Ammattiliiton jäsenyys on kuin rokotus

|
Blogimerkintä
Kuuntele

Korkea järjestäytymisaste antaa laumasuojaa työelämässä, samoin kuin korkea rokotusaste suojaa taudeilta. Uhkana on vanhojen vitsausten paluu.

Rokotuksen ottaminen lapselle on ikävää. Se nipistää. Ihan niin kuin ammattiliiton jäsenmaksukin nipistää jäsenen palkkapussissa, vaikka sen voikin sitten vähentää verotuksessa. Rokotetun vauvan itku tuntuu vanhemmista pahalta ja rokotuksistahan voi joskus harvoin tulla jotain ikäviä sivuoireita.

Suomessa vanhempi voi kuitenkin vielä toistaiseksi melko kevyin mielen jättää lapsensa rokottamatta, koska muiden vanhempien lapset on rokotettu. Mutta ei enää kauaa. Kadonneet taudit ovat tulossa takaisin, laumasuoja heikkenee.

Olen työskennellyt eurooppalaisessa maassa, jossa ei käytännössä ole olemassa esimerkiksi etätöitä, joustavaa työaikaa, ylityökorvauksia tai pitkää vanhempainvapaata. Se oli kamalaa.

Samalla tavalla heikkenee myös ehkä maailman parhaaseen työelämään tottuneiden suomalaisten työntekijöiden laumasuoja, sillä yhä useampi ajattelee, että pelkkä työttömyyskassan jäsenyys riittää. Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset takaavat työntekijöille hyvät työolot, kohtuullisen palkan sekä mahdollisuuden siihen, että ihmisellä on muutakin elämää kuin työelämä. 

Työehtosopimuksen eduista saavat yleissitovuuden vuoksi nauttia nyt muutkin kuin liittojen jäsenet. Aivan niin kuin rokottamattomat ovat turvassa, jos kaikki kaverit on rokotettu. Jos ammattiliittojen jäsenpeitto laskee liian alas, yleissitovuus lakkaa.

MIKSI LIITTO ON MÖRKÖ?

Tämän päivän palkansaajia – varsinkaan nuoria – ei näytä pelottavan. Uskotaan työnantajien hyvään tahtoon ja omaan kilpailukykyyn. Kaikki eivät kuitenkaan päädy työskentelemään Vincitin, Reaktorin tai Solitan kaltaisiin yrityksiin. 

Sanotaan, että vastakkainasettelun aika on ohi. Niin minustakin, mutta miksi luottamusmies on mörkö ja ay-liike sylkykuppi? Miksi yksityisen työttömyyskassan primus-moottorina toimii työnantajat? Elinkeinoelämän ja työnantajapuolen kampanja ay-liikkeen maineen mustaamiseksi on ollut menestyksekäs. Tapaan kampuksilla nuoria ihmisiä, jotka kertovat minulle, että olen pahan palvelija. 

Kerron heille minkälaisia asioita TEK ajaa: Digitalisaation hyödyntäminen, etätyömahdollisuudet, yrittäjien ja itsensä työllistäjien turvaverkko, osaamisen kehittämisen mahdollistaminen niin työsuhteessa kuin työttömyysaikanakin. Autamme niitä jäseniä, joita on kohdeltu lainvastaisesti, olivatpa he työntekijä- tai yrittäjäasemassa. Kysyn, onko nämä pahoja asioita? Eivät ole. Nuohan ovat hyviä asioita, he vastaavat. Niinpä.

VANHAT HUONOT AJAT

Olen työskennellyt eurooppalaisessa maassa, jossa ei käytännössä ole olemassa esimerkiksi etätöitä, joustavaa työaikaa, ylityökorvauksia tai pitkää vanhempainvapaata, ja se oli minusta kamalaa. Siis vähän niin kuin Suomessa ennen vanhaan. Mutta näistä ei saa puhua, koska taaksepäin ei saa katsoa, vaan pelkästään eteenpäin. 

No ei sitten puhuta. Mutta minä kirjoitan, koska olen huolissani. Tulevatko kauan sitten kadonneet taudit takaisin? Pitenevätkö työajat samalla kun palkat polkevat paikoillaan tai jopa laskevat? Teemmekö kohta töitä taas kellon ympäri ja lauantaisinkin niin kuin isovanhemmat aikoinaan.

Avainsanat: