Suomessa on jo ulkomaisia huippuosaajia!

Meidän pitäisi osata paremmin hyödyntää jo Suomessa asuvia ulkomaisia osaajia. Esimerkiksi viime vuonna valmistui 700 ulkomaalaistaustaista diplomi-insinööriä ja arkkitehtia, joista puolet oli valmistuessaan vailla työtä tai jatko-opiskelupaikkaa.

Pitkin syksyä erilaisissa keskusteluissa ja medioissa on noussut esiin, että pitäisi helpottaa ulkomaisten asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen. Ongelman väitetään olevan viranomaisissa ja lainsäädännössä. Viimeksi 4.10. Helsingin sanomien pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että Suomen pitäisi pikemminkin houkutella kuin torjua ulkomaisia työntekijöitä.

Suomalaisen työelämän pitäisikin osata hyödyntää ja oppia hyödyntämään osaajien diversiteettiä sen kaikissa muodoissa – mukaan lukien ulkomaiset osaajat.   

Keskustelussa on jäänyt huomaamatta, että meillä on maassamme jo runsaasti ulkomaisia huippuosaajia. Nämä maassamme jo olevat osaajat voisivat helposti jäädä Suomeen tekemään töitä, luomaan uutta toimeliaisuutta sekä vahvistamaan kulttuurista ja kielellistä kyvykkyyttämme. Osaajat löytyvät yliopistoista.  

Esimerkiksi Aalto-yliopiston maisterivaiheen opiskelijoista noin neljännes on ulkomaalaisia. Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopistossa joka viides ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa peräti joka kolmas tekniikan maisterivaiheen opiskelija on ulkomaalainen. Viime vuonna Suomessa valmistui yli 3100 diplomi-insinööriä ja arkkitehtiä, joista ulkomaalaisia oli arviolta noin 700.

"Viime vuonna Suomessa valmistui yli 3 100 diplomi-insinööriä ja arkkitehtiä, joista ulkomaalaisia oli arviolta noin 700."

Arvokasta osaajaresurssia ei osata käyttää hyödyksi

Suomalaisista vastavalmistuneista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä vain joka viidennen tarvitsee hakea valmistumishetkellä töitä, koska työpaikka tai jatko-opiskelupaikka on jo olemassa tai tiedossa. Sen sijaan ulkomaalaistaustaisista valmistuneista puolet on vailla työtä tai jatko-opintopaikkaa. Heissä olisi merkittävä osaajapotentiaali, jota emme osaa käyttää riittävästi hyödyksi. He ovat kullanarvoinen resurssi esimerkiksi yritystemme vientitehtäviin maihin, joissa heillä on kielensä ja kulttuurinsa puolesta kotikenttäetu.

Myös ulkomailta voisi aika mainiosti rekrytoida uusia asiantuntijoita viranomaisten estämättä. Maahanmuuttovirasto kertoo verkkosivuillaan, että jos olet tulossa Suomeen työskentelemään esimerkiksi erityisasiantuntijana, et tarvitse työntekijän oleskelulupaa. Viraston mukaan erityisasiantuntija on henkilö, jonka työtehtävät ovat vaativia ja edellyttävät korkeakoulutusta. Lisäksi ehtona on, että työstä maksetaan yleensä keskimääräistä korkeampaa palkkaa (bruttona vähintään noin 3 000 euroa kuukaudessa). Eivätköhän nämä ehdot täyty useammankin ulkomaisen erityisasiantuntijan osalta!  

Kansainvälisten osaajien ja kasvuyrittäjien luparuljanssia ja polkua Suomeen on ehdottomasti syytä helpottaa. Tämä vaatii prosessien kirkastamista sekä eri toimijoiden yhteistyötä ja aloitteellisuutta. 

" Hyvä esimerkki ulkomaisten osaajien sopeutumisen helpottamisesta on Espoon kaupungin aloite lisätä englanti asiointikieleksi."

Hyvä esimerkki ulkomaisten osaajien sopeutumisen helpottamisesta on Espoon kaupungin aloite lisätä englanti asiointikieleksi. Vastaavia toimia, kulttuurimuutosta ja ennakkoluulottomutta tarvitaan lisää, myös entistä useammissa yrityksissä. Suurin este ulkomaisten asiantuntijoiden työllistämiseen taitavatkin olla asenteet ja työkulttuuri.

06.10.2017
Aihealue: Osaaminen
Avainsanat: osaaminen