Ääniä Suomesta, kiitos
Suomesta paikan Euroopan parlamenttiin saa 13 edustajaa. He istuvat suomalaistenkin kannalta katsottuna päätöksenteon ytimessä. Tutustu tekkiläisiin ehdokkaisiin.
Seitsemän TEKin jäsentä ehdolla eurovaaleissa
|
SAULI AHVENJÄRVI, 56, Kristillisdemokraatit En näe liittovaltiota vaihtoehtona, EU:ta on kehitettävä itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistoiminnan pohjalta. EU:ssa Suomen on tehostettava edunvalvontaa mm. energia- ja ympäristöasioissa. Paras kontribuutiomme ilmastomuutoksen torjuntaan on cleantech-osaaminen." |
HARRI AUVINEN, 39, Vihreät Tutkijana olen tottunut perehtymään laajoihin asiakokonaisuuksiin ja ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan. Ympäröivä yhteiskunta on muuttumassa yhä teknisemmäksi, jolloin koulutuksestani on suurta hyötyä tehtäessä meitä kaikkia koskevia päätöksiä." |
HANNA HOLOPAINEN, 37, Vihreät |
JYRKI KASVI, 50, Vihreät EU-maiden työmarkkinat eivät sovi kitkatta yhteen. Eurooppa tarvitsee yhteiset pelisäännöt, jotka turvaavat työehtojen minimitason. Muuten EU-maat alkavat kilpailla työlainsäädäntöä löysäämällä." |
OTSO KIVEKÄS, 34, Vihreät Emme voi vaan mielivaltaisesti päättää miten teknologia toimii, tai säätelemme itsemme hengiltä. Erityisesti internetin säätelyn osalta europarlamentti on selvästi tärkein lainsäädäntöelimemme. Tarvitsemme vapaan internetin, jossa luovuus ja innovaatiot synnyttävät yhä uusia yllättäviä palveluita." |
JANNE PAALIJÄRVI, 32, Piraattipuolue
" Olen teknologian,Internetin ja kansalaisoikeuksien puolella. Kannatan Euroopan Unionin budjetin muuttamista siten, että maataloustukia vähennetään ja painopistettä siirretään tieteen, tekniikan, koulutuksen ja tutkimuksen suuntaan. Myös yksityisyydensuoja on minulle tärkeä asia. Siksi vastustankin esimerkiksi autojen satelliittipaikannukseen perustuvaa verotusta. Haluaisin myös antaa ihmisille paremman mahdollisuuden päättää omista asioistaan itse vailla valtion jatkuvaa holhousta." |
SAKARI PUISTO, 37, Perussuomalaiset Pyrkisin vaikuttamaan europarlamentissa politiikkaan mm. talouden ja elinkeinoelämän näkökulmista. Perussuomalaisten yrittäjäsiipi on vahva ja mahdollisuudet vaikuttaa henkilökohtaisestikin politiikan sisältöön ovat merkittävät. Äänestäminen kannattaa!" |
MARI-LEENA TALVITIE, 33, Kokoomus Pohjois-Euroopasta löytyvät uuden kasvun eväät. Suomen on oltava "Euroopan aivot ja osaajat". Meidän on tehtävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti oikeita valintoja. Suomalaisen mepin on ymmärrettävä osaamisen, kilpailukyvyn ja tieto- ja liikenneratkaisujen merkitys. Mottoni on: Tulevaisuuden rakentaja. Järkipolitiikkaa – suurella sydämellä." |
Muokattu 7.5: Lisätty Piraattipuolueen ehdokas Janne Paalijärvi.
Akavan kansainvälisten asiain päällikkö Markus Penttinen veikkaa, että EU-vaalit kiinnostavat nyt enemmän kuin viisi vuotta sitten. Silloin äänestysinto jäi Suomessa 40 prosentin tietämiin.
– Euroopan talouskriisi ja Ukrainan tilanne ovat lisänneet kiinnostusta Euroopan unioniin. Krimin tapahtuvat ovat palauttaneet myös mieliimme unionin luomisen lähtökohdan – Euroopan rauhan takaamisen.
Kiinnostusta kasvattanee sekin, että jo joka kolmas lakimme on peräisin Brysselissä tehdyistä päätöksistä.
– EU-tason vaikutusvalta lainsäädännössämme on kasvanut, Penttinen muistuttaa.
Syy on yksinkertainen: asiat ja ongelmat ovat globaaleja. Ilmastoon, energiaan tai pankkien valvontaan liittyviä asioita ei pystytä enää ratkomaan kansallisvaltioissa, vaan ongelmiin on tartuttava yhdessä. Suomi tuskin pystyisi yksinään solmimaan esimerkiksi edullisen kauppasopimuksen Yhdysvaltojen tai Kiinan kanssa.
Parlamentin käsissä monta asiaa
Parlamentin päätökset vaikuttavat 28 EU-maassa puolen miljardin ihmisen elämään.
Parlamentti on merkittävä vallankäyttäjä unionissa. Sen valtaa kasvatettiin vuonna 2010 solmitulla Lissabonin sopimuksella, joten nyt parlamentin käsi ulottuu yhä useampiin asioihin.
Euroopan parlamentilla on kolme päätehtävää. Se keskustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista ja hyväksyy säädökset yhdessä ministerineuvoston kanssa. Se valvoo komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti. Parlamentti myös hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä neuvoston kanssa.
Lisäksi parlamentti hyväksyy jäsenmaiden esityksestä komission.
Vaaleissa valitut mepit järjestäytyvät Eurooppa-puolueisiin ja ryhmiin.
Kolme suurinta ryhmää nykyisellään ovat keskusta-oikeistolainen Euroopan kansanpuolue EPP, Euroopan sosialistit ja demokraatit S&D ja Euroopan liberaalidemokraatit ALDE.
Vihreitä edustavat Vihreät/Euroopan vapaa allianssi Greens/EFA ja vasemmistoa Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto GUE/NGL.
Eurokriitiset istuvat eri ryhmissä, joista yksi on Vapaa ja demokraattinen Eurooppa EFD -ryhmä.
Komission puheenjohtaja valitaan parlamentin suurimmasta ryhmästä, josta jokainen Eurooppa-puolue nimeää oman kärkiehdokkaansa. Suomen kannalta tilanne on jännittävä: Olli Rehn on ALDEn toinen kärkiehdokas yhdessä Belgian Guy Verhofstadin kanssa, ja myös Jyrki Katainen on kiinnostunut komission merkittävistä tehtävistä.
Pelataan suhteilla
Vaikka Suomi saa parlamentista vain 13 paikkaa, Penttisen mielestä mepeillämme on valtaa. Mepin vaikutusvalta on kiinni ahkeruudesta ja suhteista.
– Jos suomalainen meppi pääsee esimerkiksi raportoijaksi, hän on jo todella paljon vartija, sillä raportoija laatii parlamentille pohjapaperin päätettävänä olevasta asiasta. Niin sanotun varjoraportoijan – joka pyrkii joko edistämään tai sabotoimaan varsinaisen raportoijan työtä – rooli on myös merkittävä.
Parlamentissa raportointivastuita jaetaan puolueiden voimasuhteiden perusteella. Muut puolueet nimittävät varjoraportoijia.
Suomalaisista mepeistä yksi merkittäviä raportoijia on ollut tekniikan lisensiaatti Satu Hassi.
Suhteiden luomisessa auttaa Penttisen mukaan parhaiten kulttuuri- ja kielitaito.
– Brysselissä työkieli on englanti, mutta kaupungilla puhutaan ranskaa. Saksa on hyvä hallita, sillä Saksasta on tullut EU:n ykkösmaa.
– Yhteistyötä yli puolue- ja kansallisuusrajojen tarvitaan, sillä mikään puolue ei pärjää yksin, Penttinen muistuttaa.
Parlamentilla kansalaisnäkökulma
EU:ssa valta jakautuu parlamentille, komissiolle ja neuvostolle.
– Komissiolla on yleiseurooppalainen näkökulma, ja se käyttää huomattavaa asiantuntijavaltaa. Komissio on ”hallitus” ministeriöineen ja sillä on yksiomainen oikeus tehdä lakiesityksiä. Ministerineuvostossa istuvat EU-maiden ministerisalkkujen haltijat. Neuvosto edustaa jäsenmaiden hallituksia, ja asiat päätetään yleensä määräenemmistöllä.
Kaikista kolmesta parlamentti on lähimpänä EU-kansalaista.
Työelämän sääntelyä tarvitaan
EU:ssa sovittu työvoiman, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus vaatii yhteisiä pelisääntöjä myös työelämäasioille. EU:ssa on hyväksytty yhteisiä säännöksiä muun muassa työajoista, työelämän tasa-arvosta, työturvallisuudesta ja työntekijöiden kuulemisesta. Maasta toiseen liikkuvien työntekijöiden oikeuksista on säädetty jo useilla direktiiveillä.
– EU-jäsenyytemme ansiota on, että voimme ylipäätään lähteä töihin vaikkapa Saksaan tai Espanjaan. EU-sääntely on myös vahvistanut suomalaiseen työsuojeluun ennaltaehkäisyn periaatteen sekä määrännyt kansainvälisiin yrityksiin EWC-neuvostot ja velvollisuuden työtekijöille tiedottamiseen ja työntekijöiden kuulemiseen, Penttinen luettelee direktiiveistä tulleita etuja.
Vaikka työnantajapuoli jo periaatteesta vastustaa EU-tason sääntelypyrkimyksiä, Penttisen mielestä direktiiveillä helpotettaisiin yritystenkin toimintaa EU-alueella.
– Jos yritys toimii 28 maassa, niin on toki helpompaa, jos sen vaaditaan noudattavan yhtä säännöstä kuin 28 erilaista pykälää samasta asiasta.
– Mutta tietysti jokaisen hankkeen järkevyys on syytä tutkia. Meneillään on esimerkiksi komission lausuntokierros eurooppalaisesta insinöörin ammattikortista. Se ei ole suinkaan vakuuttanut kaikkia, Penttinen kertoo.
Tolkuttoman hidasta?
Asioiden käsittely vie usein aikaa – niin EU:ssa kuin Suomessakin. Esimerkiksi työaikadirektiivistä on väännetty kättä vuosikausia, toisaalta euroalueen vahventamisesta on saatu nopeasti päätöksiä.
Penttinen ei allekirjoitakaan käsitystä EU-toiminnan tolkuttomasta hitaudesta.
– Kyllähän Suomessakin kuntauudistusta on tehty pitkään ja hartaasti. Vuorotteluvapaan aikaansaaminen kesti puolestaan yli kymmenen vuotta.
Hän ei myöskään niele väitettä siitä, että EU-asiat olisivat kovin kaukaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä.
– Kuinka moni suomalainen osaa luetella Euroopan parlamentin valiokunnat? Ei monikaan. Mutta yhtä vaikeaa on luetella Suomen hallituksen ministerivaliokuntia.
Puolueiden erot näkyvät hyvin työelämän kysymyksissä. PES, Vihreät ja Euroopan vasemmistopuolue ovat kirjanneet tavoitteisiinsa työntekijöiden oikeuksia ja ammattiliittojen roolia korostavia kantoja. Yhteisenä tavoitteena linjauksissa on muu muassa sosiaalisen polkumyynnin lopettaminen. ALDE korostaa ohjelmansa työelämälinjauksessa tutkintojen tunnustamista yli rajojen. EPP mainitsee työn vapaan liikkuvuuden todetessaan, että eurooppalaiset säilyttävät muissa EU-maissa samat oikeudet kuin kotimaassaan.
Lähde: FinUnionsin johtajan Pekka Ristelän blogikirjoitus. FinUnions on Akavan, SAK:n ja STTK:n yhteinen edustusto Brysselissä.
Ääniä Suomesta –kampanjawww.aaniasuomesta.fi | |
| Eurooppalainen työelämä kuntoon | |
Työaikasuoja kuuluu kaikilleTyöaikadirektiivin uusimisen pitää olla seuraavan parlamenttikauden tärkeimpiä työelämän hankkeita. Työaikadirektiivi on saatettava kaikkia jäsenmaita sitovaksi, varallaolo ja päivystystyö tulee laskea työajaksi ja ylemmät toimihenkilöt tulee saada työaikasuojan piiriin. Työajoissa, ylitöiden teettämisessä ja
| |
| Työtä ja hyvinvointia kestävästä kasvusta | |
Työtä, vakautta ja toimeentuloaUusien työpaikkojen syntymisen tulee olla Euroopan unionin tärkein tavoite seuraavalla parlamenttikaudella. Vahva ja vakaa EU turvaa myös suomalaisten työpaikkoja ja luo kasvua hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi. Vähimmäistaso yritysverotukseen ja veroparatiisit kuriinOsa eurooppalaisista maista yrittää houkutella pääomia ja yrityksiä alhaisemmalla yritysverotuksella. Tällaisessa verokilpailussa häviävät lopulta kaikki, siksi tarvitaan eurooppalainen vähimmäistaso yritysverotukseen. Kohti osaamiseen perustuvaa unioniaEurooppalaisen työelämän pelisäännöillä pitää varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus kehittää ja ylläpitää omaa osaamistaan työn ohessa. Unionin tutkimusrahoitusta tulee lisätä ja sen painopisteen tulee olla jalostusarvon nostamisessa kaikilla aloilla. Rahat on suunnattava korkeaan osaamiseen ja pätevyyteen. Reilua ja vapaata kauppaaVapaan kaupan tulee olla myös reilua kauppaa ja uusissa sopimuksissa tulee varmistaa työelämän oikeuksien vahvistuminen, työllisyyden parantuminen ja demokraattinen päätöksenteko.
| |
AY-liikkeen eurovaalikampanja 2014 on palkansaajajärjestöjen toteuttama hanke, jonka tavoitteena on tuoda esiin ja nostaa keskusteluun tulevan Euroopan parlamentin merkitys suomalaiselle työlle sekä kannustaa jäsenistöä käyttämään äänensä Eurovaaleissa.
|