Johanna Ahopelto

Kolumni: TEKin kerhot ja alueseurat toimivat yhteisöllisyyden alustana

29.3.2022
|
Blogimerkintä

Ammatillista yhteisöllisyyttä ja yhdessäoloa – vieläkö TEKin kerhoille ja alueseuroille on 2020-luvulla sosiaalista tilausta?

TEKin yhteisöjen toiminnan luonne on pohjimmiltaan säilynyt entisellään vuosikymmenten kuluessa; yhä järjestetään juhlia ja esitelmätilaisuuksia, käydään yritysvierailuilla, tehdään ekskursioita oman paikkakunnan ulkopuolelle – mutta nyt näistä jäsentilaisuuksista viestitään sosiaalisessa mediassa nopeammin ja monipuolisemmin kuin postikorttien ja sanomalehti-ilmoitusten aikakaudella. 

Myös kommunikointi jäsenkunnan kesken on nykyään helpompaa kuin koskaan aiemmin. Etäkokouksissa eivät ole esteenä kehno sää eivätkä huonot tiet. Kokouksetkaan eivät jatku puolille öin kuin poikkeustapauksissa, ”perinteiset pullot” pölyttyvät kaapin päällä ja toiminta on suuntautunut nykyajan painotusten mukaiseksi.

Paradoksaalisesti juuri tekniikan kehitys on mahdollistanut teknillisten seurojen ja kerhojen merkityksen muuttumisen ammatillisista kohtauspaikoista harrasteseuroiksi. Yhdistysten hallitusten vastuulla on yhä houkuttelevampien ja kiinnostavampien tilaisuuksien järjestäminen.

Minulta on usein toivottu mallia jäsentilaisuuksien järjestämiseksi. Kaikessa yksinkertaisuudessaan, vuosien tutkimukseen ja kokemukseen nojautuen: kiinnostava aihe kiinnostavassa kohteessa, jonne ei muutoin pääse.

Erikoinen aihe ja paikka kiinnostavat, koulutusta moni kokee saavansa jo työnsä puolesta.

Erikoinen aihe ja paikka kiinnostavat, koulutusta moni kokee saavansa jo työnsä puolesta. Ydinvoimala, vankila, uusi tekninen innovaatio, monipuolinen seminaari, vuosijuhla hienossa miljöössä – näillä on tavoitettu massoja.

Juhlia ja yritysvierailuita on syytä tilastojenkin perusteella järjestää tiheästi, sillä ne ovat perinteisesti olleet suosituimpia jäsentilaisuuksia. Myös saunaillat, mentorointiprojektit, koulutustilaisuudet, terassi-illat ja teatterikäynnit ovat mukavia ja järjestämisen arvoisia tapahtumia, vaikka harvoin enää aiheuttavat suoranaista yleisöryntäystä.

On myös mietittävä, mitä tavoitellaan: perutaanko hyvä tilaisuus vain siksi, ettei se mahdu riittävän monen aikatauluihin, vai organisoidaanko se niille, joita se aidosti kiinnostaa. Löytyykö yhteistyökumppaniyhdistyksiä jakamaan järjestämistaakkaa ja tuomaan jäseniään paikan päälle? Yhteistyöllä pystytään tarjoamaan jäsenkunnalle entistäkin mielenkiintoisempia verkostoitumismahdollisuuksia. 

Alueseurojen ja kerhojen tärkeä tehtävä on tutustuttaa alueen toimijoita toisiinsa. Nykyisten kriisien keskellä yhteisöllisyys on yhtä tärkeää kuin yhdistysten perustamisaikoina.

Kirjoittaja on sekä tuotantotaloudesta että ammatillisista verkostoista väitellyt kauppatieteiden tohtori ja filosofian tohtori, yrittäjä, verkostotoimija ja yhdistystoiminta-aktiivi.

  • Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.
Avainsanat: