Opintotukiuudistus kaventaisi DI-osaamista

|
Blogimerkintä
Kuuntele

Selvitysmies Roope Uusitalon Opintotuen uudistaminen -raportin julkaisu on saanut kylmän vastaanoton opiskelijoilta, osin syyttäkin. Uudistusesitys on ongelmallinen myös tekniikan alan opiskelijoiden näkökulmasta.

Selvitysmies Roope Uusitalon raporttia on rajannut hallituksen tiukat reunaehdot: tuen kokonaiskustannusten täytyy laskea 150 miljoonaa, tuen maksimimäärä tulee nostaa 1 100 euroon ja tukikuukausien määrän täytyy laskea.

Raportissa onkin esitys vähiten huonoksi ratkaisuksi. Ratkaisu on yhdistelmä monia keinoja: opintorahasta leikataan ja sen kestoa lyhennetään. Lisäksi opintotuen saantiehtoja kiristetään: jatkossa opintopisteitä pitäisi kartuttaa viiden opintopisteen sijaan kuusi opintopistettä kuukaudessa.

Julkisessa keskustelussa tiukennettu edistymisvaatimus on jäänyt merkitystään pienemmälle huomiolle.  Raportissa ei arvioitu tämän tuottamia säästöjä, vaikka uudistus todennäköisesti pienentää opintotukea saavien joukkoa merkittävästi.

Muutoksella olisikin useita negatiivisia seurauksia, joista näkyvimmät ovat nämä:

1. TYÖMÄÄRÄ KASVAA

Kuuden opintopisteen kuukausittainen edistymisvauhti edellyttäisi opiskelijalta laskennallisesti yli kahdeksan tunnin opiskelua päivässä. Opintopisteen määrittelyn edellyttämän työmäärän täyttyessä opinnoista tulisi todella rankkoja opiskelijan tavoitellessa tuessa kiinni pysymistä. Opinnot eivät nimittäin ota huomioon arkipyhiä tai sairaslomia.

2. OPINTOPISTEEN SAAVUTTAMINEN VAATII ERI MÄÄRÄN TYÖTÄ

Opintopistevaatimus asettaa haastavampien tutkintojen suorittajat heikompaan asemaan. Tekniikan alalla opinnot on tunnetusti sieltä työläimmästä päästä, joten kärsijätkin löytyvät sieltä.

Yhden opintopisteen suorittamiseen vaadittava työmäärä vaihtelee paljon eri alojen ja yliopistojen välillä.

Ironisesti samalla työmäärällä, millä Jyväskylän yliopistossa saa juuri kuusi opintopistettä, saa Otaniemessä alle viisi. Kovempi työmäärä saattaa vähentää tekniikan alan vetovoimaisuutta nuorten keskuudessa.

3. DIPLOMI-INSINÖÖREJÄ, ARKKITEHTEJA JA MAISTEREITA HEIKOMMALLA OSAAMISELLA

Opintopisteisiin käytetty työmäärä vaihtelee myös kurssien välillä. Tiukka edistymisvaatimus voi saada opiskelijat suosimaan kevyempiä kursseja osaamisen kustannuksella.

Tällöin valmistumisajat lyhenevät, mutta osaamistaso laskee. Harva valitsee plasmafysiikan jatkokurssista ja kansantaloustieteen johdatusopinnoista vaikeamman, mikäli panoksena on oma toimeentulo.

4. TOIMEENTULOTUKI KASVATTAA VALTION KOKONAISMENOJA

Opiskelijan kyky sietää vastoinkäymisiä heikkenee hänen menettäessään pääasiallisen tulonlähteensä entistä herkemmin. Opiskelija voi joutua turvautumaan yleiseen toimeentulotukeen, mikä on kallista valtiolle ja aikaavievää opiskelijalle. Tällöin opintotuen kustannukset toki laskevat, mutta kokonaiskustannus nousee.

5. JULMA UUDISTUS OPISKELIJOILLE

Jos edistymisvaatimuksen tarkoitus on tuottaa säästöjä, on sen mekanismi julma. Tällöin on laskelmoitu rahaa säästyvän, kun osa opiskelijoista ei yksinkertaisesti kykene vaadittuun opiskelutahtiin. Tällöin leikkaus kohdennetaan juuri niihin, joilla on jo valmiiksi eniten haasteita opinnoissaan.

Kaiken kaikkiaan opintotuen uudistus saattaa kannustaa opintojaan miettivät vähemmän vaativien tutkintojen pariin, jolloin tekniikan alojen vetovoimaisuus laskee.

Uudistus kaventaisi myös opintojen laajuutta ja oppimissisältöjä ja tätä kautta myös osaamistasoa. Joustamattomuus uhkaa myös vaihto-opinnoilla kansainvälisen kokemuksen hankkimista.

Tyhjästä on paha pöhistä. Mistä peräänkuulutetut innovaatiot revitään, jos insinööriosaamisemme laskee radikaalisti?

Olli Halminen on tuotantotalouden opiskelija ja Joonas Kivi teknillisen fysiikan ja matematiikan opiskelija.

Avainsanat: