Tekoälystä kehittyy yhä itsenäisempi toimija

|
Uutinen
Kuuntele

Lähitulevaisuudessa tekoälyltä onnistuu myös suunnitelmallinen ja pohdiskeleva ajatteleminen, uskoo tekoälyasiantuntija Harri Valpola.

Tekoälystä kohkataan joka suunnassa. Toisaalta uskotaan sen kaikki voipaisuuteen, mutta toisaalta sitä pidetään tyhmänä. Yhden näkökulman kehityksen suuntaan antoi Curious AI -yrityksen toimitusjohtaja Harri Valpola.  

Valpola lähestyi aihetta Daniel Kahneman ‎suositun Thinking, Fast and Slow -kirjan kautta.

– Aivoissa on ajattelulle kaksi erilaista systeemiä. Ensimmäinen on nopea ja refleksiivinen, johon myös intuitiivinen ajattelu perustuu. Se onnistuu tekoälyltä, jos tekoälyyn saadaan ohjelmoitua tarpeeksi dataa päätöksenteon tueksi.

– Toinen on taas syvällisempi, hidas, suunnitelmallinen ja pohdiskeleva ajatteleminen. Esimerkiksi yllättäviin tilanteisiin reagoiminen perustuu tämän varaan. Tällainen ajattelu puuttuu tekoälyltä tällä hetkellä kokonaan.

Valpola uskoo, että ensi vuonna nämä saadaan yhdistettyä.

– Näitä ei ole aiemmin pystytty yhdistämään, mutta uskon, että ensi vuonna mennään siihen suuntaan.
 

Ihmisen tarve ohjaksissa vähenee

Valpola tietää mistä puhuu. Hän on tutkinut pitkään koneoppimista, neurotieteitä ja robotiikkaa. Hän oli perustumassa aikoinaan ZenRoboticsia, ja kaksi vuotta sitten perustettiin Curious AI -yritys, joka yrittää kehittää uuden sukupolven tekoälyalustaa, jota kuka tahansa voisi käyttää.

Miksi kahden erilaisen ajattelun yhdistäminen on sitten niin tärkeää?

– Tällä tavalla tekoälystä tulisi autonomisempi, jolloin se pystyisi ratkaisemaan itsenäisesti ongelmia vähemmällä ihmisen ohjaamisella, Valpola arvioi.


Kuka pohtii tekoälyn riskejä

Slushin monessa keskustelussa nostettiin esiin myös tekoälyyn liittyvät riskit. Perjantaina aiheesta varoitti Jaan Tallinn, joka on ollut muun muassa perustamassa Skypea ja Kazaa.  

– Sadan vuoden ajan eniten maailmaa muuttanut voima on ollut ihminen ja hänen aivonsa. Olemme todistamassa sen loppua. Vaarana on, että luomme koko ajan entistä vahvempia teknologioita, joita on vaikeampi hallita.

Tallinn vertaa tilannetta palovaroittimeen. Sen tarkoitus ei ole pelkästään pelastaa ihmisiä tulipaloilta, vaan myös tehdä ihmiset tietoiseksi tulipalojen mahdollisuudesta ja muuttaa tällä tavalla heidän toimintaansa.

Tallinnin mielestä tekoälyn vaaroihin ei ole perehdytty tarpeeksi. Hän lähestyisi aihetta enemmän filosofisesta näkökulmasta. Samaan aikaan, kun kehitämme kokoa ajan tehokkaampaa tekoälyä, pitää myös panostaa siihen, että se osaa tehdä päätöksiä oikein.

– Tekoälyn käsityksen hyvästä tulevaisuudesta ei pidä perustua siihen, mikä se on meidän mielestämme nyt, vaan siihen, minkä sen haluaisimme olevan.
 

Lue myös artikkelit:

Avainsanat: