Ideat ratkaisevat Suomen tulevaisuuden

Taloudenpuolustuskurssi kokosi kansanedustajat, yritysjohdon ja akateemisen maailman johtavat asiantuntijat Finlandia-talolle pähkäilemään Suomen tulevaisuutta. TEK oli yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista.

Kävi selväksi, että talousmiesten mielestä koskaan ei ole sopiva aika nostaa palkkoja tai nauttia muuten hyvän kehityksen hedelmistä.

Päättäjien ja kansalaisten tunnelmat ovat muuttuneet toiveikkaammiksi talouden elpymisen myötä. Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi päästi heti aluksi ilmat pallosta.

– Suomen taloudessa ollaan edelleen viisi prosenttiyksikköä laman edeltävää aikaa perässä. Ruotsissa ja Saksassa kasvuvauhti on lujempi.

Malmi näki kaksi uhkaa Suomen talouden kehitykselle: työn tuottavuuden hidas kasvu ja väestön ikääntyminen.

Voisiko tulevaisuutemme olla uusi Ateena, jossa orjien sijaan palvelevat robotit?

Kuva: Moni poliitikko ja asiantuntija oli huolissaan siitä miten saamme Suomeen lisää ulkomaalaisia osaajia. TEKin johtaja Jari Jokinen huomautti, että meillä on jo suuri joukko ulkomaalaisia jotka opiskelevat tai ovat valmistuneet suomalaisesta yliopistosta. Heidän osaamistaan hyödynnetään Suomessa huonosti ja heidän on vaikea työllistyä suomalaisyrityksiin.

Ideat ratkaisevat kilpailukyvyn

Mr. Kilpailukyvyksi tituleerattu kansantaloustieteen professori Matti Pohjola kertoi, miten satavuotias Suomi nousi köyhyydestä ja saavutti Saksan ja Ruotsin elintason. 2000-luvulla naapurit ovat kirineet jälleen ohi.

– Työn tuottavuus muodostuu 67-prosenttisesti ideoista, 30-prosenttisesti koulutuksesta ja vain kolme prosenttia on kiinteää pääomaa. Talous ei siis kasva investoinneista vaan ideoista. Meillä ei ole enää yhtä hyviä ideoita kuin menneisyydessä, Pohjola arvioi.

– Työmarkkinoiden rakenteella ja verotuksella ei ole juuri mitään tekemistä ideoiden syntymisen kannalta.

Pohjolan mukaan ideat syntyvät tällä hetkellä ensisijaisesti tietotekniikasta; tietokoneiden laskentatehosta, joka on muutosvoima digitalisaation ja robotisaation taustalla.

– Tutkimuksen ja tuotekehityksen leikkaaminen on hirveä kansallinen riski, Pohjola kommentoi Suomen hallituksen ratkaisuja.

– Kovin selvää evidenssiä siitä, että tuottavuuden kasvu veisi meiltä työt, ei ole. Työ ei lopu mutta se muuttaa muotoaan. Perusasteen koulutuksen saaneiden työt ovat vähentyneet eniten. Työtehtävät muuttuvat, mutta ammatit eivät katoa, Pohjola väitti.

Identiteetti on liian sidoksissa työhön

Kansainvälisen liiketoiminnan professori Kristiina Mäkelä loihti illan kiinnostavimmat tulevaisuuden näkymät.

Mäkelän mukaan yhteiskunnan olisi tarpeen valmistautua skenaarioon, jossa suuren ihmisjoukon työt häviävät robotisaation myötä.

– Jos työsi katoaa robotisaation kautta, mitä siitä seuraa? Tällä hetkellä ihmisten identiteetti ja merkitys ovat hyvin pitkälti sidoksissa työhön. Työn kadotessa identiteetin ja merkityksen menettäminen on jopa toimeentulon menetystä vaarallisempaa.

– Tämän yhteiskunnalliset vaikutukset ovat isot. On yksinkertaisesti löydettävä ihmissuhteista ja vuorovakutussuhteista uutta sisältöä elämään. Nekin ovat nykyään pitkälti sidoksissa työhön. Tämä malli pitää muuttaa, Mäkelä korosti.

Saadakseen esimakua yhteiskunnasta, jossa suhde työhön on erilainen, Mäkelä kehotti tarkastelemaan esiteollista yhteiskuntaa, jossa merkitys syntyi enemmän itse tekemisestä eikä sen tuomasta toimeentulosta.

– Voisiko tulevaisuutemme olla uusi Ateena, jossa orjien sijaan palvelevat robotit? Silloin ihmiskunta otti suuria harppauksia, koska ihmisillä oli aikaa ajatella.