News and blogs

Autotekniikan kehittyminen on viime vuosina tarkoittanut myös lasivahingon korvaussummien kasvua. Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan julkaiseman tiedotteen mukaan ajoneuvojen lasivahingot yleistyivät noin 20 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2025.

Samaan aikaan myös keskivahinko eli keskimääräinen korvattava summa kasvoi lähes 40 prosenttia. Tähän suurena syynä on autojen tekniikan kehittyminen.

Lasit ovat tänä päivänä täynnä tekniikkaa, kuten antureita ja niiden välittömässä läheisyydessä on kameroita ja muita turvallisuuteen liittyviä varusteita.

Tämä tarkoittaa, että pelkkä lasinvaihto ei tänä päivänä moderniin autoon edes riitä, vaan anturit ja kamerajärjestelmät pitää kalibroida uudelleen.

Ei pelkkiä nastoja

Kevät on Lähi-Tapiolan mukaan tuulilasivahingoille otollista aikaa.

Yhtiön omien tilastojen mukaan kiveniskemiä sattuu eniten keväisin, kun teillä on talven jäljiltä hiekoituksesta jääneitä irtokiviä, routavaurioita ja talvirenkaista irronneita nastoja, jotka tuulilasiin osuessaan aiheuttavat säröjä.

Parkkipaikalle kylvetty sepeli voi kulkeutua auton renkaan lamelleissa kauaskin kohteestaan, ennen kuin kiihdytettäessä rajummin ja suuremmilla nopeuksilla se irtoaa renkaasta ja suuntaa kohti lähellä takana ajavan tuulilasia.

Vakuutusyhtiön mukaan helpoin tapa välttää lasivahinkoja on riittävän suuren turvavälin pitäminen.

– Pääsiäinen on lasivahingoille erityisen otollista aikaa, sillä meno- ja paluuliikenne on vilkasta. Jos suosituimpia matkustusaikoja kuten kiirastorstaita tai pääsiäismaanantaita ei voi välttää, kunnollinen väli edellä ajavaan on paras tapa ehkäistä sekä kiveniskemiä että peräänajokolareita, Lähi-Tapiolan ajoneuvokorvauksista vastaava palvelujohtaja Heli Vuori sanoo.

Laastarisuhde

Jos lasi ei ole päässyt säröilemään tai halkeamaan, vaan siinä on vasta niin kutsuttu häränsilmä, on lasi usein mahdollista korjata vielä.

Kiveniskemä kannattaa suojata välittömästi sen tultua tuulilasikorjaamoista saatavilla ”tuulilasilaastareilla” tai vaikka tavallisella kirkkaalla teipillä tilapäisesti.

Häränsilmään ei nimittäin saisi päästää yhtään lasinpesunestettä tai tiesuolaa, jotta siihen ujutettava korjaushartsi tarttuisi hyvin eikä korjauksesta jäisi jälkeä.

Tämä edellyttää vain nopeaa reagointia kuljettajalta sekä tietysti otollisia olosuhteita.

Toinen sunnuntaina Suomessa havaituista drooneista tehtiin vaarattomaksi hallitusti räjäyttämällä, vahvistaa Rajavartiolaitos.

”Räjäytys tehtiin, koska Kouvolan pohjoispuolelle tippuneessa aluksessa oli alustavan viranomaisarvion mukaan kiinni räjähteitä”, tiedotteessa kerrotaan.

Näin arvioi jo aiemmin puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja ja tietokirjailija Jyri Kosola julkisuuteen.

Keskusrikospoliisi (KRP) jatkaa esitutkintaa ja Kaakkois-Suomen poliisilaitos jatkaa alueiden eristämistä Kouvolan pohjoispuolella ja Luumäellä, minne tippui kaksi miehittämätöntä ilma-alusta sunnuntaina.

Ilmavoimat on vahvistanut, että ainakin toinen lennokeista on ukrainalainen. Sunnuntaiaamuna kello 8.13 alkaen Suomen aluevesirajaa lähestyi muutamia hitaita drooneiksi oletettuja kohteita, ja ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät olivat paikalla valvomassa ja vartioimassa ilmatilaa. Turvallisuus edellyttää kohteiden tunnistamista drooneiksi näköhavainnoin. Osa valvonnalla havaituista kohteista tunnistettiin lintuparviksi.

”Ilmavoimat seurasi kohdetta ja tunnisti yhden edellä mainituista kohteista kello 8.45 ukrainalaiseksi AN196-drooniksi Kouvolan eteläpuolella. Ohjaaja ei käyttänyt torjuntatulta oheisvahinkojen välttämiseksi. Drooni törmäsi maahan Kouvolan pohjoispuolella”, Ilmavoimat kertoi sunnuntaina.

Tässä Kouvolan pohjoispuolelle tippuneessa ilma-aluksessa oli alustavan viranomaisarvion mukaan kiinni räjähtämätön taistelukärki, jonka vuoksi ilma-alus räjäytettiin hallitusti kello 23.26 sunnuntaina. Yöllä kuuluneet räjähdysäänet ympäristössä johtuivat tästä.

Poliisi kertoo, että viranomaiset ovat tehneet Kouvolan Savistossa räjäytystöitä tänään kello 15, mistä voi kuulua hetkellistä melua lähialueelle. Räjäytys ei aiheuta vaaraa lähialueen asukkaille.

Viranomaiset jatkavat maahan pudonneen miehittämättömän ilma-aluksen tutkintaa ja tekevät poliisin mukaan tutkintaan liittyviä räjäytyksiä Kouvolan Savistossa maanantaina iltapäivällä.

Puolustusvoimien virka-apuosastot ovat tukeneet poliisia.

”Kahta henkilöä lukuun ottamatta kaikki alueelta evakuoidut henkilöt pääsivät palaamaan yöksi koteihinsa”, kertoo ylikomisario Jukka Lankinen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Osien etsinnät jatkuvat Luumäellä

Luumäellä poliisi ja Rajavartiolaitos ovat tehneet paikkatutkintaa putoamispaikan ympäristössä eilen ja tänään. Viranomaiset selvittävät, onko ilma-alus räjähtänyt maahan pudotessaan.

Luumäen putoamispaikan ympäristöstä on löytynyt maahan levinneitä ilma-aluksen osia, ja osien etsinnät jatkuvat viranomaisten yhteistyönä. Poliisi on myös selvittänyt epäiltyä ilma-alushavaintoa Kymenlaakson Pyhtäällä, mutta todennäköisesti havainnot liittyvät Kouvolan ja Luumäen tapauksiin.

”Esitutkinta etenee sitä mukaa, kun tapahtumapaikat saadaan työturvallisiksi, ja kun osia saadaan taltioitua ja tutkittua. Samalla tehdään taktista tutkintaa, eli muun muassa todistajien kuulemisia. Tutkinnan edetessä myös laitteiden alkuperä saadaan varmistettua”, kertoo rikosylikomisario Risto Lohi KRP:stä.

KRP tutkii asiaa törkeänä yleisvaaran tuottamuksena. Rajavartiolaitos vastaa alueloukkauksen tutkinnasta. Keskusrikospoliisi ja Rajavartiolaitos ovat sopineet yhteisen tutkintaryhmän perustamisesta.

”Rajavartiolaitos on jatkanut alueloukkauksen tutkintaa. Esimerkiksi putoamispaikan lähijärvissä tehdään etsintöjä ilma-alusten kappaleiden löytämiseksi”, kertoo apulaiskomentaja Ilja Iljin Suomenlahden merivartiostosta.

Poliisi korostaa, että jos kansalaiset havaitsevat maastossa sunnuntain tapahtumiin mahdollisesti liittyviä laitteiden osia tai muuta asiaan liittyvää, havaittuja kohteita ei missään olosuhteissa saa lähestyä eikä niihin saa koskea. Havainnoista tulee ilmoittaa viranomaisille hätänumeroon 112.

Ukraina on pyytänyt Suomelta anteeksi kahden lennokkinsa päätymistä Suomeen ja syöksymistä alas eteläisessä Suomessa, kertoo uutistoimisto AFP.

Ukraina on iskenyt viime viikkoina toistuvasti Venäjän energiainfrastruktuuriin Suomenlahden ympäristössä. Venäjä onnistui todennäköisesti kääntämään droonit sivuun häirintäjärjestelmillään, Ukraina toteaa.

”Yhtäkään Ukrainan drooneista ei missään oloissa ollut kohdistettu Suomeen. Todennäköisin syy [tapahtuneelle] on Venäjän elektronisen sodankäynnin järjestelmien häirintä. Olemme jo pahoitelleet tapahtunutta Suomelle”, Ukrainan ulkoministeriön puhemies sanoi AFP:n uutisen mukaan.

Matalalla lentävät hitaat ja pienet kohteet havaittiin Suomen ilmatilassa merialueella ja Kaakkois-Suomessa sunnuntaiaamuna. Suomen hävittäjät seurasivat drooneja ja niillä olisi ollut tarvittaessa kyky ampua lennokit alas, viranomaiset ovat kertoneet. Molemmat lennokit putosivat Kouvolan seudulle.

Laitteiden putoaminen ei aiheuttanut henkilövahinkoja, eikä poliisin tiedon mukaan myöskään aineellisia vahinkoja.

AFP muistuttaa uutisessaan, että hyökkäyssotaansa jo viidettä vuotta käyvä Venäjä pommittaa Ukrainaa sadoilla drooneilla yössä. Ukraina pyrkii heikentämään Venäjän hyökkäyskykyä omilla lennokki-iskuillaan etenkin Venäjän energiateollisuuteen, joka on keskeinen Venäjän sotakoneen rahoittaja.

Ukrainan drooneja on viime aikoina harhautunut myös Baltian maihin.

Kaivosteollisuudelle koneita ja laitteita valmistava Metso kertoo tehneensä uuden 100 miljoonan euron arvoisen sopimuksen kaivosyhtiö Grupo Mexicon tytäryhtiö Peru Copperin kanssa.

Sopimuksen mukaan Metso toimittaa Peru Copperille kuparin rikastusteknologiaa uuteen tehtaaseen, jonka on määrä tuottaa 120 000 tonnia korkean puhtausasteen kuparia vuodessa. Metso on tehnyt kauppoja Peru Copperin kanssa aiemmin kesällä 2024.

100 miljoonan euron sopimus kirjataan Metson mukaan Minerals-segmentin ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskantaan.

”Kokeneet tiimimme tulevat avustamaan tässä projektissa, ja riittävää tukea tulee olemaan saatavilla paikallisen palveluverkostomme kautta”, Metson Etelä-Amerikan johtaja Eduardo Nilo kertoo tiedotteessa.

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien käyttämä tekoälytyökalu johti otsikkovirheeseen sunnuntaina drooniuutisoinnissa, Helsingin Sanomat kertoo.

”Puolustusministeriö: Venäläisiä lennokkeja pudotettu Kouvolan alueelle, lehdet väittivät verkkosivujensa etusivulla otsikoissaan sunnuntaina.”

Droonit eivät olleet minkään tiedon mukaan venäläisiä, eikä niitä pudotettu.

Sanoma-mediatalon käyttämä tekoälytyökalu oli virheellisesti otsikoinut Puolustus­ministeriön tiedotehälytyksen Venäjään liittyväksi. Tiedotteessa ei puhuttu Venäjästä mitään.

Toinen drooneista on tunnistettu ukrainalaiseksi ja toisenkin arvioidaan olevan ukrainalainen.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Erja Yläjärvi kirjoittaa, että Helsingin Sanomat on käynyt tapahtumat läpi, eikä työkalun pohjalta kuulu tehdä tarkistamatta yhtään uutista.

Ruotsissa oli päätetty, että kaikkien sähköverkkoyhtiöiden on otettava käyttöön tehomaksut viimeistään 1. tammikuuta 2027. Tarkoitus on tasapainottaa sähkönkulutusta, jotta sähköverkkoa voitaisiin käyttää tehokkaammin.

Uudet tehomaksut ovat herättäneet kritiikkiä, koska ne ovat olleet vaikeasti ymmärrettäviä ja iskeneet tavallisiin kotitalouksiin liian kovaa.

Yli 30 Ruotsin noin 160:stä verkkoyhtiöstä on jo ehtinyt ottaa tavalliset kulutuspiikkejä koskevat tehomaksut käyttöön.

Helmikuussa Tekniikka&Talous uutisoi, että ruotsalainen sähköverkkoyhtiö C4 Energi Skåne ottaa uudenlaisen tehomaksutyypin käyttöön huhtikuusta lähtien.

Aurinkopaneelien omistajia oli tarkoitus veloittaa tehosta, jonka he syöttävät verkkoon niin kutsuttuina ”huippukuormitusaikoina”.

Maan hallitus on 13. maaliskuuta ilmoittanut, että se keskeyttää velvoitteen ottaa tehomaksut käyttöön tammikuussa 2027.

"Seuraamme Energimarknadsinspektionenin (Ei:n) ohjeita ja sopeudumme määräysten muuttuessa. Uusimman ilmoituksen myötä emme peri tehomaksua sähkön tuottamisesta ja energian varastoimisesta", C4 Elnätin toimitusjohtaja Tore Sigurdsson sanoo tiedotteessa.

Skånen alueelle on viime vuosina rakennettu paljon aurinkovoimaa.

Nykyään verkkoon syötetään ajoittain enemmän sähköä kuin yritykset, teollisuus ja kotitaloudet voivat käyttää. Juuri tätä ylijäämää uudella tehomaksulla haluttiin vaimentaa.

”Verkkoomme syntyy ongelmia esimerkiksi, kun useita aurinkovoimalaitoksia ohjataan samanaikaisesti samalla hintasignaalilla”, C4 Energin sähköverkkojohtaja Daniel Persson kirjoitti Tekniikka&Taloudelle helmikuussa.

Aiheesta on uutisoinut Ny Teknik.

Lue Tekniikka&Talouden jutusta, millaista lisämaksua Ruotsissa suunniteltiin:

Tehomaksut puhuttavat Suomessakin

Suomessakin sähkön uudet tehomaksut ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua.

Energiaviraston päätös sähkön jakelumaksujen määräytymisperusteista saatiin valmiiksi helmikuun alussa 2026. Tarkoitus on yhtenäistää ja selkeyttää sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelun perusteita.

Määräys astuu voimaan vuoden 2029 alusta, mutta verkkoyhtiöt voivat siirtyä uusiin hinnoitteluperusteisiin jo tätä aiemmin.

Suomessa tehomaksujen kynnykseksi asetettiin kahdeksan kilowattia. Määräyksen mukaan asiakkaille on jatkossakin tarjottava mahdollisuus valita tehomaksuton yleissähkötuote.

Lue lisää:

Otaniemen kampuksen keskellä sijaitseva kappeli peruskorjataan kokonaan. Vuonna 1957 valmistunut rakennus on arkkitehtien Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema.

SRV aloittaa peruskorjaustyöt huhtikuussa 2026 ja hankkeen arvioidaan valmistuvan syyskuussa 2027. Sopimuksen kokonaisarvo SRV:lle on noin 2,8 miljoonaa euroa.

Kappelia on perusparannettu vuonna 2006, ja muita pienempiä korjaushankkeita on tehty vuosien varrella. Nyt toteutettavassa hankkeessa kappeli ja sen piha peruskorjataan kokonaisuudessaan.

”Otaniemen kappelin peruskorjaus on meille mielenkiintoinen hanke, sillä kappeli on osa Otaniemen kampusalueen valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä”, kertoo SRV:n yksikönjohtaja Kimmo Hyry tiedotteessa.

Kappeli ja sen ympäristö ovat suojeltuja, joten rakennukseen ei ole voitu suunnitella mitään lisätiloja. Suojelumerkintä ei kuitenkaan koske kappelin vieressä olevaa erillistä vahtimestarin asuntoa, joka puretaan. Sen tilalle rakennetaan uusi erillinen rakennus seurakunnan kerhotyötä varten.

150-paikkainen kappeli on saanut laajaa kansainvälistä arvostusta. Kappeli on mukana esimerkiksi kansainvälisen Docomomo-järjestön nimeämässä suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimassa ja se on palkittu kansainvälisellä Carlo Scarpa -puutarhapalkinnolla.

Rakennus mainittiin Financial Times -lehdessä runsas vuosi sitten. Jutussa 32 eri kirjoittajaa esitteli suosikkejaan hengellisten rakennusten joukosta, ja Otaniemen kappeli oli ainoa Pohjoismaista mainittu rakennus.

Lue lisää: