SRV:n projektipäällikkö kertoo, miten Helsingin Laakson sairaalan jättityömaalla tuotanto on järjestetty. Työntekijä näkee kännykän sovelluksesta aamulla, mihin hänen pitää mennä ja mitä päivän aikana tehdä.
Laakson sairaalan päärakennusta Helsingissä rakennetaan kahdeksan tunnin eli yhden työpäivän tahdilla.
"Tällaisella tarkkuudella Suomessa harvoin tehdään tahtituotantoa", sanoo projektipäällikkö Ossi Inkilä SRV:ltä.
Lue tästä pitkä juttu Laakson sairaalan rakentamisesta:
Tahtituotanto koskee sairaalan sisätilojen rakentamista. Sairaalaan tulee yli 700 vuodepaikkaa, mikä tarkoittaa, että samanlaisia huoneita rakennetaan todella paljon. Juuri tällaiseen rakentamiseen tahtituotanto sopii parhaiten.
"Meillä on täällä kaksi tahtituotantojunaa, toinen toistuville huoneilla ja toinen erityyppisille tiloille."
Tahtituotantoa kuvataan junana, jossa jokainen vaunu sisältää yhden tai useamman työtehtävän. Toisistaan riippuvat työvaiheet kytkeytyvät toisiinsa kuin juna.
Työtehtävät on resursoitu tahtiajan kahdeksan tunnin mukaan.
Lisäksi tahtituotannossa on määritelty alue, jossa työ tehdään. Tahtialueita on monta, ja kaikilla alueilla käydään läpi samat työvaiheet eli vaunut samassa järjestyksessä.
Toistuville huoneille suunnitellussa potilastornijunassa on yhteensä 179 vaunua eli 179 erilaista työtehtävää. Yhden tahtialueen koko on 150 neliömetriä, ja niitä on 319 kappaletta.
Eli kun työntekijä tulee työmaalle, hän katsoo kännykkänsä sovelluksesta, mihin hänen pitää mennä ja mitä hänen pitää päivän aikana tehdä.
”Se on hyvin selkeää. Työ on mitoitettu niin, että sen ehtii tehdä päivän aikana. Tosin päivistä tulee aika samanlaisia, kun seuraavana päivänä edessä on uusi samanlainen tahtialue”, Inkilä sanoo.
”Samalla opimme huomaamaan, mihin työhön tarvitaan resursseja lisää ja missä niitä on liikaa.”
Aikataulun mukaan junalla kestää 14 kuukautta yhden tahtialueen läpi kulkemiseen.
Muille kuin potilashuoneille on oma junansa: jalusta- ja nivelosajuna. Siinä työvaiheet ja tahtialueet ovat keskenään erilaisia ja erikokoisia eli toistoa on vähemmän.
Junassa onkin enemmän vaunuja ja tahtialueita: 210 vaunua ja 158 tahtialuetta. Tahtialueiden koko vaihtelee ja on 90–400 m². Junan läpimenoajaksi on arvioitu 17 kuukautta.
Tahtituotantoon kuuluu osana myös logistiikka. Tahtialueille toimitetaan päivittäin siellä tarvittava materiaali.
Ajatuksena on, ettei työntekijöiden aika kulu materiaalien hakemiseen ja kuljettamiseen, eikä työmaalla ole toisaalta materiaaleja, joita tarvitaan vasta myöhemmin.
"Meillä on välivarastoja, joihin materiaaleja tuodaan, ja osa tuodaan myös suoraan työmaalle oikea-aikaisesti”, Inkilä kertoo.
Osa varastoista on työmaa-alueella, osa kauempana.
Töiden mitoitusta tahtiin sopivaksi on selvitetty ja harjoiteltu rakentamalla mallihuoneita erillisessä mallihallissa. Urakoitsijoiksi valitut ovat rakentaneet mallihuoneisiin pintalattiat, muuratut seinät ja väliseinät kellon tikittäessä vieressä.
Aikaa mitataan, jotta saadaan selville, onko henkilöitä ja resursseja oikea määrä.
Seuraavaksi tehdään tahtialueet talotekniikalle. Tätä varten mallihuoneisiin asennetaan putket ja kylpykalusteet.
"Olemme jo huomanneet esimerkiksi putkien kulmien osalta, miten ne voitaisiin tehdä jouhevammin."
Vaikka suunnittelussa pystytään tietomallinnuksella selvittämään hyvinkin tarkkaan putkien sijainnit ja reitit, käytännön työssä työvaiheita voidaan hioa vielä lisää.
Tahtituotannon myötä on löytynyt myös pieniä innovaatioita. Esimerkiksi potilashuoneiden kylpyhuoneissa yksi seinä on vino ja sitä varten on kehitetty valmiit kulmaelementit nopeuttamaan muurausta.
"Ne esivalmistetaan täällä mallihallissa ennen työmaalle viemistä."
Myös talotekniikassa käytetään esivalmistettuja komponentteja. Oikean mittaiset ja valmiiksi kootut kappaleet voidaan asentaa suoraan paikoilleen.
Esivalmistetut osat vähentävät varastointitarpeita. Lisäksi materiaalia menee vähemmän hukkaan, työ sujuu nopeammin ja myös tasalaatuisemmin.
Inkilän mukaan urakoitsijat ovat olleet hämmästyttävän auliita hyväksymään tahtituotannon työhönsä.
”Meille oli yllätys, että tämä on tuttua urakoitsijoille ja heillä on jo kokemusta siitä.”
Tieto työmaan tahtituotannosta ilmoitettiin heti tarjouspyyntöasiakirjoissa.
”Kerroimme suoraan, miten meidän urakkakilpailussamme voi menestyä. Olemme saaneet myös muutaman tahtituotantoon torjuvasti suhtautuneen yrityksen käännytettyä, kun olemme opastaneet, mitä se tarkoittaa.”
Kaikille työmaan urakoitsijoille tarjotaan koulutusta allianssi- ja tahtituotannosta ennen töiden aloittamista.
"Meillä on myös bonusjärjestelmä kannustimena."
"Lisäksi rakennusalan matalasuhdanne auttaa. Urakoitsijat haluavat nyt töitä", sanoo Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan toimitusjohtaja Marko Virtanen.
Eniten tahtituotanto on herättänyt vastalauseita viiden päivän työviikon takia.
”Koska meillä tahti on kahdeksan tuntia viitenä päivänä viikossa, emme ole voineet hyväksyä neljän päivän työviikkoja, jolloin töitä tehtäisiin kymmenen tuntia päivässä”, Inkilä sanoo.
Neljän päivän työtahti on alalla varsin tyypillinen, sillä esimerkiksi virolaiset rakennustyöläiset pitävä mielellään pitkän viikonlopun.
Mutta miksi tahdiksi valittiin kahdeksan tuntia? Lyhyempiäkin tahteja on rakennusalalla kokeiltu.
"Mitä tiukempi tahti, sitä tarkempia suunnitelmien pitää olla. Tällä tahdilla saamme päivittäisjohtamisen tarkemmaksi", Inkilä sanoo.
”Jos tahdin taas asettaa pidemmäksi, se ei enää ole niinkään tahtituotantoa, vaan tahdistettua tuotantoa.”
Lue myös:
