Puhutaan tasa-arvosta ääneen

Tasa-arvo ei synny itsestään. Sen eteen on tehtävä töitä.

– Tasa-arvo ei ole koskaan tapahtunut vaan se on tehty kabineteissa, mielenosoituksissa ja neuvotteluissa naisten ja feministisesti ajattelevien miesten voimin, muistutti tutkija Rosa Meriläinen UNI Finland Naiset -verkoston seminaarissa 27.9.

Myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen totesi, että työsarkaa tasa-arvon edistämisessä riittää edelleen.

– Tasa-arvoa ei ole työelämässä menetetty, mutta sitä ei ole saatu lisää niin kuin olisi pitänyt.

Perhe ja ura

Yksi esimerkki epätasa-arvosta miesten ja naisten välillä liittyy oletuksiin perheen perustamisesta.

– Perhevapaat osuvat usein siihen hetkeen, kun työura pitäisi saada alkuun. Haluaisin, että meidän yhteiskunnassamme ei tarvitsisi valita uran ja perheen väliltä, Meriläinen sanoi.

Vartiaisen mielestä rekrytointitilanteessa suositaan tasavertaisista hakijoista edelleen usein miestä. Syynä on kustannustehokkuus: lapsia hankkiva nainen on suurempi kuluerä kuin mies. 

– Kolmekymppisten naisten oletetaan hankkivan lapsia, olivatpa he perhesuuntautuneita tai eivät.

Sukupuolten välisestä tasa-arvosta puhuttaessa on hyvä muistaa myös miehet. Vartiaisen mukaan Suomessa vallitsee tietyillä aloilla edelleen nihkeä suhtautuminen miesten perhevapaisiin.

– Pitäisi tehdä entistä hyväksyttävämmäksi se, että myös mies on välillä kotona, Vartiainen totesi.

Toinen esimerkki epätasa-arvosta on asenteet työpaikoilla.

– Kokeissa on huomattu, että käytös, jota pidetään miehillä normaalina, nähdään naisilla itsekkäänä, Vartiainen sanoi.

– On vaikea nähdä kunnianhimossa ja kilpailuhenkisyydessä mitään pahaa. Eivät ne ole vain miesten ominaisuuksia, Meriläinen lisäsi.

Vaikenemisen kulttuuri

– Suomi on päässyt Euroopan laajuisen tutkimuksen kärkeen, tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen sanoi seminaaripuheenvuoronsa alkuun.

Hän ei kuitenkaan iloinnut tuloksesta. Kyseessä oli EU:n perusoikeusviraston tutkimus, jonka mukaan Suomessa esiintyy EU-maista toiseksi eniten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Suomen ohi tuloksissa menee vain Tanska.

– Aika hävettävää huomata, että tilanne on tällainen Suomessa!

Mäkisen mukaan seksuaalinen häirintä on yksi suurimmista tasa-arvon haasteista työelämässä. Ongelma on, että siitä vaietaan.

– Työpaikalla tästä ei puhuta. Vaikenemisen kulttuuri on hirvittävän huolestuttavaa.

Vaikenemisen kulttuuria on alettu purkaa. Tasa-arvovaltuutetun tuorein hanke on koululaisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän vastainen Ei meidän koulussa -kampanja. Kampanjaan kuuluu opetuspaketti, jonka avulla asiaa voidaan kouluissa käsitellä nuorten näkökulmasta. Mäkisen mukaan kampanjan tarkoituksena on, että seksuaalisesta häirinnästä voitaisiin puhua nykyistä avoimemmin.

Työelämän murros

Erikoistutkija Anu Järvensivu (kuva: Katariina Rönnqvist)

Nainen, oletko muutoskunnossa? Seminaarin nimi viittaa työelämässä tällä hetkellä tapahtuviin muutoksiin, joihin jokaisen on osattava sopeutua. Työelämän murrosta kuvaili Tampereen yliopiston erikoistutkija Anu Järvensivu omassa puheenvuorossaan.

Työelämässä on paljon muutoksia. Järvensivu mainitsi esimerkkinä työsuhteiden määrän: ihmisillä on yhä useampia työsuhteita sekä rooleja työn ja vapaa-ajan rajapinnalla. Itsensä johtaminen ja oman työn udelleen organisointi on yleistynyt. Toisaalta töissä koettu yksinäisyys on lisääntynyt varsinkin y-sukupolvella.

Järvensivun mukaan ihminen muuttuu hitaasti, mutta työelämä muuttuu todella nopeasti. Tämä aiheuttaa ongelmia.

– Se on yksi syy, miksi mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet sairauspoissaolojen syynä.

Muutoksia tarvitaan

Seminaarin yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun tasa-arvosta ja muuttuvasta työelämästä. (kuva: Olli Häkämies)

Miltä tulevaisuus näyttää sukupuolten tasa-arvon ja muutosten tuulessa taipuvan työelämän kannalta? 

Meriläisen mielestä ainakin vaikenemisen kulttuuriin on puututtava.

– Sukupuoleen liittyvien vaatimusten ja odotusten ääneen sanominen on yksi keino päästä niistä eroon, myös miehille, Meriläinen sanoi.

Yksi iso uudistus on ehkä tulossa asennetasolla. Uudet sukupolvet voivat ajatella sukupuolesta omalla tavallaan. Vartiainen esitti seminaariyleisölle poikansa kysymyksen:

– Voisiko tulevaisuudessa olla maailma, jossa ei erotella sukupuolia?