Arttu Piri

Jokainen urapäätös vie lopulta perille

16.8.2022
|
Blogimerkintä

Mistä olemme huolissamme, kun olemme huolissamme nuorten hyvinvoinnista?

Tekniikan akateemiset TEK on yhdessä monien muiden kanssa huolissaan nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Tuoreen TEK Graduate Surveyn mukaan jo kolmannes vastavalmistuneista on kärsinyt opinnoissaan omaan jaksamiseen liittyvästä huolesta.

Mutta mistä itse asiassa olemme huolissamme, kun olemme huolissamme nuorten hyvinvoinnista? Nuorista ihmisinä vai siitä, millaisia laajempia vaikutuksia nuorten ongelmilla saattaa olla? Heikentyykö oppiminen? Viivästyvätkö tai keskeytyvätkö opinnot? Onko työllistyminen ja urakehitys heikompaa? Jääkö innovaatioita tekemättä? Syntyykö riittävästi kasvuyrittäjyyttä? 

Psykologi Nina Lyytinen on verrannut työuraa ultramatkan juoksuun. Vertaus on hyvä.

Laadukkaan koulutuksen ja korkean osaamisen jatkumo elinkeinoelämän kilpailukyvyksi on ollut suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita. Tätä jatkumoa mahdollisesti rapauttavat ilmiöt¸ esimerkiksi nuorten kasvavat mielenterveyden ongelmat, ovatkin mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen ongelma. Käytännössä olemme siis huolissamme verokertymästä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta vanhenevassa Suomessa. Syystäkin olemme.

Vaihdan nyt näkökulmaa, kas näin.

Psykologi Nina Lyytinen on verrannut työuraa ultramatkan juoksuun. Vertaus on hyvä. Jos ultramatkalle lähtee valmiiksi kovin väsyneenä, kostautuu liian kova vauhti varmasti myöhemmin. Ammatinvaihtajat joutuvat työelämän ultramatkansa aikana opettelemaan lisäksi kokonaan uusia lajeja, ikään kuin vauhdissa.

Miten muistuttaisimme vaikkapa valmistuvalle teekkarille, että on ihan tosi ok, jos ensimmäinen työpaikka on vähän vaatimattomampi, jos opintojen jälkeen on vaikkapa takki hieman tyhjä?

Se, ettei väkisin tavoittele sitä kaikkein seksikkäintä konsultin paikkaa, voi olla osoitus hyvästä itsetuntemuksesta ja kyvystä tunnistaa käytössä olevat voimavaransa. Tämä on menestyksen resepti ultramatkalla.

Pakotamme nykyään jo lukiolaiset laskelmoimaan ainevalinnoillaan lineaarista polkua opintoihin ja työuralle sekä kilpailemaan arvosanoillaan jatko-opiskelumahdollisuuksista.

Mutta työelämä ei läheskään aina ole lineaarista ja ennustettavaa, vaan usein sattuman ja onnen merkitys on harkintaa suurempi, eikä kaikkeen voi itse vaikuttaa ollenkaan. Jokainen valinta vaikuttaa reittiin, mutta vain harvoin mikään yksittäinen valinta on ratkaiseva. Samaan päämäärään on lukemattomia reittejä. Työyhteisöissä menestymisessä on lisäksi keskeistä yhteistyö, eikä yksilön onnistuminen suhteessa muihin. 

”Menestyminen” työelämässä pitkällä tähtäimellä onkin usein lähinnä kaaoksen hallintaa ja omasta toimintakyvystä huolehtimista, eikä se ole kiinni mistään yksittäisestä seikasta kuten tutkinnosta tai ensimmäisestä työpaikasta.

Ja menestymisellä tarkoitan sitä, että voi 40 vuoden päästä katsoa hyväkuntoisena taaksepäin ja todeta, että asiat ovat menneet ihan hyvin. Myös työuralla.

Kirjoittaja työskentelee Tekniikan akateemiset TEKissä analyytikkona, jonka vastuulla on muun muassa vastavalmistuneiden opiskelijoiden tuntoja luotaava TEK Graduate Survey.