Vuodenvaihteessa historiallinen sote-uudistus saatiin maaliin, kun uudet hyvinvointialueet aloittivat työnsä. Nimenomaan aloittivat: tehtävälistalla odottavat varsinaiset tavoitteet, eli terveyserojen kaventaminen, lihovan ja vanhentuvan väestön palvelutarpeisiin vastaaminen sekä kustannusten hillitseminen. Ei mikään helppo nakki.
Monelle tekniikan alan valkokaulustyöntekijälle julkisen terveydenhuollon kriisi ei näy omassa elämässä, ainakaan niin kauan kuin itse pysyy työterveyshuollon piirissä. Julkisen puolen todellisuus iskee silmille viimeistään silloin, kun oma tuottavuus töissä alkaa kärsiä vanhempien ja pikkulasten sairastellessa tai muistisairaiden isovanhempien vaatiessa hoivaa.
Välilliset vaikutukset eivät ole kuitenkaan ainoa syy, miksi teknisten alojen tulisi pitää sormea tarkasti sote-uudistuksen pulssilla. Nimenomaan teknologialla ja tuotantotaloudellisilla innovaatioilla voimme tarttua terveydenhuollossa tehottomuutta, turhautumista ja terveyseroja kasvattaviin juurisyihin.
Monimutkaisen sääntelyn ja ikuisessa valmistelussa olleen sote-uudistuksen johdosta innovaatioympäristö terveysalalla on ollut vuosikausia liki mahdoton. Osittain siksi Suomessa on syntynyt periaatteessa hienoa terveysteknologiaa, mutta liian usein nämä innovaatiot ovat jääneet pilotointivaiheeseen tai ratkaisemaan pientä erikoisalaa. Lopputulemana olemme takamatkalla esimerkiksi naapurimaihimme verrattuna monissa isoissa järjestelmätason innovaatioissa, kuten etälääketieteen täysmittaisessa mahdollistamisessa.
Nyt kun julkisen terveydenhuollon järjestäminen, rahoitus ja tuottaminen selkeytyvät ja riskit investoinneille pienentyvät, on yhdestoista hetki kuroa tämä takamatka. Pihtiputaan mummo pääsköön yhä lähilääkärin luo, mutta teknologiaorientoituneemman väen oirearviot voitaisiin hyvin kartoittaa tekoälyllä, hoitaa tehostetummin etänä ja lääkitä sekä monitoroida kotona myös julkisella puolella. Hyvinvointialueiden tuloksia tulee pystyä mittaamaan ja vertailemaan tekemättä tietojärjestelmien käytöstä ammattilaiselle tuntikausia kestävää kliksuttelua. Keskeistä on yhteistyö julkisen ja yksityisen välillä.
Sukupuolten välinen tasa-arvo eteni nykyiseen pisteeseensä toki lainsäädännöllisten reformien kautta, mutta yksittäisen ison nytkähdyksen eteenpäin aiheutti niinkin yksinkertainen teknologinen innovaatio, kuin pesukoneen keksiminen. Rakenteet ja ideaalit tarvitaan, mutta harppauksin edetään usein käytännön ratkaisujen kautta. Mikä vauhdittaisi terveydenhuoltomme samanlaiseen harppaukseen?
Kirjoittaja on entinen teekkarijärjestöjyrä, joka työskentelee nykyisin lääketeollisuudessa.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 1/2023.
- Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.