Teekkarijärjestöt pyrkivät inklusiivisempaan toimintaan

Antti Ilmavirta selvitti Tekniikan akateemiset TEKille tekemässään diplomityössä inklusiivisuutta fuksikasvatusta tekevien teekkarijärjestöjen toiminnassa. Inkluusio tarkoittaa, että erilaiset ihmiset tuntevat olonsa arvostetuiksi ja tervetulleiksi sellaisena kuin ovat ja että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. 

Ilmavirta opiskelee Aalto-yliopistossa automaatio- ja systeemitekniikkaa ja aloitti 3.5. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan AYY:n toiminnanjohtajana. Diplomityötään varten Ilmavirta on hankkinut aineistoa itse, mutta hyödyntänyt lisäksi TEKin aiemmin keräämää opiskelijadataa sekä tutkimustyötä. Tämä kaikki on antanut hänelle uudenlaista näkökulmaa opiskelijoiden arkeen. Ilmavirta uskookin pääsevänsä hyödyntämään diplomityönsä myötä kertynyttä asiantuntijuutta työssään toiminnanjohtajana.

– Henkilökohtainen kokemukseni on, että opiskelijat ovat fiksumpia ja tiedostavampia kuin silloin, kun itse aloitin opintoni. Yhdenvertaisuusasiat otetaan toiminnassa hyvin huomioon ja AYY:lla yhdenvertaisuus on yksi ylioppilaskunnan arvoista.  

Diplomityötä tehdessään Ilmavirta huomasi, että opiskelijatoimijoiden kanssa käydyistä keskusteluista huokui tahto oppia, kehittyä ja saada lisää tietoa yhdenvertaisuusasioista.

Teekkarijärjestöt esimerkiksi toivovat materiaaleja, joissa olisi konkreettisia ja jokapäiväiseen toimintaan sopivia vinkkejä inklusiivisuuden lisäämiseksi.

– Monilla yrityksillä ja yhteisöillä olisi varmasti opittavaa opiskelijajärjestöiltä, joilla on jo nyt käytössään runsaasti hyviä käytänteitä, yhdenvertaisuusjulistuksia ja erilaisia ohjeistuksia. Yritysten ja yhteisöjen on tärkeää tunnistaa omat kehittymisen paikat, mutta sitäkin tärkeämpää on tahto korjata ne. Silmät ummistamalla ei päästä eteenpäin. 

Ilmavirta on toiminut aiemmin vastaavanlaisessa tehtävässä LUT-yliopiston ylioppilaskunnan LTKY:n pääsihteerinä vuosina 2016–2021. Hän piti työstään tuolloin paljon ja odottaakin innolla tehtäviään kotiyliopistonsa ylioppilaskunnassa. 

– Olen ollut nyt hetken poissa opiskelijaliikkeen parista ja huomasin, että aloin kaipaamaan takaisin. Työskenteleminen opiskelijoiden eteen on työskentelyä hyvien asioiden puolesta. Opiskelijatoiminnassa mahtavaa on se hillitön nopeus ja rohkeus – se miten asioita tehdään määrätietoisesti, ennakkoluulottomasti ja vauhdikkaasti. Tämä puoli opiskelijahommissa on sellaista, mistä olisi monella erityyppisellä organisaatiolla opittavaa. 

AYY pyrkii strategiansa mukaan tekemään maailman parasta opiskelijan elämää. Tähän kuuluu myös ympäröivään yhteiskuntaan vaikuttaminen.  

– Opiskelijat ovat fiksuja ja heillä on paljon annettavaa yhteiskunnalle. Haluankin olla mukana vaikuttamassa siihen, että opiskelijoiden ääni kuuluisi yhä voimakkaammin ja he pääsisivät osallistumaan entistä enemmän päätöksentekoon. 

AYY:n viime vuosien aktiiveista Atte Harjanne ja Saara Hyrkkö valittiin edellisissä eduskuntavaaleissa vihreiden kansanedustajiksi. Lisäksi useilla kaupunginvaltuutetuilla on taustansa ylioppilaskunnassa.  

– Opiskelijajärjestötoiminnan arvo pitäisi tunnistaa ja tunnustaa yhä vahvemmin myös yliopistoissa. Siinä opittavat taidot kuten projektinhallinta, viestintä, kokoustekniikka ja erilaisten ihmisten kanssa toimiminen ovat niitä, jotka auttavat myös menestymään työelämässä, Ilmavirta pohtii. 

Ilmavirralla on ajatus myös TEKille mietittäväksi.

– Opiskelijajäsenet ovat tulevia TEKin täysjäseniä ja se kannattaa pitää aktiivisesti mielessä. TEKin tekemä opiskelijatyö on todella tärkeää ja TEKillä vahva sekä tervetullut asema teekkariyhteisössä. Hyvän työn tekeminen antaa viestin, että TEKiin kannattaa kuulua valmistumisen jälkeenkin. Esimerkiksi yhdenvertaisuusasioissa TEK voisi toimia opiskelijoiden ja yliopistojen välissä rakentamassa keskustelua ja toimia luotettuna kumppanina molemmille.