Iso osa suomalaisista on vuodesta 1 600 tuntia töissä, kertoo Tuula Oksanen. Hän toimii Itä-Suomen yliopistossa työterveyden professorina. TEKin valtuuston kevätseminaarissa 24.3. hän puhui otsikolla "1600 tuntia työhyvinvointia?"
– Työpaikalla voi olla merkittävä rooli terveyden edistämisessä, Oksanen avaa esityksensä Helsingissä.
Oksasen mukaan on helppo ajatella, että hyvinvointi on ihmisestä ja hänen elintavoistaan kiinni. Ja että hyvinvointiaan voi hoitaa lähinnä terveydenhoidon vastaanotolla.
– Mutta voisiko asiaa miettiä toisin?
Oksasen mukaan työpaikoilla pitäisi panostaa entistä enemmän terveyttä edistäviin asioihin, sillä hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava työntekijä.
– Jokainen tunti terveyden edistämiseen on tärkeä.
Oksanen peräänkuuluttaa uudenlaisia näkökulmia terveyden edistämiseen työpaikoilla. Hänen mukaansa perinteiset tavat edistää työterveyttä työpaikoilla ovat kertaluontoisia ja ne eivät kohdistu kaikkiin. Esimerkeiksi hän antaa kerran vuodessa järjestetyt tyky-päivät ja liikuntasetelit, joita käyttävät lähinnä ne, jotka liikkuvat aktiivisesti muutenkin.
– Tarvitsemme uusia keinoja.
Keinoksi Oksanen tarjoaa hyvien valintojen helpottamista. Esimerkiksi savuttomat tilat, karkittomat koulut ja kattava salaattipöytä lounasravintolassa kannustavat hyviin valintoihin. Oksasen mukaan myös työyhteisö voi vahvistaa motivaatiota terveyden edistämiseen.
– Ja tehokas työpäivähän sisältää riittävästi taukoja, Oksanen sanoo, päättää puheenvuoronsa – ja tällä puheella valtuusto vetäytyy tauolle.
Perttu Pölönen: Opettele olemaan taas aloittelija
Futuristi, kirjailija Perttu Pölönen havahtui hiljattain kysymykseen: milloin viimeksi opin uuden taidon?
TEKin kevätvaltuuston esityksessään "Kuinka teknologia muuttaa maailmaa?" hän kehotti valtuustoa miettimään omalla kohdallaan samaa.
– Faktoja on tarjolla paljon. Tiedän "että", mutta tiedänkö "miten", Pölönen pohtii.
Pölösen mukaan koulutus ei pelasta. Maailma muuttuu ja pysyäksemme muutoksessa mukana, tarvitsemme kyvyn oppia uutta ja sopeutua. Mutta miten elinikäinen oppiminen onnistuu?
Pölösen mukaan meidän täytyy opetella olemaan aloittelijoita.
– Meidän pitää nöyrtyä yhä uudelleen siihen, ettemme tiedä ja meillä on opittavaa.
Asiantuntija osaa keskittyä oleelliseen, mutta pitkän linjan asiantuntijuus saattaa Pölösen mukaan tukahduttaa lapsenomaisen ihmettelyn taidon.
– Ole valmis olemaan väärässä. Silloin uskallat myös kokeilla uutta, Pölönen rohkaisee TEKin kevätvaltuustoa.
Mikko Dufva: Mitä jos?
Omassa esityksessään Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva kertoi TEKin kevätvaltuustolle heikoista signaaleista vuonna 2022. Dufvan mukaan ajattelemme tulevaisuutta helposti nykyisyyden jatkeena.
– Olemme nykyhetken ajatustemme ja normaaliuden kuplan vankeja. Tulevaisuus on kuitenkin yllättävällä tavalla yllättävä, Dufva sanoo.
Hänen mukaansa heikot signaalit on yksi keino avartaa tapaa, jolla ajattelemme tulevaisuutta. Heikot signaalit auttavat meitä ajattelemaan toisenlaisia tulevaisuuksia.
Mutta mitä ovat heikot signaalit?
Dufvan mukaan ne ovat jotakin, mitä on tapahtunut, mutta mikä haastaa meidän ajatteluamme ja tuntuu yllättävältä. Heikot signaalit ovat merkkejä mahdollisesta muutoksesta, muutoksen ensioireita.
– Näinä aikoina "mitä jos" on hirveän hyvä kysymys.
Jotta heikkoihin signaaleihin pääsee käsiksi, pitää havainnoida ja tulkita havaintoja. On tärkeää huomioida, mitkä tekijät vaikuttavat omiin havaintoihin. Sitran heikot signaalit 2022 -raportti antaa viiden askeleen ohjelman, miten signaalit saa haltuunsa.