Kari Vatanen katsoo kameraan.

Kolumni: Mistä suunnasta sijoitusmarkkinoilla tuulee?

25.11.2022
|
Blogimerkintä

Keskuspankit ovat viestineet jatkavansa rahapolitiikan kiristämistä siihen asti, kunnes inflaation nousu saadaan kuriin.

Sijoitusmarkkinoilla on takanaan erinomainen vuosikymmen. Osakemarkkinoiden vuosituotot ovat nousseet yli 15 prosenttiin viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Teknologiaosakkeista koostuva Nasdaq-indeksi on tuottanut samana aikana reilusti yli 20 prosenttia vuodessa. Historiallisiin pitkän aikavälin keskimääräisiin tuottoihin verrattuna nämä tuottolukemat ovat olleet lähes kaksinkertaisia.

Inflaation hellittämiseksi olisi parasta toivoa leutoa, sateista ja tuulista talvea.

Tavallista korkeampien osakemarkkinatuottojen taustalla on ollut keskuspankkien talouskasvua elvyttävän rahapolitiikan tuottama myötätuuli, joka on palkinnut riskinottajia. Keskuspankkielvytystä on kasvatettu globaalista finanssikriisistä lähtien yli kymmenen vuoden ajan joka kerta, kun osakemarkkinat ovat kääntyneet laskuun. Adam Smithin klassikkoteoksesta Kansojen varallisuus tunnettu käsite vapaiden markkinoiden näkymätön käsi on viime vuosien aikana korvautunut keskuspankkien markkinoita tukeneella näkyvällä kädellä.

Tänä vuonna keskuspankkien osakemarkkinoita tukenut myötätuuli on kääntymässä vastatuuleksi. Talouskasvun tukemisen sijaan keskuspankkien huomio on nyt kiinnittynyt hintavakauteen eli inflaation torjuntaan. Yhdysvalloissa inflaatio on levinnyt hyvin laaja-alaisesti työmarkkinoille ja palvelusektorille siinä, missä Euroopassa se on edelleenkin pääosin energia- ja elintarvikehyödykkeiden niukkuudesta aiheutuvaa hintojen nousua.

Keskuspankit ovat aloittaneet inflaation torjunnan kiristämällä rahapolitiikkaansa. Käytännössä se on tarkoittanut keskuspankkikorkojen nostoja ja samalla lainarahan hinnan kasvua, kun markkinakorot nousevat sijoitusmarkkinoilla. Sijoitusmarkkinoilla olosuhteiden kiristyminen on näkynyt sekä osake- että korkosijoitusten arvojen laskuna. Jatkuessaan markkinakorkojen nousu näkynee laskupaineina myös kiinteistöjen ja muiden epälikvidien sijoituskohteiden arvostuksissa.

Keskuspankit ovat viestineet jatkavansa rahapolitiikan kiristämistä siihen asti, kunnes inflaation nousu saadaan kuriin. Yhdysvalloissa inflaation torjunta vaatinee talouden ajamista taantumaan, jolloin vahvana pysyneen työmarkkinan aiheuttama palkkojen nousupaine vähenisi heikkenevän työllisyyden myötä. Euroopassa tärkeämpää olisi saada energian hinnan nousupaineet kuriin, mutta keskuspankilla ei taida olla siihen oikeita välineitä käytettävissään.

Siksi inflaation hellittämiseksi olisi parasta toivoa leutoa, sateista ja tuulista talvea, jolloin fossiilittoman energian tuotanto riittäisi vastaamaan talven aikana kasvavaan energian kysyntään.

Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja Työeläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 5/2022.

  • Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.
Avainsanat: