasilla, koska uskoo sen olevan tehoton tai kuluvan. Hirvosen mukaan nykyaikaiset pumput toimivat tehokkaasti jopa 30 asteen pakkasella.

”Nykyaikaiset lämpöpumput kestävät hyvin myös kovat pakkaset. Vaikka ulkona olisi 30 astetta pakkasta, pumppu kannattaa pitää käynnissä, sillä se saa edelleen energiaa ulkoilmasta ja tuottaa lämpöä.”

Kolmas väärinkäsitys koskee käyttöä. Moni asettaa termostaatin liian alas ja puhaltimen liian hitaalle ajatellen säästävänsä sähköä. Tulos on päinvastainen, sillä tällöin sähköpatterit käynnistyvät ja lämmitys kallistuu.

”Moni yrittää säästää pitämällä lämpöpumpun puhallusnopeuden pienellä ja lämpötila-asetuksen turhan alhaisena. Se voi lisätä energiankulutusta, koska sähköpattereilla lämmittäminen on yleensä lämpöpumppua kalliimpaa.”

Hirvosen neuvo on, että termostaatti kannattaa asettaa tavoitelämpötilaa pari astetta korkeammalle ja puhallin mahdollisimman kovalle asetukselle, joka ei häiritse asumista.

Microsoftin julkaisema uusi Office-ohjelmiston päivitys on aiheuttanut suuria ongelmia käyttäjille, kertoo Bleeping Computer. KB5002907-tunnuksella jaeltu päivitys oli tarkoitettu auttamaan yli 90 päivää sitten vanhentuneiden Office-ohjelmien päivityksessä, mutta toisin kävi. Päivitys aiheutti osalla käyttäjistä kertalisenssin raukeamisen kokonaan, eli Office-ohjelmiston muuttumisen lisensoimattomaksi versioksi. Joiltakin päivitys poisti koko Office-paketin. Ongelmat koskivat ainakin Office 2016- ja Office 2019-tuotteita, jotka oli ostettu kertalisenssillä.

Bleeping Computerin haastatteleman it-asiantuntijan mukaan ohjelmiston poistuminen voi johtua siitä, että päivitysprosessi pyrkii asentamaan ohjelmiston uudelleen, mikä epäonnistuu laitteilla, joissa on sekaisin 32- ja 64-bittisiä komponentteja. Vaikka päivityksen pitäisi periaatteessa olla vapaavalinnainen, useat ylläpitäjät kertoivat sen asentuneen järjestelmiin automaattisesti.

Microsoft vahvisti bugin ja keskeytti päivityksen jakelun sen korjaamiseen asti. Korjauskeino on yksinkertainen: Microsoft ohjeistaa lisenssinsä menettäneitä käyttäjiä aktivoimaan tuotteen uudelleen ja ohjelmiston menettäneitä lataamaan ja asentamaan ostamansa Office 2016- tai 2019 -version uudelleen.

Sähköautojen kohentunut kysyntä piristi Euroopan alueen automarkkinaa elokuussa. Autokaupan elpymistä heijastavat ensirekisteröinnit kasvoivat 5,3 prosentilla 832 637 henkilöautoon.

Täyssähkömallien ensirekisteröinnit kohenivat elokuussa 52 prosentilla. Samaan aikaan lataushybridit kohentelivat asemiaan 13,5 prosentilla ja hybridimallit 3,4 prosentilla.

Sen sijaan polttomoottorimallien kysyntä laski jyrkästi. Bensiini- ja dieselautojen kauppa kutistui samaan aikaan 23,5 ja 23,1 prosentilla.

Sähkö kasvatti osuuttaan

Sähköiset voimalinjat kahmaisivat uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä elokuussa yhteensä 73 prosentin osuuden, uutistoimisto Reuters kertoo.

Vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä ylsi 21,7 prosenttiin EU:n alueella. Vuotta aiemmin niiden osuus oli 15,8 prosenttia.

Lataushybridien markkinaosuus kasvoi samaan aikaan 8,8 prosentista 10,0 prosenttiin.

Myös kiinalaiset autonvalmistajat hyötyivät piristyneestä kaupasta. Erityisesti hybridimallien markkinaosuus jatkoi kasvuaan EU:n, Britannian ja Eftan alueella.

Neljän kärki

Ranska, Saksa ja Tanska vastaavat 64 prosentista täyssähköautojen rekisteröinneistä EU-alueella. Tänä vuonna kasvu on ollut voimakasta etenkin Ranskassa (+74,2 prosenttia), Saksassa (+53,1 prosenttia) ja Tanskassa (+40,9 prosenttia).

Myös Belgiassa sähköautojen rekisteröinnit ovat kasvaneet, vaikkakin hieman hitaammin (+13,1 prosenttia).

Kysyntää nostavat sekä aiempaa laajempi sähköautovalikoima että EU:n jäsenmaiden tukitoimet sähköautojen hankintaan.

Suomessa täyssähköautojen ensirekisteröinnit kasvoivat tammi–elokuussa 46,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Suomen osuus EU-alueen täyssähköautojen ensirekisteröinneistä on 1,5 prosenttia, Autotuojat ja -teollisuus kertoo.

Kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä osuus on 0,7 prosenttia.