Johannes Niemeläinen katsoo kameraan.

Kolumni: Kahmin kaikki vanhempainvapaat vaimoltani – ja olen siitä iloinen

|
Blogimerkintä
Kuuntele

Riemuissani kahmin vaimoltani yli seitsemän kuukautta vanhempainvapaata, mutta suunniteltu lekottelu epäonnistui. Onnekkaana pääsen vielä yrittämään uudelleen.

5 616 tuntia, 7,73 kuukautta tai 0,64 vuotta. Sen verran isä voi olla yhtämittaisesti kotona vauvan kanssa, jos pitää kaikki vanhempainvapaat ja on ollut lapsen synnyttyä 18 päivää kotona yhdessä äidin kanssa.

Vasta kolmannen tyttäremme kohdalla ymmärsin hyödyntää minulle tarjotun mahdollisuuden täysimääräisesti. Olin harjoitellut vanhempainvapaiden kahmintaa jo hänen isosiskojensa kohdalla, mutta yritykset olivat jääneet vajaiksi.

Ensimmäinen kerta meni lähes perinteisesti: pidin isyysvapaat ja pari kuukautta vanhempainvapaata. Vaihdoimme vaimoni kanssa osia, kun esikoinen osasi jo ryömiä muttei vielä kontata. Yhdessä kiersimme LUT:n luentosalit – tyttäreni vaunuissa, minä vaunuja työntäen.

Toisella kertaa olin viisaampi. Aluksi jouduimme kuitenkin turvautumaan osittaiseen vanhempainvapaaseen. Projektipäällikkö ei niin vain luista töistä juuri ennen uuden tuotteen lanseerausta, vaan hoitaa hommat vaikka kakkavaippaa vaihtaen. Lopulta jäin kokonaan kotiin viisikuisen vauvan kanssa. Yritimme molemmat päästä elämässä eteenpäin – hän konkreettisesti sentti sentiltä, minä diplomityön ja koodaamisen parissa.

Vaimollani työn imu on minua hirmuisempi, ja meidän oli helppo päästä yhteisymmärrykseen.

Vaikka sain olla kotona ruhtinaallisesti, jotain jäi hampaankoloon. Voisin olla kotona vielä pidempään ja olla tekemättä mitään. Siispä: kolmas kerta toden sanoo. Vaimollani työn imu on minua hirmuisempi, ja meidän oli helppo päästä yhteisymmärrykseen. Hän hoitaa raskausajan, synnytyksen ja äitiysvapaan, minä vauvanhoidon siitä eteenpäin. 

Kahmin kaikki liikenevät perhevapaat riemuissani. Valmiina diplomi-insinöörinä voisin vain nautiskella mustikkametsässä ja kansallispuistoissa. Päiväunet joka päivä, aamusauna silloin kuin huvittaisi.

Todellisuus: vauvan yöheräämiset, joka-aamuinen ja -iltapäiväinen päiväkotiruljanssi 4- ja 2-vuotiaiden kanssa, tilastotieteet, GRE-pänttääminen ja tohtoriohjelmahaut, yhdistysvastuut sihteerinä. Rap-levykin oli tehtävä.  

Kolmannen lapsen kohdalla onnistuin kahminnassa, mutta epäonnistuin suunnitellussa lekottelussa. Onneksi ja onnekkaana pääsen vielä kokeilemaan. Neljäs lapsi syntyy kesäkuussa. Syyskuussa pääsen jälleen 5 616 tunnin mittaiselle kela-arkipäivävapaalle. 

Tällä kertaa vain ajoituksessa olisi petrattavaa: 4. syyskuuta 2022 syntyvien lapsien isille maksimikahminnan luvut olisivat 6 456 tuntia, 8,87 kuukautta tai 0,74 vuotta. Ja yläkerran remonttikin pitää saada valmiiksi.

Kirjoittaja on VTM ja DI, 6-, 4- ja 2-vuotiaiden tyttöjen isä ja työskentelee Mediatalo Keskisuomalaisessa datapäällikkönä.

  • Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.