mies, tietokone

Yrittäjäeläkelaki 1.1.2023 lähtien

12.12.2022
|
Blogimerkintä

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi 29.11.2022 mietintönsä hallituksen esitykseen yrittäjän eläkelain muutoksista. Lakimuutosten on määrä tulla voimaan 1.1.2023.

Lakimuutoksen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa niin, että yrittäjän YEL-työtulo vastaa nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa koko yrittäjän työuran ajan. Yrittäjän maksaman eläkemaksun suuruus ja sosiaaliturvan taso määräytyvät yrittäjän työtulon mukaan.

Käytännössä muutoksella tavoitellaan:  

  • yrittäjien eläkeläisköyhyyden vähentämistä
  • yrittäjien sosiaaliturvan (perhe-etuudet, sairauspäivärahat, työkyvyttömyys) parantamista
  • YEL-järjestelmän kestävyyden kohentamista ja valtion rahoitusosuuden kasvun hillitsemistä
  • kilpailuneutraliteetin lisäämistä (YEL-yrittäjät vs. työnantajayrittäjät)
  • eläkeyhtiöiden käytäntöjen yhtenäistämistä.

Osaltaan muutosesitystä vauhditti Finanssivalvonnan (Fiva) kevään 2021 selvityksen havainnot, joiden mukaan yrittäjän työtuloa ei ole arvioitu työpanoksen mukaisesti ja yrittäjän työtulo on vahvistettu ainoastaan yrittäjän oman ilmoituksen mukaisesti. Tämän vuoksi työtulot on vahvistettu liian alhaisiksi suhteessa laissa määriteltyyn yrittäjän työpanokseen. Tilastojen perusteella vaikuttaa siltä, että alivakuuttaminen on erityisesti viime vuosina lisääntynyt.  

Eläkeyhtiöt ovat Fivan huomioiden perusteella ryhtyneet tiukentamaan työtulon määrittelyä voimassa olevan lain mukaisesti. Nykylaki ei kuitenkaan anna riittävästi joustoja ja yhtenäisiä ohjeita työtulon määrittelyyn. Siksi on tärkeää, että lainmuutokset saadaan voimaan eikä jäädä välitilaan, jossa voimassa ovat vanha laki, tiukentuneet Fivan ohjeet ja eläkeyhtiöiden epäyhtenäiset käytännöt.

Nykylaki ei kuitenkaan anna riittävästi joustoja ja yhtenäisiä ohjeita työtulon määrittelyyn.
- Timo Saranpää

Valiokunnan korjauksilla lain mukainen työtulo vahvistetaan yrittäjän tilanteesta tehtävän kokonaisarvion perusteella. Työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos ottaa huomioon kyseessä olevan toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkan ja muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Uuden yrittäjän työpanoksen arvoa määritettäessä pitää myös huomioida, että yrittäjän alkutaipaleella ei välttämättä synny taloudellista tulosta ja maksukykyä, vaikka yrittäjä työskentelisi yrityksessään kokopäiväisesti. Eläkeyhtiön on myös perusteltava päätöksensä, mikä parantaa yrittäjän oikeusturvaa.

Valiokunnan tekemät muutokset antavat pidemmän siirtymäajan ja helpottavat yrittäjien tilannetta mahdollisesti heikentyvässä taloustilanteessa. Ensimmäinen työtulon korotus voi olla korkeintaan 4 000 euroa (hallituksen alkuperäinen esitys 8 000 euroa) ja seuraava saman verran kolmen vuoden päästä edellisestä. Tämä tarkoittaa, että yrittäjän eläkemaksu (per kk) voisi nousta enintään 80 euroa (hallituksen esityksessä noin 170 euroa) kerralla. 4 000 euron rajoitus koskee kahta ensimmäistä korotusta. Tarkistukset tapahtuvat jatkossa kolmen vuoden välein.

Ensimmäiset työtulon tarkistukset määräytyvät seuraavasti (ellei yrittäjän työtuloon ole tehty tarkistusta muulla perusteella viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana):

  • vuoden 2023 loppuun mennessä tarkistetaan niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 15 000 euroa.
  • vuoden 2024 loppuun mennessä eläkelaitos tarkistaa niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on välillä 15 000—25 000 euroa.
  • vuoden 2025 loppuun mennessä eläkelaitos tarkistaa niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on yli 25 000 euroa.  
Lakimuutos parantaa yrittäjien tilannetta, muttei kuitenkaan ratko yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan pitkällä aikavälillä havaittuja ongelmia.
- Timo Saranpää

Työelämän muuttuessa YEL:in kokonaisuudistusta on odotettu jo vuosia. Lakimuutos parantaa yrittäjien tilannetta, muttei kuitenkaan ratko yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan pitkällä aikavälillä havaittuja ongelmia. Tämän vuoksi valiokunnan lisäyksistä merkittävin saattaakin olla loppulausuma, jonka hyväksyessään eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajemmat muutostarpeet ja että järjestelmän kehittämistä jatketaan. Uudistuksessa on löydettävä ratkaisut yrittäjä- ja palkkatyön yhteensovittamiseen, apurahalla työskentelyyn sekä pienimuotoista ja satunnaista yritystoimintaa harjoittavien tilanteeseen. Myös rahastoinnin mahdollisuus ja muun vapaaehtoisen eläketurvan osuus on selvitettävä.

Puutteistaan huolimatta oli nyt kuitenkin tärkeää saada edellä kuvatun sisältöinen päätös, ettei työtulon määritys jäänyt vallitsevaan välitilaan.

Avainsanat: