Suomalainen insinöörityöpalkinto työkoneiden sähköistäjille
Kun tavallinen vaakaporakone jyystää veden alla kahden kilometrin uomaa saareen, se vie kolme päivää. Kun pora sähköistetään, tunneli on valmis päivässä.
Vuonna 2009 tekniikan tohtori Kimmo Rauma keksi tuoda sähköistyksen ylivoimaisen tehon liikkuviin koneisiin. Rauma visioi ideansa ympärille startupin ja keräsi kumppaneikseen parhaat tietämänsä asiantuntijat.
Visedo oy sijoittui Lappeenrannan yliopiston kylkeen Tulevaisuuden tehtaaksi nimettyyn Technopoliksen yrityshautomoon. Kaverukset – Rauma ja tekniikan tohtorit Antti Tarkiainen ja Risto Tiainen sekä diplomi-insinöörit Tero Järveläinen ja Matti Iskanius – istuivat yhteen huoneeseen ja ryhtyivät toteuttamaan toimitusjohtajaksi nimetyn Rauman visiota liikkuvien työkoneiden sähköistämisestä.
Eikä tulos ollut ollenkaan huono. Visedosta tuli vajaassa kymmenessä vuodessa suomalaisen cleantechin tähtiyritys.
Punainen kyltti portin päälle
Kasvu on ollut huimaa. Liikevaihto on tuplattu vuosittain, viime vuonna se nousi liki 10 miljoonaan. Henkilökunnan määrä on kirinyt reiluun sataan, pääosa väestä työskentelee Lappeenrannassa, pieni osa Vantaalla, kymmenkunta Hollannissa ja loput Hongkongissa. Liikevaihdosta 90 prosenttia tulee viennistä. Kaverusten luomilla monikäyttöisillä tehoelektroniikkakomponenteilla ja ohjelmistoilla sähköistetään pyöräkuormaajia, kuorma-autoja, kivenmurskaimia, lauttoja ja aluksia. Avainasiakkaiksi on saatu Volvo CE, Logset ja Sisu Auto.
Polttoainekriisi hioi Visedon timantiksi. Kilpailuvalttimme olikin voimanlisäys.
Visedon tekemiset sähköistämisen saralla alkoivat kiinnostaa maailmaa siinä määrin, että Danfoss osti firman marraskuussa 2017. Tämän vuoden helmikuussa oven päälle naulattiin punavalkoinen kyltti: Danfoss Mobile Electrification. Yksikön toimintaa johtaa vice presidentiksi nimitetty Rauma, jolla on paikka myös Danfoss Power Solution -yksikön johdossa.
– On ollut hienoa päästä mukaan ison yrityksen strategia- ja kehitystyöhön, Rauma tuumaa tyytyväisenä.
Yliopiston kyljestä kasvun myötä lentokentän kupeeseen siirtyneessä firmassa on jo katto korkealla ja seinät leveällä, mutta pian ei ehkä tämäkään tila riitä; yritys tavoittelee liikevaihdon kasvattamista nykyisestä 10 miljoonasta eurosta 40–50 miljoonaan euroon kolmen vuoden kuluessa.
Sitkeys, sitkeys ja sitkeys
Rauma on kirjaimellisesti juossut rahan perässä.
– Rahoituksen hankkiminen teknologian startupille on kovan työn takana. Menin Tekesin (nyk. Business Finland) johtajien perässä tilaisuudesta toiseen, kerta kerran jälkeen kävin sanomassa, että nyt tarvitaan rahoitusta, kaksi miljoonaa valmistuksen käynnistämiseen, Rauma kertoo Visedon alkuvaiheista.
– Se oli hiostusta ja väsytystaistelua. Kävelin miesten vanavedessä varmaan kymmenessä tilaisuudessa ja arvatenkin he minut nähdessään ajattelivat, että voi ei, taas.
Lopulta rahaa tuli.
– Nuoret innovatiiviset yritykset -ohjelma on ollut paras ohjelma mitä startupille olla voi. Siitä sai kansainvälistymiselle kunnon eväät. Kiitos kuuluu myös osakkeenomistajillemme, jotka ovat olleet sparraamassa toimintaamme kaikin tavoin. Viimeisellä rahoituskierroksella vuonna 2016 keräsimmekin 20 miljoonan euron potin, mikä ei ole Suomessa jokapäiväistä, Rauma kertoo.
Tuhkasta timantiksi
Matkalla on myös kompuroitu.
Visedon liikeidea oli perustunut siihen, että sähkö korvasi kallista öljyä.
Mutta vuonna 2013 öljyn hinta laski 100 dollarista 30 dollariin barrelilta. Vaikka Rauma yritti vakuuttaa asiakkaille ja itselleen, että tämä on vain notkahdus – ei se ollut. Visedo oli kuilun partaalla.
Asiakkaat olivat kuitenkin havainneet sähköistyksen toisen edun. Se oli teho!
– Polttoainekriisi hioi Visedon timantiksi. Kilpailuvalttimme olikin voimanlisäys.
Niinpä. Esimerkiksi sähköistetty kuorma-auto Sisu Polar Hybrid siirtää raskaiden kuorma-autojen teholukemat uudelle tuhatluvulle. Sähkömoottorin ja superkondensaattorien avustuksella kuorma-auton teho hetkellisesti lähes tuplaantuu 1 140 hevosvoimaan. Tuottavuus työtuntia kohden on noussut jopa 40 prosenttia.
Samalla sähköllä tehdään cleantechiä. Työkoneiden sähköistäminen pudottaa polttoaineenkulutuksen parhaimmillaan puoleen perinteiseen dieselkoneeseen verrattuna.
– Työkoneiden vihreys on merkittävää, mutta toistaiseksi se on vain lisäarvo. Asiakkaita kiinnostaa tuottavuus. Suuri yleisö ja päättäjät alkavat jo nähdä myös päästöttömyyden arvon, mikä kasvattaa markkinaamme tulevaisuudessa, Rauma kertoo.
Voittajat ovat onnellisia palkinnostaan.
– Tämähän on "insinöörityön Nobel", Rauma riemuitsee.
Hän myös muistuttaa, ettei kukaan tee visedoita yksin.
– Kyllä tähän tarvitaan kunnon porukka.
Palkinto olikin kunnianosoitus innovatiivisuudelle ja liiketoimintaosaamiselle, mutta myös loistavalle tiimityölle ja hurjalle sinnikkyydelle.
Artikkelia päivitetty 23.5.: lisätty kuvia ja kainalojutut.
Sähköinen voimalinja tuo lisää tehoa ja parantaa työkoneiden hyötysuhdetta huimasti
Visedo, tällä hetkellä siis jo Danfoss Mobile Electrification, on noussut nopeasti maailman johtavaksi työkoneiden sähköisten voimalinjojen toimittajaksi. Sen monikäyttöisillä tehoelektroniikkakomponenteilla ja ohjelmistoilla on sähköistetty pyöräkuormaajia, kuorma-autoja, kivenmurskaimia ja laivoja.
Hybriditekniikka on tuttua henkilöautoista, mutta työkoneissa sähköisen voimalinjan hyödyt ovat usein kertaluokkaa suuremmat. Kun koneen kuormituspiikit hoidetaan sähköllä, paranevat niin laitteen energiatehokkuus kuin käyttöominaisuudetkin. Asiakkaat ovat raportoineet sähköistettyjen työkoneiden polttoaineenkulutuksen pudonneen 30–50 prosenttia perinteiseen dieselkoneeseen verrattuna. Samalla tuottavuus työtuntia kohden on noussut parhaimmillaan jopa 40 prosenttia.
Taajuusmuuttaja taipuu moniin työtehtäviin
Mobiilien työkoneiden sähkökäyttöjärjestelmät koostuvat yhtiön asiantuntijoiden suunnittelemista ja valmistamista komponenteista. Näitä ovat PowerMaster-invertterit ja -verkkovaihtosuuntaajat, PowerCombo-multikonvertterit, PowerBOOST-DC/DC-konvertterit, PowerCAP-superkondensaattorit ja PowerDISK-kestomagneettitahtikoneet, jotka toimivat niin moottorina kuin generaattorina.
Työkoneiden sähköisen voimalinjan suuri haaste on ohjata yksittäisiä komponentteja niin, että ne muodostavat yhdessä saumattomasti toimivan järjestelmän. Palkitun tiimin ratkaisu on ohjelmistolla erilaistettava tehoelektroniikkajärjestelmä. Ryhmän työkonekäyttöön suunnittelema taajuusmuuttaja voidaan ohjelmoida hyvin erilaisiin työtehtäviin.
Sitä käytetään esimerkiksi Volvo LX1-hybridipyöräkuormaajassa, Logsetin hybridiharvesterissa, Rocksterin hybridikivenmurskaimessa, lentokentän matkalaukkukuljettimessa ja E-RA-sähköautossa, joka ajoi vuonna 2015 sähköautojen nopeimman kierroksen Nürburgringin radalla.
Uusin aluevaltaus on pienten laivojen sähköiset potkurijärjestelmät. Esimerkiksi Föri, Suomen vanhin lautta, liikennöi nykyisin Turun Aurajoen poikki sähkömoottorin voimin.
Teksti: Petja Partanen
Talouskasvun aakkoset ovat T, K ja I
Teknologiakentän toimijat yksimielisiä: TKI-panostuksia Suomessa lisättävä!
Toukokuun 15. päivänä Finlandia-talossa järjestetyssä Tech Day Finland -tapahtumassa esitettiin pääministeri Juha Sipilälle ja tutkimus- ja innovaationeuvostolle teknologiakentän toimijoiden yksituumainen vaatimus TKI-panostusten kasvattamisesta Suomessa. Esityksen takana ovat TEKin lisäksi Teknologiateollisuus, VTT, Business Finland ja Tekniikka & Talous.
– Tällaista yksimielisyyttä ei teknologiakentällä ole aiemmin nähty. Se kertoo siitä, että tilanne koetaan nyt vakavaksi ja Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeäksi, TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen sanoo.
– Vaatimus ei kohdistu vain julkiseen sektoriin vaan se koskee myös yrityksiä. Teknologiateollisuus myöntää, että laskukauden aikana yritykset leikkasivat TKI-panostuksiaan. Nyt nousuvaiheessa on taas taloudellista liikkumavaraa, joten pelimerkkejä on laitettava tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström esitti jo huhtikuun lopulla Turussa järjestetyssä TEKin valtuuston kokouksessa vaatimuksen TKI-panosten kasvattamisesta.
– Suomi kuuluu nyt niihin harvoihin OECD-maihin, joissa t&k-panosten reaalinen arvo on laskenut jo pitkään. Hallituksen kehysriihessä asiaan ei tullut parannusta, budjettiriihessä on syytä tehdä korjausliike. Tarvitaan 150–200 miljoonan euron lisäpanostus, Matikainen-Kallström sanoi.
Pellinen muistuttaa myös, että kaikki keskeiset kilpailijamaamme ovat lisäämässä omia panostuksiaan.
– Tämä alleviivaa asian tärkeyttä.
Tech Day Finland -tilaisuudessa koottiin ryhmissä myös ehdotuksia tutkimus- ja kehitystoiminnan kääntämiseksi kasvuun. Mukana oli runsaasti kansanedustajia yli puoluerajojen.
– Tulokset luovutetaan tutkimus- ja innovaationeuvostolle sekä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle, Pellinen kertoo.
T&k-rahoitus neljään prosenttiin
Tech Day Finland -tilaisuudessa puhunut pääministeri Sipilä totesi uskovansa siihen, että tutkimus- ja kehityspanokset saadaan kasvamaan. Sipilän vetämä tutkimus- ja innovaationeuvosto on linjannut, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta tulee vetovoimaisin ja osaavin tutkimus- ja kehitysympäristö. Tavoitteena on nostaa t &k-toiminnan panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nyt taso on tippunut 2,7 prosenttiin.
– Uskon, että tämä on mahdollista saavuttaa, Sipilä totesi.
Epäonnistumisestakin oppii
Suomessa tarvitaan Sipilän mielestä myös rohkeampaa asennetta. Pääministeri toivoi, että suhtautuminen kokeiluihin ja epäonnistumisiin muuttuu.
– Jos kaikessa onnistuu, on rima asetettu liian matalalle. Tämä pitäisi muistaa myös yhteiskunnallisessa keskustelussa, Sipilä linjasi.
Sipilän mukaan monia innovatiivisia ympäristöjä yhdistää se, että niissä epäonnistumisia ei pelätä, vaan ne nähdään oppimisen paikkoina. Startup-maailmasta tuttua asennetta hän haluaisi tuoda myös suomalaiseen päätöksentekoon. Kokeilukulttuuri on nimittäin kirjattu hallitusohjelmaankin.
– Monimutkaisten haasteiden maailmassa perinteiset suunnittelupöydän ääressä tehdyt ratkaisut eivät toimi, hän huomauttaa.
Mitä sitten on saatu aikaan kokeilujen saralla?
Kokeilujen rahoittamiseksi on kehitetty digitaalinen alusta Kokeilupaikka.fi, joka tallentaa kokeilujen opit sekä tarjoaa kanavan pienkokeilujen rahoittamiselle.
– Tähän mennessä on rahoitettu 20 kiertotalouskokeilua, jotka tuottivat asumiseen, ruokaan ja liikkumiseen liittyviä innovaatioita, Sipilä luettelee.
– Parhaillaan on menossa tekoälykokeiluhaku, jossa etsitään pienkokeiluja, jotka ratkovat tekoälyn avulla hyvinvoinnin haasteita, hän lisää.
TEKin aloitteesta järjestetyssä Tech Day -tapahtumassa yhteistyökumppaneina olivat Tekniikka&Talous-lehti, Teknologiateollisuus, VTT ja Business Finland.
TEK ja TFiF jakoivat tilaisuudessa myös tämän vuoden Suomalaisen insinöörityöpalkinnon.
Teksti: Kirsti Levander ja Aku Karjalainen
- Lue lisää Tech Day Finland -tilaisuudesta: lehti.tek.fi/Techday2018
Suomalainen insinöörityöpalkinto 2018 viiden miehen tiimille
Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF myönsivät 30 000 euron arvoisen Suomalaisen insinöörityöpalkinnon tiimille, johon kuuluvat:
Kimmo Rauma, TkT, Visedo Oy:n perustaja ja teknologiajohtaja 2010–2014, toimitusjohtaja 2014–2018. Työkoneiden sähkökäyttöjärjestelmän kehittäminen ja niihin liittyvän liiketoimintasuunnitelman kehittäminen ja toteuttaminen.
Tero Järveläinen, DI, Visedo Oy:n elektroniikkaosaston johtaja 2011–2017 ja teknologiajohtaja 2017-2018. Työkoneiden sähkökäyttöjärjestelmän ohjauselektroniikan kehittäminen ja Visedon tehoelektroniikkatuotestrategian kehittäminen ja toteuttaminen.
Matti Iskanius, DI, Visedo Oy:n elektroniikan suunnittelupäällikkö, perustajaosakas. Työkoneiden sähkökäyttöjärjestelmän ohjauselektroniikan suunnittelu.
Antti Tarkiainen, TkT, Visedo Oy:n ohjelmistoarkkitehti, säätötekniikka, perustajaosakas. Työkoneiden sähkökäyttöjärjestelmän säätötekniikan suunnittelu ja toteuttaminen.
Risto Tiainen, TkT, Visedo Oy:n ohjelmistoarkkitehti, ohjelmistoalusta, perustajaosakas. Työkoneiden sähkökäyttöjärjestelmän ohjelmistoalustan suunnittelu ja toteuttaminen.
Ryhmä palkittiin liikkuvien työkoneiden sähköistämisestä ja siihen perustuvan liiketoiminnan kehittämisestä. Palkinto jaettiin 15.5. Helsingissä.
Danfoss osti Visedon 2017, joten nimi on nykyään Danfoss Mobile Electrification.