Sähkön reservimarkkinasta on tullut uusi bisnesmahdollisuus, johon on lähtenyt mukaan rakennusyhtiönä tunnetun Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto, 63.
Pörssiyhtiö Lehto Group on rakentanut vuosikymmenien aikana erilaisia rakennuksia lähes kaikkialla Suomessa. Sen kokoonpanotehtaat sijaitsivat Oulaisissa ja Hartolassa.
Lehdon tytäryhtiöt asetettiin konkurssiin vuoden 2024 helmikuussa. Emoyhtiö vältti konkurssin, mutta joutui yrityssaneeraukseen.
”Energia-alalla ei tarvitse jatkuvasti käydä kilpaa urakoista ja työllistää työntekijöitä, joita meillä oli enimmillään 1 700”, Hannu Lehto sanoo yhtiön uudessa pääpaikassa Limingan Tupoksessa.
Lehdolla on akkuvarastoja käytössä yhteensä reilusti yli kymmenen megawatin edestä muun muassa Pieksämäellä, Siikajoella ja Kempeleessä.
”Savon Voiman alueella on vielä vapaata kapasiteettia. Sinne meille on luvitettu lisää kohteita”, hän sanoo.
Yhtiön tavoitteena on rakentaa Suomeen sähkövarastoja noin 250 megawatin edestä.
”Suuri toimija Suomessa on jo ranskalainen energiayhtiö NW Group, jolla on yli sata 1–1,5 megawatin kokoista akkuvarastoa”, hän kertoo.
Sektori kasvanut hurjasti
Kantaverkkoyhtiö Fingrid rajoittaa toistaiseksi sähkövaraston enimmäiskoon yhteen megawattiin länsirannikolla Vaasan pohjoispuolella.
Fingrid valitsee sähkövarastoyrittäjän kanssa liityntätavan ja paikan kantaverkkoon.
”Kantaverkon kapasiteetti ei kaikkialla enää riitä. Sähkövarastosta on lisäksi liikennettä molempiin suuntiin. Se ’imee’ itseensä sähköä ja luovuttaa sitä”, kertoo Fingridin kantaverkkopalvelujen asiakaspäällikkö Laura Ihamäki.
Fingrid ylläpitää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa.
Sähköverkkoon on tähän mennessä liitetty muun muassa kunnallisten energiayhtiöiden ja yksityisten yhtiöiden omistamia akkuvarastoja yli 300. Niiden yhteenlaskettu teho on jo noin 1 500 megawattia.
”Tämä teho tarkoittaa sitä, että sähkövarastoista voisi purkaa hetkellisesti tehoa, mikä on kolme kertaa suurempi kuin koko Tampereen kaupungin huippukulutus”, Ihamäki sanoo.
Tampereen Energia kirjasi historiansa suurimman kulutushuipun 505 megawattia 8.1. 2026 kello 17.
Sähkövarastojen teho on Ihamäen mukaan noin kymmenen prosenttia koko Suomen huipputehosta. Niistä saadaan kaivattua säätövoimaa, jota tarvitaan tuulettomina päivinä, jolloin tuulivoimalat eivät pyöri.
Alan kasvua kuvaa hyvin se, että vielä helmikuun alussa akkuvarastoja oli 261. Niiden teho oli silloin yhteensä 980 megawattia.
Sähkövarasto laivaan
Lehdon akkuvarastojen sähkönmyynti on ulkoistettu. Hetki, jolloin sähkövarastosta myydään sähköä, on tarkkaan optimoitu.
”Siitä vastaa yliopistomaailmassa syntynyt startup-yritys Capalo AI Kuopiossa ja NSC Jyväskylässä”, Lehto kertoo.
Tyypillisesti merikonttiin rakennettu 1–2 megawatin akkuvarasto maksaa noin 300 000 euroa. Varastoja on perustettu kantaverkon solmukohtiin sähköasemien yhteyteen.
”Kalajoelta hankimme 45 megawatin akkuvaraston, joka on tarkoitus kytkeä aurinkopuiston yhteyteen. Ostimme sen yrittäjältä, jolta puistohanke raukesi”, Lehto kertoo.
Lehto Groupin tarkoituksena on itse omistaa sähkövarastoja ja käydä niillä sähkökauppaa. Lisäksi se kauppaa kiinteistöille akkuja, joihin voi varastoida halpaa pörssisähköä ja käyttää sähköä korkean hinnan aikana.
”Tulevaisuudessa akkuvarasto on kerrostalossa yhtä yleinen kuin vessanpönttö”, Lehto ennustaa.
Lehto tähtää kiinteistöjen akkuvarastojen huoltoon ja ylläpitoon.
”Helsingissä olemme mukana kilpailutuksessa, jossa suuri kiinteistöyhtiö rakentaa neljän megawatin akkuvaraston kiinteistön kellariin. Sen akustosta ladataan sähköautoja edullisella sähköllä”, Lehto kertoo.
”Lisäksi yhteen hotellina toimivaan laivaan on tarkoitus asentaa sähkövarasto, koska jokaisessa satamassa ei ole ollut saatavissa riittävän hyvälaatuista sähköä. Sen vuoksi laivan sähkölaitteisiin on jouduttu tekemään kalliita korjauksia”, Lehto kertoo.
Asiakas on monialakonserni Sunborn Groupin Gibraltarille rekisteröity hotellialus. Hanke on Lehdon mukaan neuvotteluvaiheessa.
