Eroon perusteettomista palkkaeroista

Akavan työelämäasioiden asiantuntija Tarja Arkio uskoo, että sukupuolten välisiin perusteettomiin palkkaeroihin päästään käsiksi lakiuudistuksen myötä. Esimerkiksi tekniikan alan korkeakoulutettujen miesten ja naisten välinen selittämätön palkkaero on pysynyt vuosia 5–6 prosentissa.

Uutta on muun muassa se, että palkkakartoituksessa työntekijät on ryhmiteltävä tehtävien mukaan. Mukaan on otettava lisäksi sopimuspalkkaiset, kokonaistyöajalla olevat, osa-aikaiset ja määräaikaiset. Jos työpaikalla on käytössä palkkausjärjestelmä, on katsottava, että samaa tai samanarvoista työtä tekevät naiset ja miehet saavat samaa palkkaa.

Pelkkä palkkojen vertailu ei riitä, vaan on etsittävä syitä palkkaeroille ja poistettava niitä.

– Jos palkkaeroille ei ole perusteita, laki velvoittaa työnantajan ryhtymään toimenpiteisiin. Jos niin ei tehdä, työnantaja saattaa syyllistyä palkkasyrjintään, jonka laki kieltää. Palkkasyrjintätilanteet on selvitettävä ja korjattava nopeasti, Arkio selvittää.

Syrjintää kokevan on edelleen riitautettava asia itse, koska järjestöillä ei ole kanneoikeutta, eikä tasa-arvovaltuutetullakaan.

Akava on ajanut tasa-arvovaltuutetun kanneoikeutta, jotta tämä voisi viedä syrjintätapauksia eteenpäin. Silloin myös palkkasyrjintätapaukset pääsisivät mukaan. Arkion mukaan työnantajapuoli ei ole ollut asiasta innostunut.

Tietoa saatava työpaikoille

Arkion mielestä lakimuutos on merkittävä, jos palkkakartoitus saadaan toimimaan työpaikoilla.
Hän heittääkin pallon muille keskusjärjestöille ja Akavan jäsenliitoille ja neuvottelujärjestöille, jotta tieto lakimuutoksista kulkisi luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille sekä työpaikoille.

– Meidän kaikkien pitää viedä osaamista eteenpäin, jotta työpaikoilla tiedetään, että on keinoja puuttua perusteettomiin palkkaeroihin. Hetkessä asiat eivät muutu, mutta nyt lainsäädännössä on selkänoja.

Arkio kehottaa henkilöstön edustajia kääntymään oman liiton puoleen, jos näyttää siltä, että palkkakartoituksen tekeminen ei etene kuten pitäisi. Keskusjärjestöt ovat laatineet yhdessä konkreettisen mallin, miten palkkakartoituksen voi tehdä.

Jatkossa tasa-arvosuunnitelma palkkakartoituksineen vaaditaan joka toinen vuosi, ei enää vuosittain.

– Haluamme varmistaa, ettei tämä johda tasa-arvosuunnittelun laiminlyöntiin. Jos se tehdään hyvin joka toinen vuosi, se voi toisaalta olla jopa parempi kuin vuosittainen vähän sinnepäin tehtynä, Arkio vertaa.

Akavassa hyviä kokemuksia

Akavassa palkkakartoitus tehtiin runsas vuosi sitten. Akavan henkilöstöasioista vastaava johtaja Risto Kauppinen kuvailee, että sen tekoon suhtauduttiin neutraalisti; kukaan ei vastustellut eikä riemuinnutkaan.

– Tasa-arvoselvitys ja palkkakartoitus ovat erittäin hyvä organisaation kehittämisen apuväline: selvitetään, analysoidaan ja päätetään yhteistyössä henkilöstön kanssa, mitä asioita kannattaa ryhtyä kehittämään, Kauppinen summaa.

Akavassa prosessi sujui hyvin. Akavassa ei vertailtu vain naisten ja miesten palkkoja vaan tutkittiin, kohdeltiinko eri sukupolvia ja eri työtehtävissä toimivia tasapuolisesti. Koska Akavan henkilöstön koko on vain 35 työntekijää, kaikkien tehtävien palkkakartoitusta ei voitu tehdä.

– Saimme tulokset kahdessa vaativuusryhmässä. Toisessa naisen euro oli 114 senttiä ja toisessa 94 senttiä – eli eroa oli molempiin suuntiin. Palkkaerot eivät selittyneet sukupuolella vaan muilla tekijöille, joista yksi oli työsuhteen keston vaikutus palkkaan, Kauppinen kertoo.

Akavassa otettiin käyttöön palkkausjärjestelmä viitisen vuotta sitten, jonka ansiosta palkkaeroja oli jo korjattu saman vaativuustason tehtävissä.

– Kirjasimme myös tasa-arvosuunnitelmaan, että jos meille tulee auki sihteeri-assistentin tehtävä, ja hakijoissa on yhtä pätevä nainen ja mies, valitaan mies, Kauppinen kertoo.

Kauppisen mukaan on ajan kysymys, tuoko lakiuudistus käytännössä parannusta asiaan. Onhan Suomessa naisten ja miesten palkoissa vielä perusteettomiakin eroja, hän muistuttaa.

• Lue lisää Akavalainen-verkkolehdestä
   

Lähde: Akava