Englannista Suffolkin kreivikunnasta on löydetty 400 000 vuotta vanhoja todisteita tulenteosta. Tämä pidentää tulenteon historian noin kahdeksankertaiseksi aiempaan verrattuna, koska aiemmin vanhimmat tiedetyt todisteet tulenteosta ovat 50 000 vuoden takaa Pohjois-Ranskasta.
Tieteellinen artikkeli Barnhamin kylästä Suffolkista tehdystä löydöstä julkaistiin joulukuussa 2025 arvostetussa Nature-lehdessä. Mukana löytöä tekemässä oli tutkijoita muun muassa British Museumista, University College Londonista sekä Queen Maryn ja Liverpoolin yliopistoista.
Tulta käytettiin jopa miljoona vuotta sitten – vaan ei osattu tehdä
Tulenkäytön historia on paljon tulenteon historiaa pidempi. Jopa satojatuhansia vuosia ihmisten täytyi tyytyä esimerkiksi salaman sytyttämään tuleen ja saada pidettyä se hengissä vähintään kytemässä jossain materiaalissa – uudelleensytyttäminen itse ei ollut mahdollista.
Afrikan manterella on paikkoja, joissa varhaisten ihmisten, lajeina meidän edeltäjiemme, tulenkäytöstä on todisteita jopa yli miljoonan vuoden takaa. Muutama vuosi sitten tulenkäytöstä löydettiin todisteita 800 000 vuoden takaa nykyisen Israelin alueelta, Techxplore-julkaisu kertoo.
Englannista kaivettiin kuitenkin äskettäin todisteita nimenomaan siitä, että ihminen on myös mitä ilmeisimmin sytyttänyt tulen. Ihminen ei tässäkään tapauksessa todennäköisimmin tarkoita meidän lajiamme, vaan neandertalinihmistä, joka kehittyi Euroopassa heidelberginihmisestä enintään puoli miljoonaa vuotta sitten.
Nykyihminen taas kehittyi nykytiedon mukaan Afrikassa vaivaiset noin 300 000 vuotta sitten – eli vasta paljon sen jälkeen kun neandertalilaiset mahdollisesti istuivat itse sytyttämänsä nuotion äärellä Barnhamin kylässä kauan ennen kuin sen nimeksi tuli Barnham.
Savea, piikirveitä ja rautapyriittiä
Todisteisiin tulenteosta kuuluvat pala muinoin kuumennettua savea, lämmöstä murskaantuneet ainakin kolme piikivikirvestä sekä kaksi pientä palaa rautapyriittiä (FeS2). British Museumin Nick Ashtonin ja Rob Davisin johtamalla tutkimusryhmällä kesti neljä vuotta todistaa, ettei saven kuumeneminen ollut luontaisen palon aiheuttamaa, kertoo Phys.org.
Geokemialliset testit osoittivat, että samassa kohdassa arkeologista kaivausaluetta oli muinoin toistuvasti saavutettu tulella yli 700 °C lämpötila. Tämä viittaa pysyvään nuotiopaikkaan tai tulisijaan, johon on tehty tuli useita erillisiä kertoja.
Rautapyriittiä esiintyy luonnossa. Sitä voidaan käyttää piikiven iskemiseen kipinöiden ja lopulta tulen aikaansaamiseksi. Se ei ole kuitenkaan nykyisellä Barnhamin kylän tienoolla yleistä. Niinpä voidaan olettaa, että muinaisihmiset, kenties neandertalilaiset, todennäköisesti tiesivät sen ominaisuuksista ja toivat sitä leiriinsä tulen tekemiseksi.
Tulenteko mullisti ruokavalion
Tulenteko oli ihmisolentojen älyllisen ja sosiaalisen elämän kannalta merkittävä keksintö. Se mahdollisti esimerkiksi vapaamman liikkumisen alueelta toiselle uusiin leiriytymispaikkoihin ilman, että tulta hyötyineen olisi tarvinnut jättää taakse.
Tuli tarjoaa lämpöä ja suojaa, mikä mahdollistaa paremman selviytymisen myös kylmässä. Erittäin merkittävää on sen mahdollistama ruokavalion monipuolistuminen, kun monista juurista ja mukuloista saadaan poistettua myrkyt kypsentämällä. Lihan kypsentäminen taas tappaa siinä olevia taudinaiheuttajia loismadoista bakteereihin.
Lisäksi ruoan kypsentäminen tekee monista ruoista helpommin elimistössä sulavia, mikä vähentää suoliston energiankulutusta ravintoaineiden talteenotossa. Aivot saavat polttoainetta helpommin kuin kypsentämättömästä ruoasta.
Tulenkäytöstä säilyy vain harvoin todisteita vuosituhansia, ja usein on vaikeaa osoittaa, ovatko palojäljet vain merkkejä muinaisesta maastopalosta vai onko tulta mahdollisesti käytetty johonkin. Siksikin Barnhamin kylästä löydetyt todisteet ovat hyvin poikkeuksellisia – säilyihän niissä merkkejä ei vain tulen käytöstä, vaan myös sen sytyttämisestä.
Britanniasta, Ranskasta ja Portugalista on aiemmin löydetty merkkejä siitä, että tulenkäytön merkitys varhaisille ihmisille näillä alueilla kasvoi 500 000–400 000 vuotta sitten. Barnhamista tehty löytö tarjoaa tälle selityksen: tulenteko todella yleistyi jo tuolloin.
Kuten monissa ulkoilmakohteissa, myöskin Barnhamissa mahdollinen tuhka ja puuhiili punertavien savikerrosten päältä ovat vuosituhansien aikana kulkeutuneet pois ilman tai veden mukana. Jäljelle jääneestä savesta ei ollut helppoa osoittaa, että ihmisillä oli osuutta tulentekoon.
