Yksinyrittävälle kyyti on kylmää

|
Uutinen
Kuuntele

Oulun startup-yrittäjät rakentavat kaupunkiin uutta nousua sparraamalla toisiaan. Ainutlaatuisessa yhteisössä tehdään yhteistyötä, eikä pelätä ideoiden varastamista.

Oulu on aina ollut edelläkävijä, julistaa pitkän uran Nokian johto­tehtävissä tehnyt Tero Ojanperä yllättävän rennosti pariasteisesta vedestä.

Nykyisen enkelisijoittajan sanoja on helppo uskoa. Tuskin missään muussa kaupungissa tulisi mieleen järjestää startup-tapahtumaa, jossa yrittäjät pitävät myyntipuheet, pitchit, avannosta.

Paikalla olleet startup-yrittäjät ovat aidosti innoissaan. Heidän mielestää asioita ei pidä aina tehdä hampaat irvessä. Tästä asenteesta Oulu on tunnettu rahoittajienkin parissa. Rohkeaa yrittämistä, innovatiivisia palveluja ja luovaa hulluutta.

– Kävin vasta Helsingissä neuvotteluita ison partnerin kanssa ja hän oli sitä mieltä, että ilman muuta kannattaa mainita, että olemme Oulusta, sanoo paikkatietoihin perustuvan mainospalvelun kehittäneen Oikianin toimitusjohtaja Mikko Lietsalmi avannon ja saunan jälkeen.

– Täällä Oulussa on ihan mukavaa pöhinää.

Neuvoja vaihdetaan vaikka paljussa

Sijoittajien kiinnostusta Ouluun voidaan selittää jo pelkästään tilastoilla. Oulun kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämisen liikelaitoksen BusinessOulun mukaan seudulle on perustettu viimeisen viiden vuoden aikana 350 kasvuhakuista yritystä.

Tärkeämpi syy positiiviseen pöhinään löytyy kuitenkin itse yrityksistä.

– Neuvomme toisiamme pyyteettömästi, kertoo mobiili­peli- ja kännykkälaturiyrittäjä Asmo Saloranta paljussa lämmitellessään.

Yrittäjät tapaavat toisiaan lounailla sekä viettävät vapaa-aikaa yhdessä. Aina ei tietenkään puhuta työasioista, mutta jatkuvasti uusien asioiden kanssa painivia yrittäjiä helpottaa tieto siitä, että aina voi kysyä kaverilta apua. Todennäköistä kun on, että joku on jo kohdannut vastaavan ongelman aiemmin.

Lietsalmi kertoo, että kun hän kohtaa jonkun uuden käytännön asioihin liittyvän haasteen, hän ottaa puhelimen käteen ja soittaa jollekulle tutulle.

Hänen mielestään heidän yhteisöllisyytensä muistuttaa vähän teekkarimeininkiä.

Nokian vaikeudet pakottivat muutokseen

Startup-yrittäjien kanssa puhuessa käy selväksi, että yksi tärkeimmistä syistä avoimen yrityskulttuurin syntymiseen löytyy Yritystakomosta.

Yritystakomon idean isä ja toimitusjohtaja Kari Kivistö kertoo, että kaikki sai alkunsa vuonna 2009, kun Nokia alkoi olla vaikeuksissa ja hän lähti yhtiöstä.

Kivistö sai idean yhteisöstä, jossa ideana on auttaa toisia. Idea otti tuulta alleen ja Yritys­takomo on toiminut vuodesta 2010 alkaen.

– Me yhdistämme osaajat ja ideat ja annamme niiden hehkua.

Yritystakomon ansiosta Ouluun on syntynyt jo 80 uutta startup-yritystä.

Automaattisen golftuloskortin kehittänyt CaddieOn on yksi Yritystakomon palveluista hyötynyt. Yrityksen toimitusjohtaja Tuomo Lalli kertoo, kuinka Yritystakomon avoimuus ja ilmapiiri auttoivat heitä paljon. He saivat testata ideaansa ja toiset antoivat palautetta. Näin tuotteesta kehittyi entistä parempi, eikä heidän tarvinnut pelätä, että kukaan veisi heidän ideansa.

Kivistön mielestä heidän tärkeimpänä tehtävänään on luoda avoimuuden kulttuuri. Sitä kautta syntyy tekemisen ilmapiiri, jossa uskalletaan tarttua omiin ideoihin.

Yritystakomo ei nykyään ole täysin ainutlaatuinen konsepti. Helsingissä toimiva Aalto Start-Up Center ja Tampereella toimiva Protomo toimivat varsin samankaltaisella idealla. Oulussa Yritystakomo ei edes ole ainut osaajia yhdistävä kohtaamispaikka, sillä kesällä 2012 perustettiin opiskelijoita ja yrityksiä yhdistävä Business Kitchen Oulun ydinkeskustaan.

Business Kitchen onkin toinen tekijä, joka nousee startup-yrittäjien kanssa keskustellessa jatkuvasti esiin. Eikä syyttä. Paikka houkuttelee kuukausittain 1 000–1 500 kävijää.

Toki toiminta on laajentunut alkuperäisestä, kun erilaisia palveluita on lisätty ja onpa pari yritystäkin halunnut muuttaa Business Kitchenin yhteyteen. Erilaisia tapahtumia
on järjestetty Business Kitchenin tiloissa jo satoja.

Oleellista kuitenkin on, että Oulussa avoin kulttuuri on levinnyt myös näiden paikkojen ulkopuolelle.

Aina kannattaa jakaa

Avantourheilun jälkeisessä iltajuhlassa tunnelma jatkuu asteen virallisempana. Ja useita asteita lämpimämpänä.

Esiintymislavan vasemmalla puolella oleva valkokangas valaisee hämärää salia, kun lukuisat startup-yrittäjät ja rahoittajat kuuntelevat australialaisen Marc Dillonin puhetta. Dillon on yksi kännykkäyhtiö Jollan perustajista, mutta hän ei puhu mobiilialasta.

Hän puhuu intohimosta ja avoimuudesta. Valkokankaalla loistaa yksi lause: Share early and often. Vapaasti suomennettuna: puhu ideoistasi heti alussa ja puhu niistä usein.

– Kun etsii tapoja puhua, se parantaa aina omaa ideaa, Dillon sanoo.

Samaa sanovat kaikki startup-yrittäjät.

– Se on hyvä testi, kun avaa suunsa, CaddieOnin Tuomo Lalli sanoo.

Perinteisesti omista ideoista ei ole ollut tapana huudella. Onhan Facebookin perustaja Mark Zuckerbergiäkin syytetty toisten ideoiden varastamisesta. Osuvampi kuvaus tästäkin tosin taitaa olla, että hän sai oman ideansa muiden kanssa keskustellessa.

Eikä kirjapainotaidon keksijänä pidetty Johannes Gutenberg varsinaisesti keksinyt taitoa. Hän keksi yhdistää olemassaolevat tekniikat. Toisin sanoen hän jalosti ideaa.
Dillon huomauttaa puheessaan, että kannattaa etsiä sellaista porukkaa, missä ideoista voi keskustella pelkäämättä, että niitä varastetaan.

Oulussa avoin yrityskulttuuri on syntynyt osin käytännön sanelemana.

– Täällä on niin pienet piirit, että ei kannata varastaa toisten ideoita, Oikianin Lietsalmi sanoo.

Kivistö on nähnyt sivusta usean kymmenen yrityksen synnyn. Hänen mielestään on aivan turhaa pelätä ideoiden varastamista.

– Jos minulla on jokin huippuidea, niin se on huippuidea vain minulle. Turha kuvitella, että joku muu ymmärtää sen ainutlaatuisuuden samalla tavalla ja lähtee viemään sitä eteenpäin.

Yrittäjien mielestä Oulussa tehdään ennemmin yhteistyötä. CaddieOnin Lalli kertoo, että he pitkään pohtivat yhdistävänsä Oikianin palvelun heidän tuotteeseensa, mutta lopulta päättivät yhdessä, että se ei ole järkevää.

Peliyritys Aderoon toimitusjohtaja Mikael Mäkinen (vas.) ja ohjelmistoyhtiö Codematen myyntijohtaja Janne Salmi puhuivat yhteistyön merkityksestä startup-tapahtuma Polar Bear Pitchingin iltajuhlassa.

Puheensorinassa luodaan kontakteja

Virallisten puheiden tauolla puheensorina kasvaa jo meteliksi. Korkean pöydän ääressä keskenään juttelevat peliyritys Aderoon ja ohjelmistoyritys Codematen työntekijät.

Aderoon toimitusjohtaja Mikael Mäkinen kehuu Oulun hyvää yhteishenkeä ja jatkaa, että Suomessa peliyrittäjien kesken on yleisemminkin samanlaista jakamisen kulttuuria kuin Oulussa. Ideoiden varastamista ja kilpailua ei pelätä, koska he eivät oikeastaan ole kilpailijoita.

– Markkinat ovat maailmalla, eivät Oulun torilla, tiivistää peliyritys Neppis Racingin Asmo Saloranta tilanteen.

Saloranta kertoo, että vaikka joskus asiakkaat ovatkin samoja, he voivat ostaa kaverin firman tekemän pelin lisäksi myös hänen yrityksensä tekemän pelin.

Päivän vaihduttua illaksi ovat paljussa suositut virvoitusjuomat vaihtuneet oluisiin ja siidereihin. On selvää, että Oulussa on tajuttu jakamisen idea.

– Yksin on hirveän vaikea päästä pitkälle, Mikael Mäkinen sanoo.

Yrittäjät haluavat samanlaista yhteistyötä myös rahoittajien kanssa. Heistä haetaan kumppaneita, jotka auttavat yritystä eteenpäin tarjoamalla rahan lisäksi omaa osaamistaan.

Illan aikana yhä useampi keskustelu päättyy käyntikorttien vaihtamiseen ja kommenttiin: Palataan asiaan myöhemmin.

Optimismi on vahvasti läsnä.

Tilanteessa on vahva ristiriita Suomen nykytilanteeseen. Ministerit puhuvat säästötalkoista ja kovista rakennemuutoksista. Oulussa taas on päätetty sammuttaa asuinalueiden katuvalot yöksi, jotta säästetään kaupungin rahoja.

Tässä vastakkainasettelussa on toisaalta myös eräs optimismin syy. Koska kaupunki on kärsinyt isoista irtisanomisista, monen eri alan ammattilaisia on vapaalla jalalla.

– Saamme aina hurjan määrän CV:itä, kun haemme uusia työntekijöitä, sanoo etäyhteyslaitteen kehittäneen Tosiboxin toimitusjohtaja Jaakko Räisänen.

Kari Kivistö ei ole huonosta taloustilanteesta huolissaan, vaan näkee kehityksen pidemmällä tähtäimellä.

– Historian valossa huominen on aina ollut eilistä parempi. Enkä usko, että tämä tulee nytkään muuttumaan.

 

Avainsanat: