Ääniä Suomesta, kiitos

|
Uutinen
Kuuntele

Suomesta paikan Euroopan parlamenttiin saa 13 edustajaa. He istuvat suomalaistenkin kannalta katsottuna päätöksenteon ytimessä. Tutustu tekkiläisiin ehdokkaisiin.

 

Seitsemän TEKin jäsentä ehdolla eurovaaleissa

 

SAULI AHVENJÄRVI, 56, Kristillisdemokraatit
•  tekniikan tohtori, Rauma
•  kansanedustaja
•  eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen,
eduskunnan suuren valiokunnan jäsen, KD-puolueen 1. varapuheenjohtaja,
parlamentaarisen ilmasto-ja energiakomitean jäsen, eduskunnan meriryhmän puheenjohtaja ja Rauman kaupunginvaltuuston jäsen
www.sauliahvenjarvi.fi

"Kannan huolta vientiteollisuutemme kilpailu­kyvystä ja yhteiskuntamme hyvinvoinnista. Haluan edistää EU-politiikkaa, jolla voimme yhdessä saavuttaa enemmän kuin kansakuntina, esim. tutkimus ja korkeakoulutus, yhteismarkkinat, turvallisuus, kv-kaupan esteiden poistaminen, ilmastonsuojelu ja poliittinen vakaus.

En näe liittovaltiota vaihtoehtona, EU:ta on kehitettävä itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistoiminnan pohjalta. EU:ssa Suomen on tehostettava edunvalvontaa mm. energia- ja ympäristöasioissa. Paras kontribuutiomme ilmastomuutoksen torjuntaan on cleantech-osaaminen."

HARRI AUVINEN, 39, Vihreät                                                      
•  tekniikan tohtori, filosofian maisteri, Kuopio
•  tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
•  Kuopion kaupungin hallituksen ja -valtuuston
jäsen, Pohjois-Savon maakuntavaltuutettu
www.harriauvinen.fi

"Kauttani tuorein tutkimustieto saadaan päätöksentekoon ilman välikäsiä ja vääristelyä. Kansainvälistä työkokemusta minulle on kertynyt tutkimustyöstäni Euroopan sääkeskuksesta Englannista, jossa valmistelin entistä tarkemman sääennustemenetelmän käyttöönottoa.

Tutkijana olen tottunut perehtymään laajoihin asiakokonaisuuksiin ja ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan. Ympäröivä yhteiskunta on muuttumassa yhä teknisemmäksi, jolloin koulutuksestani on suurta hyötyä tehtäessä meitä kaikkia koskevia päätöksiä."

HANNA HOLOPAINEN, 37, Vihreät
•  tuotantotalouden diplomi-insinööri,
Lappeenranta
•  Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsen,
Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston jäsen
www.hannaholopainen.fi

"Haluan olla mukana rakentamassa Eurooppaa, joka on edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Eurooppaa, joka uskaltaa käynnistää
kunnianhimoisen vihreän talouden investointiohjelman, jonka avulla luodaan työpaikkoja ja ympäristöystävällistä teknologiaa. Eurooppaa, joka lisää uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta. Eurooppaa, joka tarjoaa ratkaisuja. Eurooppaa, joka tarttuu toimeen nyt, kun ei ole vielä liian myöhäistä."
 

JYRKI KASVI, 50, Vihreät
•  tekniikan tohtori, Espoo
•  tutkimus ja kehittämisjohtaja,
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry
•  Espoon kaupunginvaltuuston jäsen,
Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen
www.kasvi.org

"Kun EU-parlamentin kausi vuonna 2019 päättyy, ensimmäiset robottiautot ovat tulossa, ja tekoälyt tekevät diagnooseja sairaaloissa.
Menestyäkseen Euroopan on oltava edellä­kävijä tieteessä ja tekniikassa. EU investoi Horizon 2020 -tutkimusohjelmaan 87 mrd. euroa. On ratkaisevaa, miten nämä rahat kohdennetaan.

EU-maiden työmarkkinat eivät sovi kitkatta yhteen. Eurooppa tarvitsee yhteiset pelisäännöt, jotka turvaavat työehtojen minimitason. Muuten EU-maat alkavat kilpailla työlainsäädäntöä löysäämällä."

OTSO KIVEKÄS, 34, Vihreät
•  filosofian maisteri,
tietojenkäsittelytiede, Helsinki
•  ohjelmistoarkkitehti, Codento oy
•  kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen
IT-jaoston puheenjohtaja, Tieteen ja
teknologian vihreiden puheenjohtaja
otsokivekas.fi

"Europarlamenttiin tarvitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät teknologian politiikalle asettamat reunaehdot.

Emme voi vaan mielivaltaisesti päättää miten teknologia toimii, tai säätelemme itsemme hengiltä. Erityisesti internetin säätelyn osalta europarlamentti on selvästi tärkein lainsäädäntöelimemme.

Tarvitsemme vapaan internetin, jossa luovuus ja innovaatiot synnyttävät yhä uusia yllättäviä palveluita."

JANNE PAALIJÄRVI, 32, Piraattipuolue

  • Espoo
  • Tekniikan kandidaatti
  • Efore Oyj, ohjelmistotestaaja
  • Piraattipuolue, tiedottaja; Uudenmaan Piraatit, varapuheenjohtaja
  • http://paalijarvi.fi

" Olen teknologian,Internetin ja kansalaisoikeuksien puolella. Kannatan Euroopan Unionin budjetin muuttamista siten, että maataloustukia vähennetään ja painopistettä siirretään tieteen, tekniikan, koulutuksen ja tutkimuksen suuntaan.

Myös yksityisyydensuoja on minulle tärkeä asia. Siksi vastustankin esimerkiksi autojen satelliittipaikannukseen perustuvaa verotusta. Haluaisin myös antaa ihmisille paremman mahdollisuuden päättää omista asioistaan itse vailla valtion jatkuvaa holhousta."

SAKARI PUISTO, 37, Perussuomalaiset
•  filosofian tohtori, Tampere
•  vieraileva tutkija, Cambridgen yliopisto
•  toiminut muun muassa mittavien
Tekes-projektien vastuullisena johtajana
www.sakaripuisto.fi
 
"Tekkiläisen kannattaa seuloa tarkasti tekkiläiset ehdokkaat. Kauppa- ja teollisuuspolitiikan teemat ovat lähellä sydäntäni ja ymmärrystä alalta löytyy. Minulla on vahva kansainvälinen asiantuntijatausta yliopisto- ja yksityissektorilta.

Pyrkisin vaikuttamaan europarlamentissa politiikkaan mm. talouden ja elinkeinoelämän näkökulmista. Perussuomalaisten yrittäjäsiipi on vahva ja mahdollisuudet vaikuttaa henkilökohtaisestikin politiikan sisältöön ovat merkittävät.  Äänestäminen kannattaa!"
 

MARI-LEENA TALVITIE, 33, Kokoomus
•  ympäristötekniikan DI, Oulu
•  Eduskunta (perhevapaalla)
•  Oulun kaupunginvaltuuston puheen­johtaja 2012–, Kokoomuksen
   puolue­valtuuston varapuheenjohtaja 2012–14,
TEKin valtuuston ja hallituksen jäsen 2011–
www.mari-leena.net  

"Ajan osaamisen ja yrittäjyyden etuja, teen järkevää ympäristöpolitiikkaa. Kymmenen vuoden kokemus kuntapäättäjänä ja eduskunta-avustajana sekä MEP Piia-Noora Kaupin työn läheltä seuraaminen antavat minulle pohjan vaikuttamiseen Euroopan parlamentissa.

Pohjois-Euroopasta löytyvät uuden kasvun eväät. Suomen on oltava "Euroopan aivot ja osaajat". Meidän on tehtävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti oikeita valintoja.  Suomalaisen mepin on ymmärrettävä osaamisen, kilpailukyvyn ja tieto- ja liikenneratkaisujen merkitys.

Mottoni on: Tulevaisuuden rakentaja. Järkipolitiikkaa – suurella sydämellä."

Muokattu 7.5: Lisätty Piraattipuolueen ehdokas Janne Paalijärvi.

 

Akavan kansainvälisten asiain päällikkö Markus Penttinen veikkaa, että EU-vaalit kiinnostavat nyt enemmän kuin viisi vuotta sitten. Silloin äänestysinto jäi Suomessa 40 prosentin tietämiin.  

– Euroopan talouskriisi ja Ukrainan tilanne ovat lisänneet kiinnostusta Euroopan unioniin. Krimin tapahtuvat ovat palauttaneet myös mieliimme unionin luomisen lähtökohdan – Euroopan rauhan takaamisen.

