Henkilöitä istuu TFiF-TEK Loungessa Turussa.

Kansainvälisten osaajien Suomi -hanke: Enemmistö Suomeen muuttaneista korkeasti koulutetuista kotiutuu hyvin

25.10.2022
|
Uutinen

Tärkeää uutta tutkimustietoa osaajapulaan: Suuri osa Suomessa asuvista korkeasti koulutetuista ulkomaalaisista on kotiutunut hyvin ja työskentelee koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Tutkimus kuitenkin tunnistaa Suomeen asettumiseen liittyviä kehityskohteita.

Valtaosa kyselyyn vastanneista kertoo sopeutuneensa elämään Suomessa erittäin tai melko hyvin (79 %). Liki puolet (48 %) arvioi sopeutumisen tapahtuneen alle vuodessa.

Kehittämiskohteitakin on. Suomesta poismuuttoa lähitulevaisuudessa harkitsee peräti 39 prosenttia. Lähes joka viides (17 %) on kotiutunut tänne jokseenkin tai erittäin heikosti. Työttömyys sekä kielitaidon ja suomalaisten ystävien puute vaikeuttavat kotiutumista ratkaisevasti.  

– Suomelle on elintärkeää, että kansainväliset osaajat löytävät paikkansa Suomessa ja kokevat itsensä tervetulleiksi. Tähän on panostettava niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa. Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on tällä hallituskaudella tehty paljon töitä ja nyt tutkimuksesta saatava tieto auttaa hahmottamaan vielä jäljellä olevia haasteita, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Tärkeimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, opiskelu, suomalainen puoliso ja halu asua täällä.

Tiedot selviävät tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon vastasivat Suomessa asuvat ulkomaalaiset korkeasti koulutetut osaajat sekä puolisonsa työn vuoksi Suomeen muuttaneet. Kysely toteutettiin 23.3.–31.5.2022. Siihen vastasi 753 Suomessa asuvaa ulkomaalaista. Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus osana Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanketta.

Suomen maakuvalla on myönteinen vaikutus osaajien houkutteluun

Tärkeimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, opiskelu, suomalainen puoliso ja halu asua täällä. Työn vuoksi muuttaneista 54 prosentilla ei ollut aiempia siteitä Suomeen. Suomeen liitetyillä mielikuvilla on ollut merkitystä maahan muutettaessa.

Suomeen muuttaneiden mielestä maan vahvuuksia ovat hyvä elintaso, luonnonläheisyys, turvallisuus sekä työn ja vapaa-ajan yhdistämisen mahdollisuus.

– Suomen vahvuudet tunnetaan maailmalla. Lähtökohta on hyvä, mutta meidän täytyy tunnistaa myös kehittämiskohteemme. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän uutta työvoimaa ja osaajia. Täällä työllistyy hyvin, mutta haluamme varmistaa, että rekrytointi on sujuvaa ja tänne saapuvat viihtyvät täällä, ulkoministeri Pekka Haavisto arvioi.

Täällä työllistyy hyvin, mutta haluamme varmistaa, että rekrytointi on sujuvaa ja tänne saapuvat viihtyvät täällä.
- Pekka Haavisto

Valtaosa työllistyy hyvin, mutta osa joutuu luomaan uuden uran

Työtä tekevistä tai hakevista korkeasti koulutetuista puolella (51 %) oli työpaikka tiedossa jo ennen muuttoa. Niistä, joilla työpaikkaa ei vielä ollut, enemmistö (54 %) työllistyi ensimmäisen vuoden aikana, neljännes muutamassa kuukaudessa.

Erityisesti parisuhteen vuoksi muuttaneista moni (51 %) joutui vaihtamaan Suomeen muutettuaan urasuunnitelmia. Noin puolet ei usko suomalaisten työnantajien arvostavan ulkomailla hankittua kokemusta, tutkintoa tai verkostoja.

– Urapolun muuttaminen voi olla hyväkin asia, mutta mikäli ulkomaalaiset osaajat joutuvat tähän pakon edessä, on kyse osaamisen hukkaan heittämisestä. Ulkomaalaisilla osaajilla on taitoja ja verkostoja, jotka ovat erittäin hyödyllisiä suomalaisille yrityksille. Aiemman osaamisen tunnistamisen ja tehokkaamman hyödyntämisen eteen on tehtävä enemmän töitä, jotta voimme vauhdittaa työllistymistä, Business Finlandin Work in Finland -yksikön johtaja Laura Lindeman pohtii.

Rekrytointitavoissa on parannettavaa

Ulkomaalaiset osaajat näkevät suomalaisissa rekrytointitavoissa parantamisen varaa. Anonyymia rekrytointiprosessia pitää tärkeänä puolet (51 %). Neljä viidestä (78 %) toivoo, että vaadittava suomen tai ruotsin kielen taito mainitaan työnhakuilmoituksessa.

Tutkimukseen vastanneista 42 prosenttia ei ollut kokenut syrjintää työelämässä, mutta 39 prosenttia oli. Syrjintää kokeneet kertoivat sen liittyneen erityisesti heidän kieli- ja kansallisuustaustaansa.

Syrjintää kokeneista 68 prosenttia on tullut syrjityksi ennen työhaastatteluun pääsyä. Noin puolet on kokenut syrjintää työhaastattelussa, työpaikalla muiden työntekijöiden taholta tai työpaikan ulkopuolisten taholta.

Suomen tai ruotsin kielen opiskelua työajalla pidetään erittäin tärkeänä (78 %). Yhteisen kielen käyttämistä työpaikkojen epämuodollisissa keskusteluissa kannatetaan voimakkaasti (86 %).

– On välttämätöntä, että tarjoamme ulkomaalaisille mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä Suomessa, ja sen myötä he voivat jäädä myös pysyvästi Suomeen. Tutkimustulokset kannustavat kuntia ja yrityksiä työllistämään myös ulkomaalaisia. On tärkeää, että saamme tutkittua tietoa asiasta ja erityisesti tietoa siitä, missä asioissa meillä on parantamisen varaa, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala toteaa.

– Ulkomaalaiset työntekijät voivat tarjota osaratkaisun julkisen puolen osaajatarpeeseen. Tarvitaan kansainvälisen rekrytoinnin osaamista ja työyhteisöjen valmennusta monikulttuurisuuteen. Kielen oppiminen työnteon rinnalla pitäisi olla nykyistä systemaattisempaa. Myös hyvät työkaverit ja muut ystävät ovat tämän tutkimuksen mukaan asioita, jotka edistävät kotoutumista maahamme, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo.

Tietoa tutkimuksesta

Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanketta rahoittavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Keva, Tekniikan akateemiset TEK, Teollisuuden palkansaajat, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland sekä Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungit.

Tutkimuksen toteuttaa yleishyödyllinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. E2 Tutkimus on monitieteinen tutkimuslaitos, joka palvelee tiedolla kuntia, ministeriöitä, yrityksiä, järjestöjä, säätiöitä, poliittista päätöksentekoa ja mediaa. Hankkeen toteutusaika 10/2021–3/2023. Työ valmistuu ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja.

Tutkimushankkeessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Miten Suomesta voi tulla osaajia kutsuva, sitouttava ja vetovoimainen maa, jonne ulkosuomalaisen on mutkatonta palata tai ulkomaalaisen tulla töihin? Miten Suomen rakentamiseen voisi osallistua myös maamme ulkopuolelta?

Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtajana toimii asiantuntija Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta ja varapuheenjohtajana erikoistutkija Johanna Ketola ulkoministeriöstä.

Hankkeen johtaja: Dosentti, VTT Mari K. Niemi

Varajohtaja: Dosentti, VTT Ville Pitkänen

Kotisivu: kvosaajiensuomi.com

Sosiaalinen media: @kvosaajiensuomi (Twitter, Facebook, LinkedIn)

Lisätietoja

Lisätietoja hankkeesta:

VTT, dosentti Mari K. Niemi

Johtaja, E2 Tutkimus

mari.k.niemi@e2.fi

+44 773 7161 944

Lisätietoa tutkimustuloksista:

Ville Pitkänen

VTT, tutkimuspäällikkö, E2 Tutkimus

ville.pitkanen@e2.fi

+358 40 7770 869

Matti Välimäki

VTT, vanhempi tutkija, E2 Tutkimus

matti.valimaki@e2.fi

+358 50 5430 191