Oletko ehdolla? Ilmoita meille ehdokkuudestasi!
TEKin jäsenten äänillä mepin saaminen läpi parlamenttiin onnistuisi helposti. Kun ehdokkaat tekevät ehdokassivunsa, pääset tutustumaan heihin alla olevan linkin kautta. Voit suodattaa ehdokkaita puolueen mukaan.
Seuraavat eurovaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Jos olet Suomen tai EU:n kansalainen ja viimeistään vaalipäivänä täyttänyt 18 vuotta, sinulla on äänioikeus. Äänestää voi myös ennakkoon kotimaassa 29.5.-4.6.202 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024.
Suomesta valitaan 15 Euroopan parlamentin jäsentä, eli meppiä.
Voit lukea vaaleista tarkemmin EU-vaalien sivuilla alla olevan linkin kautta.
TEKin eurovaalitavoitteet
Eurovaalit ovat teknologiavaalit. EU:ssa tehtävät päätökset vaikuttavat moneen.
- Voidaanko ilmastonmuutosta ja luontokatoa pysäyttää myös ydinvoiman avulla?
- Pärjääkö Suomen teollisuus tukikilpailun kiristyessä?
- Miten EU:ssa luodaan yhteisiä datamarkkinoita?
- Millaisia tuotteita ihmiset tekniikan takana suunnittelevat kiertotalouden edetessä?
Elämme turvallisuuspoliittisesti epävakaata aikaa, joka voi venyä pitkäksikin. Euroopan Unioni on lähtökohdiltaan rauhanprojekti, mutta Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että Euroopan puolustuskyky vaatii uudenlaisia panostuksia. Tukea Ukrainalle on jatkettava yhdessä muiden liittolaisten kanssa niin pitkään, että sodan lopputulos on Ukrainan ja Euroopan tulevaisuuden kannalta kestävä.
Maailmanlaajuisiin haasteisiin vastatessa Suomi on EU:n ansiosta kokoaan suurempi vaikuttaja. Siksi on tärkeää, että Suomi vaikuttaa EU:n linjoihin. TEK on tekniikan osaajien yhteisö, joka tekee (työ)elämästä paremman ja maailmasta kestävämmän. TEK tukee Akavan eurovaalitavoitteita, ja tavoittelee niiden lisäksi seuraavia:
Kilpailukykyinen EU
Innovaatiokyvykkyydet ovat Euroopan teollisuuden tärkein voimavara sekä kasvun avain vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa. EU:n rahalliset panostukset kilpailukyvyn edistämiseen on ensisijaisesti suunnattava tutkimukseen ja kehittämiseen Horisontti-ohjelman avulla sekä osaajien liikkumiseen Marie Curie- ja Erasmus+ -ohjelmien kautta. EU:n kilpailukyky on rakennettava korkean osaamisen, merkittävien tutkimus- ja kehittämispanostusten, sujuvan luvituksen sekä ennakoitavan ja vakaan toimintaympäristön varaan. Koulutuspolitiikan tulee jatkossakin olla jäsenmaiden vastuulla.
EU-sääntelyn on edistettävä yritysten markkinoille pääsyä ja kasvua. Euroopan teollisuuden kilpailukykyä on tuettava tekemällä toimintaympäristöstä ennakoitava sekä karsimalla ylisääntelyä ja päällekkäisiä ohjausmekanismeja. Esimerkiksi energiatehokkuustavoite on tarpeetonta päällekkäistä sääntelyä, sillä päästökauppa ajaa samaa tavoitetta tehokkaammin. EU:n on määrätietoisesti vähennettävä sääntelyn haitallisia ristivaikutuksia.
Geopoliittisesti epävarmoina aikoina EU:n on panostettava resilienssiin. EU:n on tavoiteltava strategista autonomiaa. Erikoistapauksissa se voi johtaa myös eurooppalaisen teollisen tuotannon tukiin tilanteissa, joissa kansainvälinen kilpailu on vääristynyttä kolmansien maiden harjoittaman tukipolitiikan vuoksi. Mahdolliset teollisen tuotannon tuet on toteutettava EU:n uudella yhteisinstrumentilla kilpaillusti parhaimmille hakijoille. Nykyinen, Covid-pandemian aikana aloitettu jäsenmaalähtöinen, löyhä teollisuuden tukipolitiikka on lopetettava EU:n sisämarkkinoita vääristävänä. Euroopan pitää rakentaa ja ylläpitää riittävää teknologista kyvykkyyttä ja osaamista turvallisuusratkaisuissa. Uskottava puolustus vaatii panostuksia erilaisiin valmiuksiin, kuten kyberosaamiseen. Turvallisuusratkaisujen kehittämiseen panostaminen ei saa olla pois muusta tutkimusrahoituksesta.
Monikriisien ajassa EU:n täytyy panostaa entistä enemmän huoltovarmuuteen, omavaraisuuteen ja turvallisuuteen. Näillä on myös merkittäviä vaikutuksia EU:n ja sen jäsenmaiden investointiympäristöön, joka on keskeinen kysymys, kun yritykset tekevät päätöksiä isojen investointien maantieteellisestä sijoittumisesta.
Digitalisaatio
EU:n globaalia asemaa digitaalisessa murroksessa on vahvistettava. Tarvitsemme panostuksia kvanttiteknologiaan, Euroopan omaan sirutuotantoon sekä tekoälyn kehittämiseen, soveltamiseen ja käyttöönottoon. Chips Act on vietävä kunnianhimoisesti maaliin siten, että kehityspanokset ja tuotanto ohjataan sinne, missä on paras osaaminen.
EU:n on kehitettävä digitaalisia markkinoita. Datatalouden reilut markkinat vaativat aidosti eurooppalaisia digitaalisia markkinoita lupien ja tekijänoikeuksien osalta, digitaalisten monopolien vallan vähentämistä sekä kasvun ja markkinoille tulon esteiden purkamista.
Kestävä kehitys
EU:n on jatkettava työtään globaalina edelläkävijänä ilmasto- ja luontopolitiikassa. EU:ssa on asetettava EU:n ilmastopaneelin suosituksen mukainen päästötavoite vuodelle 2040. Päästökauppamekanisti on erittäin kustannustehokas ja arvostettu työkalu, jota on laajennettava myös maatalouteen. Hiilensidonnalle on luotava teknologianeutraalit markkinat, jotka varmistavat tarvittavien ratkaisujen nopean skaalautumisen.
Tulevaisuuden sähköjärjestelmä rakentuu yhä enemmän vaihtelevan uusiutuvan tuotannon varaan. Perustuotannolla on kuitenkin edelleen arvonsa. Ydinvoimaa on kohdeltava tasavertaisesti muiden ilmasto- ja luontoystävällisten energiaratkaisujen kanssa. EU:ssa on edistettävä yhteistä sääntelyä, joka mahdollistaa sarjatuotettujen pienydinvoimaloiden mahdollisimman yhtenäiset sisämarkkinat.
EU:n on vauhditettava toimia, joilla luontokato pysäytetään ja trendi käännetään kokonaisheikentymättömyyteen, eli tilaan, jossa ihmisen toimien kokonaisvaikutus ei aiheuta luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Tärkein työkalu luontokadon pysäyttämiseksi on luonnonvarojen kestävä käyttö. Sen edistämiseksi EU:n on kiristettävä kiertotalouden tuote- ja tuottajavastuupolitiikkaa. Kiertotalous vaatii uudenlaista osaamista ja uudenlaisia innovaatioita. EU:n on kohdistettava huomattavia tutkimuspanostuksia kiertotalouteen painottaen sen kannalta kriittisiä aloja, kuten tekniikkaa.