Eurooppalaisen kriittisen infrastruktuurin ytimestä löytyy kiinalaisyritys, jonka toimintaan ja tavoitteisiin liittyy useita kysymysmerkkejä.
Kiinalainen Nuctech valmistaa muun muassa erilaisia läpivalaisu- ja valvontalaitteistoja, joita hyödynnetään esimerkiksi rajanylityspaikoilla ja lentokentillä.
Yhdysvallat on jo pitkään lobannut Eurooppaa Nuctechin mahdollisista riskeistä: yritystä on syytetty muun muassa keinotekoisen alhaisesta hinnoittelusta, korruptiosta sekä läheisistä suhteista Kiinan hallitukseen ja armeijaan.
Viime huhtikuussa EU:n viranomaiset järjestivät ratsian Nuctechin Hollannin- ja Puolan-toimitiloihin. EU:n komission mukaan sen viranomaiset olivat keränneet riittävästi todisteita sille, että yritys olisi rikkonut Euroopan ulkomaisen tuen sääntöjä ja samalla vääristänyt kilpailua sisämarkkina-alueella.
Ulkomaisella tuella tarkoitetaan EU:n ulkopuolisen maan suoraan tai välillisesti myöntämää mitä tahansa taloudellista tukea.
Aluksi Nuctech kertoi tekevänsä yhteistyötä viranomaisten kanssa, mutta toukokuun lopussa se vei asian Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Nuctechin mukaan ratsian seurauksena ei löytynyt todisteita, jotka osoittaisivat yhtiön hyötyneen laittomasta valtiontuesta.
EU:n yleinen tuomioistuin käsittelee kilpailuoikeuden, valtiontukien, kaupan, maatalouden, asiakirjajulkisuuden ja tavaramerkkien alaan kuuluvia asioita.
Tullia varoitettiin
Nuctechin laajentuminen Eurooppaan alkoi toden teolla 2000-luvun puolivälissä, kun Yhdysvalloissa tapahtuneen syyskuun 11. päivän terrori-iskujen seurauksena myös eurooppalaiset lentokentät alkoivat kiristää turvallisuustoimiaan.
Tämän jälkeen yritys on saanut säännöllisesti kyseenalaista julkisuutta.
Yritys perustettiin vuonna 1997, ja sen johdossa toimi vuoteen 2008 asti Kiinan entisen presidentin Hu Jintaon poika Hu Haifeng. Vuonna 2009 yritys oli osallisena lahjonta- ja korruptioskandaalissa Namibiassa.
Viisi vuotta myöhemmin Yhdysvallat kielsi Nuctech-laitteiston useimmilta maan lentoasemilta.
Viime vuosikymmenen puolivälissä EU asetti Nuchtechille tariffit rajoilla käytettävien suurten läpivalaisulaitteiden polkumyynnin vuoksi.
Vuonna 2020 Kanadan hallitus teetti sisäisen uhka-arvioinnin Nuctechista ja havaitsi, että yhtiön läpivalaisulaitteet tarjoaisivat lukuisia mahdollisuuksia väärinkäytöksiin.
Samaisena vuonna 2020 Wall Street Journal uutisoi Suomen tullin tilanneen Nuctechilta läpivalaisulaitteiston Venäjän-vastaiselle rajalle, vaikka yhdysvaltalaisdiplomaatit olivat varoittaneet eurooppalaisia Nuctechin levittäytymisestä EU-alueelle.
Vuonna 2019 toteutettu hankinta oli osa laajempaa viranomaisten yhteishankintaa, jossa hankinnan kohteena olivat läpivalaisulaitteiden, metallinilmaisinporttien ja käsimetallinilmaisimien sekä bodyscannereiden hankinta.
Tulli vastasi kilpailutuksen toteutuksesta ja teki hankintapäätökset kaikkien viranomaisten puolesta. Hankinnan kokonaisarvo oli 4,2 miljoonaa euroa.
Vuotta myöhemmin Suomen tulli vahvisti Ylelle saaneensa kiinalaisyhtiöstä varoituksia, muttei pitänyt hankintaa turvallisuusriskinä. Nyt Tullista sanotaan Kauppalehdelle, että arvio tehtiin silloisen tiedon ja riskiarvion perusteella.
Tulli vastaa
Muutaman vuoden aikana Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut radikaalisti. Suomen tullin valvontajohtaja Kari Marjamäki kertoo, että Nuctechin laitteisto on edelleen käytössä.
Hänen mukaansa Tulli on tehnyt pitkään yhteistyötä kiinalaisyrityksen kanssa. Ensimmäiset liikkuvat läpivalaisulaitteistot on hankittu jo 2000-luvun puolivälissä.
Tullin laitteistoilla läpivalaistaan tyypillisesti kontteja ja suuria ajoneuvoja, kuten rekkoja. Muutamaa laitetta käytetään myös tavaraliikenteen junavaunuille.
Ennen hankintaa tehdyn arvion perusteella on sovellettu puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevaa lainsäädäntöä, joka huomioi myös tietoturvallisuuskysymykset ja sisältää riskiarvioinnin.
Euromaista muun muassa Belgia on asettanut Nuctechin tuotteille ostokiellon. Tästä huolimatta yhtiön laitteistoa on Belgiassa edelleen käytössä kontti- ja matkatavaraskannereissa.
Belgian tullin johtaja Kristian Vanderwaeren kertoi keväällä Financial Timesille, etteivät Nuctechin laitteistot ole olleet yhteydessä tullin it-verkkoihin, minkä vuoksi ne eivät aiheuta turvallisuusuhkaa, vaikka niihin onnistuttaisiin murtautumaan.
FT:n tietojen mukaan Euroopassa Nuctechin laitteistoa on käytössä ainakin 25 maassa, ja yhtiöllä on ainakin 160 julkisen sektorin sopimusta. Tämän lisäksi yhtiöllä on sopimuksia yksityisten yritysten kanssa.
Myös Marjamäki kertoo, etteivät Suomen tullin käytössä olevat läpivalaisulaitteistot ole yhteydessä it-verkkoihin. Ne ovat tietoturvallisesti rakennettuja, eivätkä vaaranna Tullin omia järjestelmiä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Nuctechin toimittamat läpivalaisulaitteistot ovat täysin erillisiä Tullin muista järjestelmistä. Ne mahdollistavat tarkasteltavien tuotteiden läpivalaisun ja kuvantamisen, mutta sinne ei tallennu esimerkiksi asiakirja- tai rahtitietoja.
”Laitteisto läpivalaisee kohteen ja tuottaa kuvan, jota tulkitaan. Kuvan tulkinnan perusteella tehdään ratkaisu siitä, pitääkö kohde tarkastaa laajemmin”, Marjamäki täsmentää.
Nuctech on useaan otteeseen painottanut vastaavansa vain laitteistojensa teknologiasta ja että niiden keräämä informaatio on vain heidän asiakkaidensa saatavilla.
”Tullin tilaamat laitteet toimivat suljetussa verkossa. Vain Suomen tullilla on pääsy laitteistojen keräämiin tietoihin”, yhtiön Euroopan-toiminnoista vastaava johtaja Robert Bos kertoi Ylelle heinäkuussa 2021.
Ulkona hankintaprosessista
Marjamäki sanoo Tullin suhtautuvan yrityksestä saatuihin varoituksiin vakavasti. Hänen mukaansa tilannetta seurataan jatkuvasti ja tietoja vaihdetaan muiden Euroopan maiden tulliviranomaisten kanssa.
”Tilannetta pitää seurata ja arvioida myös tuleviin hankintoihin liittyen.”
Tällä hetkellä Tullilla on meneillään uusien läpivalaisuautojen hankintaprosessi. Nuctech suljettiin pois kesken käynnissä olevan hankintaprosessin Tullin saamien tietojen ja siihen liittyvän harkinnan perusteella.
”Ratkaisun päätös on julkinen, mutta perustelut eivät ole”, Marjamäki kertoo.
Hänen mukaansa relevantteja toimittajia on markkinoilla muutamia kappaleita. Nämä yritykset tulevat muun muassa EU-alueelta ja Yhdysvalloista.
Kiinalaisyhtiötä ei kuitenkaan ole suljettu kategorisesti pois tulevaisuuden hankintaprosesseista.
Marjamäki kertoo läpivalaisulaitteistojen käyttöiän vaihtelevan, mutta karkeasti sen voisi sanoa olevan keskimäärin noin kymmenen vuotta. Käytössä olevat laitteistot ovat erittäin arvokkaita tullin valvontatoiminnalle.
”Hyvin paljon on vaikeasti tarkastettavia kohteita: läpivalaisu mahdollistaa sen, että päästään näkemään sellaisia asioita, joiden tarkastaminen muilla keinoilla olisi huomattavasti vaikeampaa tai veisi enemmän aikaa.”
Myös kansainvälisen lentoasemajärjestön ACI:n mukaan laitteistot on suunniteltu pitkäikäisiksi ja niiden korvaamisesta syntyisi merkittäviä kustannuksia. Tästä syystä yhtiön laitteiston poistaminen käytöstä voisi itsessään muodostaa uhkan eurooppalaiselle turvallisuusinfrastruktuurille.
ACI Eurooppa edustaa yli 90:tä prosenttia Euroopan kaupallisista lentokentistä. Helsinki-Vantaalla ei ole käytössä Nuctechin laitteistoa, Finavialta vahvistetaan Kauppalehdelle.
Kymmenet mepit huolestuivat
Vaikka EU:n komissio on syyttänyt yritystä kilpailun vääristämisestä, on useiden maiden rajanylityspaikkojen läpivalaisulaitteistot rahoitettu EU-tuella. Myös Suomi on saanut EU:lta rahoitusta Nuctechin läpivalaisulaitteiden hankintaan.
Rahoitusta on saatu myös tuoreimpaan läpivalaisuautojen hankintaprosessiin, jossa Nuctech ei ole mukana.
Hankinnat on tehty EU:n tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline CCEI:n tuella. EU on budjetoinut rahastoon reilut miljardi euroa vuosille 2021–2027.
Joulukuussa 2022 yli 50 Euroopan parlamentin jäsentä vetosi kirjeellään EU:n komissioon, ettei kiinalaisyhtiön läpivalaisulaitteistoja rahoitettaisi kyseisestä rahastosta.
Kirjeen laatija ja kiinalaisyhtiön näkyvin vastustaja Euroopan parlamentissa on ollut Renew Europe -ryhmään kuuluva hollantilaismeppi Bart Groothuis.
Silloisista suomalaismepeistä kirjeen allekirjoitti samaiseen Renew Europe -ryhmään kuulunut Mauri Pekkarinen.
Kiinalaisyritys oli jo aikaisemmin herättänyt huolta useissa europarlamentaarikoissa. Nämä nousivat pinnalle, kun Strasbourgin lentokenttä julkisti hankkivansa uudet läpivalaisulaitteistot Nuctechilta. Kaupungissa sijaitsee Euroopan parlamentin päämaja.
Viime vuonna julkaistussa tutkimusartikkelissaan Puranen kirjoittaa, että Yhdysvallat ja Kiina suhtautuvat tekoälyyn enemmän sähkön kaltaisena yleishyödykkeenä kuin tyypillisenä uutena ja nousevana teknologiana.
OP:n varainhoidon strategin Jussi Hyödyn mukaan Kiinan talouden viisivuotissuunnitelman peruspilarit ovat maa, työvoima, pääoma ja data. Reaalitaloudesta irtoavalla datalla voidaan kouluttaa tekoälyä, mikä voi entisestään vauhdittaa Kiinan talousuudistuksia.
Keskusvaltio onkin toteuttanut talousuudistuksiaan hämmästyttävän nopeasti, sekä onnistunut valtamaan markkinaosuuksia muun muassa teknologiasektorilla.
Hän nostaa esiin termin ”Shenzhen speed”, jota alunperin käytettiin kuvaamaan Shenzhenin kaupunkiin rakennetun Guomao Buildingin nopeaa valmistumista. Pilvenpiirtäjä oli valmistuessaan vuonna 1985 Kiinan korkein rakennus.
Tänä päivänä Shenzhenin ”piilaaksossa” toimivat kiinalaiset jättiyhtiöt, kuten Huawei, BYD, DJI ja Tencent.
Hyöty antaa esimerkin: droonivalmistaja DJI oli kymmenisen vuotta sitten vielä startup. Nyt yhtiöllä on 80 prosentin markkinaosuus maailman droonituotannosta.
Keskusjohtoisena valtiona Kiinalla on kyky tukea vahvasti kotimaisia yrityksiä, jotka saavat siitä etua sekä sisä- että ulkomarkkinoilla.
Valtiontuet eivät kuitenkaan ole koko totuus: Kiina on onnistunut houkuttelemaan opiskelijat takaisin kotimaisiin yliopistoihin, mikä on synnyttänyt maahan valtavasti osaamista ja talenttia.
Hyödyn mukaan Kiinan strategia näyttää olevan edelleen vahvistaa maailman suurinta tuotantokoneistoaan, vaikka talous tarvitsisi kulutuksen vahvistamista. Samalla Kiina vahvistaa systemaattisesti asemaansa logistiikan ja infrastruktuurin alueilla maailmanlaajuisesti.
”Kiinan strategisena ajatuksena on yhdistää tuotannon ja logistiikan reaalitalouden data tekoälyn avulla koko tuotannon arvoketjun ohjausjärjestelmäksi. Tälle perustalle geopoliittinen voima rakentuu.”
Yliopisto taustalla
Kohta kolmekymmentä vuotta täyttävä Nuctech ponnistaa akateemiselta pohjalta. Yrityksen taustalla on Tsinghuan yliopisto, josta se kasvoi Shanghain pörssiin listatun Tsinghua Tongfangin tytäryhtiönä omaksi yrityksekseen.
Vuonna 2019 Tsinghua Tongfangin suurimmaksi osakkeenomistajaksi nousi valtio-omisteinen Kiinan kansallinen ydinvoimayhtiö CNNC.
Nuctech kertoo toimivansa 170 maassa, sillä on yli 4 300 työntekijää, ja sen vuotuinen liikevaihto on 840 miljoonaa euroa.
Vuonna 2004 Nuctech julkisti yliopiston kanssa strategisen yhteistyösopimuksen, jonka yhtenä tarkoituksena on jakaa muun muassa intellektuaalista pääomaa.
Tsinghuan yliopisto on yksi Kiinan arvostetuimmista yliopistoista tekoälytutkimuksessa. YK:n patenttitoimisto WIPOn mukaan yliopistolla on 34 relevanttia patenttihakemusta tekoälyn hyödyntämisestä 3D-mallinnuksessa.
Myös Nuctech on ansioitunut tekoälyn saralla: esimerkiksi vuonna 2022 yhdysvaltalainen teknologiajulkaisu CIO Review nosti yhtiön yhdeksi parhaimmista tekoälyratkaisujen tarjoajista.