Hormonikierukasta tehtiin miljardibisnes

Suomalaisen professori Tapani Luukkaisen jo 1970-luvulla kehittämästä ideasta kasvatettiin Bayerin Turun tehtaalla teknisellä ja farmaseuttisella osaamisella huipputuote. Tekijät, DI Pirjo Sallinen, FT Manja Ahola, TkL Taina Tjäder, DI Ilkka Jutila ja farmaseutti Juha Lehtinen kuittasivat työstään Suomalaisen insinöörityöpalkinnon 30 000 euroa.

Palkintoraati, TEKin teknologiavaliokunta, toteaa työryhmän antaneen merkittävän panoksen kohdunsisäiseen hormoniehkäisyyn liittyvän teknologian kehittämiselle. Hormonikierukka on yhdistelmävalmiste, joka koostuu lääkeainetta vapauttavasta polymeeripohjaisesta hormonisylinteristä sekä eri komponenteista. Työssä ovat yhdistyneet lääkeaineen vapautumisen jatkokehittäminen polymeeripohjaisesta hormonisylinteristä sekä materiaalien yhteensopivuuteen ja toiminnallisten komponenttien toteutukseen liittyvät tekijät.

Miljardi rikki!

Hormonikierukan ympärille rakennetulle maailmanmarkkinat valloittaneelle tuoteperheelle satoi raadilta kiitosta myös tuotteen taloudellisen menestyksen ansiosta. ”Palkittavassa työssä on onnistuneesti hyödynnetty ja tuotteistettu aiemman tutkimustyön tuloksia, luotu Suomeen liikevaihtoa ja työpaikkoja.” 

Tuoteperheen ensimmäinen ehkäisin onkin ollut Suomen lääketeollisuuden suurin yksittäinen vientituote jo vuodesta 2001. Viime vuonna koko tuoteperheen maailmanlaajuinen myynti ylitti maagisen miljardin euron rajan.

– Ei sitä osattu kuvitellakaan, että tästä näin suuri menestys tulisi, tuotteen parissa jo 27 vuotta toiminut tuotannon projektipäällikkö, farmaseutti Lehtinen sanoo.

Projektista vastaava Sallinen kiittää menestyksestä myös suuren organisaation antamia mahdollisuuksia.

– Tuotekehitys ja markkinointi on saanut yhtiöltä kiitettävästi tukea. 

– Iso juttu on ollut myös se, että lähes manuaalisesta tuotannosta on siirrytty nykyisen mittakaavan prosessiin. Valmistusmenetelmän kehittäminen ja tuotannollistaminen on vaatinut myös runsaasti testausta ja kokeita, Sallinen jatkaa. 

Pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta 

Kun kyse on kohtuun asetettavasta lääketieteellisestä tuotteesta, on selvää, että myös kierukan komponenttien materiaaleilta ja niiden yhteensopivuudelta on vaadittu huolellista testausta.

Pitkäjänteisyyttä edellyttävällä lääketieteellisellä alalla haasteena ovat olleet tuotteen ja tuotannon kehittämisen lisäksi eri maiden erilaiset viranomaisvaatimukset sekä vaatimusten muutokset pitkien kehitysprosessien aikana.

Sallinen jakaakin tuotteen ja tiimin menestyksen kymmenien ihmisten ansioksi. 

– Tämän on mahdollistanut koko se joukko, joka on hormonikierukoiden tuoteperheen kanssa työskennellyt. Emme olisi tässä ilman insinööriosaamista, mutta emme myöskään ilman kliinisen tutkimuksen tai vaikkapa rekisteröinnin osaamista, Sallinen sanoo.

Insinöörien ja lääkäreiden yhteistyökin on sujunut hyvin. 

– Lääkärit ovat oppineet luottamaan diplomi-insinööriin. Gynekologian diplomi-insinööreiksi meitä täällä tituleerataankin, voittajat hymyilevät.

PALKITUT HENKILÖT
Pirjo Sallinen, DI, kemia ja kemian tehdastekniikka, projektijohtaja. Vetänyt tiimiä, jossa farmaseuttis-kemiallinen tuotekehitys, kliininen tutkimus, rekisteröinti, markkinointi ja tuotanto. (Kuvassa vasemmalla.) Manja Ahola, FT, lääketieteellinen tiedekunta, tuotekehityksen osastopäällikkö. Farmaseuttis-kemiallisen kokonaiskehityksen vastuuhenkilö ja projektitiimin jäsen. (Kuvassa toinen oikealta.) Taina Tjäder, TkL, kemian tekniikka, kehityspäällikkö, vastuullaan kehoon jäävät komponentit ja materiaalit ja asettimet. (Kuvassa oikealla.) Ilkka Jutila, DI, vanhempi tuotannonkehityksen asiantuntija, toiminut tutkijana erityisesti IUS-asettimien kehityksessä. (Kuvassa keskellä.) Juha Lehtinen, farmaseutti, ollut IUS-tuotantoon liittyvissä tuotannon kehitystehtävissä, tuotannon projektipäällikkö. (Kuvassa toinen vasemmalta.)

Projektijohtaja Pirjo Sallinen kertoo videolla, mikä pitkässä kehittämisprojektissa on ollut vaikeinta. Video: Tekniikka&Talous