Kiinnostusta kasvattanee sekin, että jo joka kolmas lakimme on peräisin Brysselissä tehdyistä päätöksistä.

– EU-tason vaikutusvalta lainsäädännössämme on kasvanut, Penttinen muistuttaa.

Syy on yksinkertainen: asiat ja ongelmat ovat globaaleja. Ilmastoon, energiaan tai pankkien valvontaan liittyviä asioita ei pystytä enää ratkomaan kansallisvaltioissa, vaan ongelmiin on tartuttava yhdessä. Suomi tuskin pystyisi yksinään solmimaan esimerkiksi edullisen kauppasopimuksen Yhdysvaltojen tai Kiinan kanssa.


Parlamentin käsissä monta asiaa

Parlamentin päätökset vaikuttavat 28 EU-maassa puolen miljardin ihmisen elämään.

Parlamentti on merkittävä vallankäyttäjä unionissa. Sen valtaa kasvatettiin vuonna 2010 solmitulla Lissabonin sopimuksella, joten nyt parlamentin käsi ulottuu yhä useampiin asioihin.

Euroopan parlamentilla on kolme päätehtävää. Se keskustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista ja hyväksyy säädökset yhdessä ministerineuvoston kanssa. Se valvoo komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti. Parlamentti myös hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä neuvoston kanssa.

Lisäksi parlamentti hyväksyy jäsenmaiden esityksestä komission.

Vaaleissa valitut mepit järjestäytyvät Eurooppa-puolueisiin ja ryhmiin.

Kolme suurinta ryhmää nykyisellään ovat keskusta-oikeistolainen Euroopan kansan­puolue EPP, Euroopan sosialistit ja demokraatit S&D ja Euroopan liberaalidemokraatit ALDE.

Vihreitä edustavat Vihreät/Euroopan vapaa allianssi Greens/EFA  ja vasemmistoa Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto GUE/NGL.

Eurokriitiset istuvat eri ryhmissä, joista yksi on Vapaa ja demokraattinen Eurooppa EFD -ryhmä.

Komission puheenjohtaja valitaan parlamentin suurimmasta ryhmästä, josta jokainen Eurooppa-puolue nimeää oman kärkiehdokkaansa. Suomen kannalta tilanne on jännittävä: Olli Rehn on ALDEn toinen kärkiehdokas yhdessä Belgian Guy Verhofstadin kanssa, ja myös Jyrki Katainen on kiinnostunut komission merkittävistä tehtävistä.

Pelataan suhteilla

Vaikka Suomi saa parlamentista vain 13 paikkaa, Penttisen mielestä mepeillämme on valtaa. Mepin vaikutusvalta on kiinni ahkeruudesta ja suhteista.

– Jos suomalainen meppi pääsee esimerkiksi raportoijaksi, hän on jo todella paljon vartija, sillä raportoija laatii parlamentille pohjapaperin päätettävänä olevasta asiasta. Niin sanotun varjoraportoijan – joka pyrkii joko edistämään tai sabotoimaan varsinaisen raportoijan työtä – rooli on myös merkittävä.

Parlamentissa raportointivastuita jaetaan puolueiden voimasuhteiden perusteella. Muut puolueet nimittävät varjoraportoijia.

Suomalaisista mepeistä yksi merkittäviä raportoijia on ollut tekniikan lisensiaatti Satu Hassi.

Suhteiden luomisessa auttaa Penttisen mukaan parhaiten kulttuuri- ja kielitaito.

– Brysselissä työkieli on englanti, mutta kaupungilla puhutaan ranskaa. Saksa on hyvä hallita, sillä Saksasta on tullut EU:n ykkösmaa.

– Yhteistyötä yli puolue- ja kansallisuus­rajojen tarvitaan, sillä mikään puolue ei pärjää yksin, Penttinen muistuttaa.

Parlamentilla kansalaisnäkökulma

EU:ssa valta jakautuu parlamentille, komissiolle ja neuvostolle.

– Komissiolla on yleiseurooppalainen näkökulma, ja se käyttää huomattavaa asiantuntijavaltaa. Komissio on ”hallitus” ministeriöineen ja sillä on yksiomainen oikeus tehdä lakiesityksiä. Ministerineuvostossa istuvat EU-maiden ministerisalkkujen haltijat. Neuvosto edustaa jäsenmaiden hallituksia, ja asiat päätetään yleensä määräenemmistöllä.
Kaikista kolmesta parlamentti on lähimpänä EU-kansalaista.

Työelämän sääntelyä tarvitaan

EU:ssa sovittu työvoiman, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus vaatii yhteisiä pelisääntöjä myös työelämäasioille. EU:ssa on hyväksytty yhteisiä säännöksiä muun muassa työajoista, työelämän tasa-arvosta, työturvallisuudesta ja työntekijöiden kuulemisesta. Maasta toiseen liikkuvien työntekijöiden oikeuksista on säädetty jo useilla direktiiveillä.

– EU-jäsenyytemme ansiota on, että voimme ylipäätään lähteä töihin vaikkapa Saksaan tai Espanjaan. EU-sääntely on myös vahvistanut suomalaiseen työsuojeluun ennaltaehkäisyn periaatteen sekä määrännyt kansainvälisiin yrityksiin EWC-neuvostot ja velvollisuuden työtekijöille tiedottamiseen ja työntekijöiden kuulemiseen, Penttinen luettelee direktiiveistä tulleita etuja.  

Vaikka työnantajapuoli jo periaatteesta vastustaa EU-tason sääntelypyrkimyksiä, Penttisen mielestä direktiiveillä helpotettaisiin yritystenkin toimintaa EU-alueella.

– Jos yritys toimii 28 maassa, niin on toki helpompaa, jos sen vaaditaan noudattavan yhtä säännöstä kuin 28 erilaista pykälää samasta asiasta.

– Mutta tietysti jokaisen hankkeen järkevyys on syytä tutkia. Meneillään on esimerkiksi komission lausuntokierros eurooppalaisesta insinöörin ammattikortista. Se ei ole suinkaan vakuuttanut kaikkia, Penttinen kertoo.

Tolkuttoman hidasta?

Asioiden käsittely vie usein aikaa – niin EU:ssa kuin Suomessakin. Esimerkiksi työaikadirektiivistä on väännetty kättä vuosikausia, toisaalta euroalueen vahventamisesta on saatu nopeasti päätöksiä.
Penttinen ei allekirjoitakaan käsitystä EU-toiminnan tolkuttomasta hitaudesta.

– Kyllähän Suomessakin kuntauudistusta on tehty pitkään ja hartaasti. Vuorotteluvapaan aikaansaaminen kesti puolestaan yli kymmenen vuotta.

Hän ei myöskään niele väitettä siitä, että EU-asiat olisivat kovin kaukaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä.

– Kuinka moni suomalainen osaa luetella Euroopan parlamentin valiokunnat? Ei monikaan. Mutta yhtä vaikeaa on luetella Suomen hallituksen ministerivaliokuntia.

Puolueiden erot näkyvät hyvin työelämän kysymyksissä. PES, Vihreät ja Euroopan vasemmistopuolue ovat kirjanneet tavoitteisiinsa työntekijöiden oikeuksia ja ammattiliittojen roolia korostavia kantoja. Yhteisenä tavoitteena linjauksissa on muu muassa sosiaalisen polkumyynnin lopettaminen. ALDE korostaa ohjelmansa työelämälinjauksessa tutkintojen tunnustamista yli rajojen. EPP mainitsee työn vapaan liikkuvuuden todetessaan, että eurooppalaiset säilyttävät muissa EU­-maissa samat oikeudet kuin kotimaassaan.

Lähde: FinUnionsin johtajan Pekka Ristelän blogikirjoitus. FinUnions on Akavan, SAK:n ja STTK:n yhteinen edustusto Brysselissä.

Ääniä Suomesta –kampanja

www.aaniasuomesta.fi

 
Eurooppalainen työelämä kuntoon 

Työaikasuoja kuuluu kaikille

Työaikadirektiivin uusimisen pitää olla seuraavan parlamenttikauden tärkeimpiä työelämän hankkeita. Työaikadirektiivi on saatettava kaikkia jäsenmaita sitovaksi, varallaolo ja päivystystyö tulee laskea työajaksi ja ylemmät toimihenkilöt tulee saada työaikasuojan piiriin. Työajoissa, ylitöiden teettämisessä ja
vuosilomissa pitää olla yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt.


Työehdot pätemään myös lähetettyihin työntekijöihin

Tarvitaan EU-tasoista lainsäädäntöä ja kattavaa kansallista valvontaa varmistamaan työntekijöiden vapaa ja turvattu liikkuvuus. Ulkomailta Suomeen lähetetyillä työntekijöillä tulee olla sama palkka ja työehdot kuin suomalaisillakin työntekijöillä.


Yhtenäinen irtisanomissuoja työntekijöiden turvaksi

Suomessa on monia muita Euroopan maita heikompi irtisanomissuoja. Niinpä monikansalliset yritykset ovat irtisanoneet ensimmäisenä Suomen toimipisteensä henkilöstöä, vaikka yksiköt olisivat tehneet voittoa. EU:hun tarvitaan yhtenäinen irtisanomissuojan vähimmäistaso sekä riittävä tuki irtisanottaville työntekijöille.


Joukkokanteella eroon työelämän rötöstelijöistä

Moni työntekijä ei yksin uskalla haastaa työnantajaansa oikeuteen, vaikka työnantaja olisi rikkonut työntekijän oikeuksia tai jättänyt palkan tai loma-ajan korvaukset maksamatta. Näiden työntekijöiden puolustamiseksi ammattiyhdistysliike tarvitsee koko EU:ta koskevan joukkokanneoikeuden. 

Työsuojelustrategia uudistettava

Euroopan unionin komissio ei ole uusinut EU-tason työsuojelustrategiaansa, vaikka sekä työntekijät että työnantajat ovat sitä vaatineet. Seuraavan komission ja parlamentin on välittömästi tartuttava työsuojelustrategian uudistamiseen ja annettava uusia säännöksiä henkistä työsuojelua ja työergonomiaa koskien.

 
Työtä ja hyvinvointia kestävästä kasvusta 

Työtä, vakautta ja toimeentuloa

Uusien työpaikkojen syntymisen tulee olla Euroopan unionin tärkein tavoite seuraavalla parlamenttikaudella. Vahva ja vakaa EU turvaa myös suomalaisten työpaikkoja ja luo kasvua hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi.

Vähimmäistaso yritysverotukseen ja veroparatiisit kuriin

Osa eurooppalaisista maista yrittää houkutella pääomia ja yrityksiä alhaisemmalla yritysverotuksella. Tällaisessa verokilpai­lussa häviävät lopulta kaikki, siksi tarvitaan eurooppalainen vähimmäistaso yritysverotukseen.

Kohti osaamiseen perustuvaa unionia

Eurooppalaisen työelämän pelisäännöillä pitää varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus kehittää ja ylläpitää omaa osaamistaan työn ohessa. Unionin tutkimusrahoitusta tulee lisätä ja sen painopisteen tulee olla jalostusarvon nostamisessa kaikilla aloilla. Rahat on suunnattava korkeaan osaamiseen ja päte­vyyteen.

Reilua ja vapaata kauppaa

Vapaan kaupan tulee olla myös reilua kauppaa ja uusissa sopimuksissa tulee varmistaa työelämän oikeuksien vahvistuminen, työllisyyden parantuminen ja demokraattinen päätöksenteko.


Laadukkaat julkiset palvelut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaajina

EU:n tulee nähdä toimivat julkiset palvelut paitsi kansalaisten perusoikeutena, niin myös välineenä, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia, laadukasta ja tuottavaa työelämää sekä kilpailukykyä.


Vahva elinkeinotoiminta työllisyyden perusta

Eurooppaan tarvitaan vahva teollisuus- ja elinkeinopoliittinen strategia, jolla vahvistetaan työllisyyttä ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Panostamalla jalostusarvon nousuun ja yritysten kilpailukykyyn vahvistetaan myös julkisten palveluiden rahoitus­pohjaa.
 

 

AY-liikkeen eurovaalikampanja 2014 on palkansaaja­järjestöjen toteuttama hanke, jonka tavoitteena on tuoda esiin ja nostaa keskusteluun tulevan Euroopan parlamentin merkitys suomalaiselle työlle sekä kannustaa jäsenistöä käyttämään äänensä Eurovaaleissa.


Akavan EU-vaalitavoitteet
www.akava.fi/akava/tavoiteohjelmat/eu-vaalitavoitteet
 

 

 

Avainsanat: