Enkelin nimi ei ole sattumaa

Kun idea on uusi ja mullistava, into on tapissa ja globaalit markkinat suorastaan odottavat valloittamistaan, voi esteeksi muodostua tyhjä pankkitili. Koska menestys uusilla markkinoilla on epävarmaa ja riskialtista, pankkilaina on poissuljettu vaihtoehto.

Suomen enkelisijoittajien yhdistyksen Fibanin toimitusjohtaja Jan Oker-Blom kertoo, että monet yritykset ovat täysin riippuvaisia enkeleistä tai omista sijoituksista. Ilman rahaa menestys jää usein haaveeksi, joten monelle startupille enkelisijoittaja ei ole liioiteltu nimi.

Sijoitukset kasvuyrityksiin hyödyttävät yhteiskuntaa nopeasti. Oker-Blomin mukaan startupit alkavat työllistää nopeasti ja ryhtyvät muihin hankintoihin.

Työpaikoista on tutkimustietoakin. Fibanin tutkimuksen mukaan enkelisijoitusten ansiosta on viimeisen neljän vuoden aikana synnytetty 13 000 työpaikkaa.

– Mutta ennen kaikkea nämä yritykset kehittävät jotain uutta, mikä luo kasvua.

Ei ole sattumaa, että enkelisijoittajat korostavat sellaisia sanoja, kuten uusi, mullistava, innovaatio ja globaali. Vuodesta 2009 startupeihin sijoittanut Timo Ahopelto kertoo, että nyt on käynnissä neljäs teollinen vallankumous.

– Siirrytään pois suuryritys- ja tuotantokapasiteettivetoisesta taloudesta kohti taloutta, jossa korkea jalostusarvo on menestyksen avain. Pk-yritykset ja startupit näyttävät suuntaa, ja meillä on vahva halu olla mukana tässä kehityksessä, sijoitusyhtiö Lifeline Venturesin osakas Ahopelto sanoo.

Ahopelto kertoo, että Lifeline Venturesin tavoitteena on olla mukana luomassa Suomeen ankkuriyrityksiä, jotka kasvavat isoksi ja luovat ympärilleen uusia yrityksiä. Yhtenä esimerkkinä Ahopelto mainitsee Supercellin, johon he sijoittivat alkuvaiheessa.

Ahopelto ei pidä huolestuttavana sitä, että suurin osa startupeista elää vain muutaman vuoden.

– Epäonnistuminen on osa prosessia. Jos vaikka oma yritykseni ei olisi aikanaan menestynyt, olisin silti saanut arvokkaan kokemuksen, jota en olisi voinut saada missään muualla.

Seitsemässä vuodessa kehitys enkelisijoittamisen ympärillä on ollut vauhdikasta.

– Kun aloitimme sijoittamisen, Suomessa ei oikeastaan kukaan tehnyt tätä systemaattisesti, Ahopelto kertoo.

Vuonna 2009 harva oli kuullutkaan termiä enkelisijoittaja. Koko homma kuulosti hämäräperäiseltä.

Kun Fibania vuonna 2010 alettiin hahmotella, mukana oli noin 20 sijoittajaa. He eivät paistatelleet julkisuudessa. Jokuhan olisi saattanut kadehtia rahakkaita pukumiehiä.

Nyt moni alaa seuraamatonkin tunnistaa enkelisijoittajien nimiä, Fibanissa on mukana 500 jäsentä ja valtio on tunnustanut enkelisijoittajien merkityksen.

– Enkelisijoittajan termi ei ole pelkästään tunnettu, vaan se mielletään pääasiassa myönteiseksi, Oker-Blom sanoo.

Enkelisijoittajat ovat kuitenkin vain osa sitä ekosysteemiä, joka mahdollistaa uusien, mullistavien ja menestyvien yritysten synnyn. Valtion rooli on ollut tärkeä.

Oker-Blom listaa edellytyksiä: valtiolla oli hetken aikaa verokannustin bisnesenkeleille, Slushissa on aina ollut läsnä poliittinen eliitti, innovaatiorahoituskeskus Tekesin vahva rooli, Kasvu Open ja muut hankkeet, tapaamiset ylimpien poliitikkojen ja presidentin kanssa, Aalto-yliopiston luominen ja vienninedistämismatkalle kutsuminen.

Osa asioista voi kuulostaa pieniltä, mutta ne ovat kaikkea muuta.

– Jotta meillä olisi ihmisiä, jotka ryhtyvät yrittäjiksi, tarvitaan yrittäjyyttä tukevaa asennetta, koulutusta, jonkinlaista sparrausta sekä viimeisenä alkuvaiheen rahoitusta.

Ahopelto kertoo, että hänestä on hauskaa auttaa tämän ekosysteemin rakentamisessa. Samalla hän muistuttaa, että start-up-buumista huolimatta eko-systeemin rakentaminen on vasta alussa.

– Israelissa tämä työ aloitettiin aika systemaattisesti vuonna 1985. Suomessa vuonna 2010.

Vaikka enkelisisijoittajia kiinnostaa tuotto, se ei ole ainoa asia, mikä heitä motivoi.

Oker-Blom kertoo, että Fibanin tutkimuksen mukaan enkelisijoittajia motivoi kaksi muutakin asiaa:

– Moni enkeli haluaa auttaa nuoria ja innovatiivisia yrittäjiä, olla mukana jossakin uudessa.

Myös Ahopellon mielestä tämä on tärkeää. He haluavat olla tiiviisti mukana yritysten rakentamisessa.

– Koemme itsemme enemmän yrittäjiksi kuin rahastonhoitajiksi.

Kolmas syy liittyy laajoihin asioihin. Annetaan erään tunnetun enkelisijoittajan tiivistää se:

– Haluan rakentaa Suomea ja antaa siitä, mitä olen Suomesta saanut takaisin Suomelle, pitkän työuran Nokian johtotehtävissä tehnyt Tero Ojanperä kertoo TEKin juhlavuoden ”120 tekniikan osaajaa” -haastattelusarjassa.

Vaikuttavuusinvestointi valtaa alaa

Sekä Suomessa että maailmalla sijoittajat ovat alkaneet kiinnostua vieläkin suoremmasta vaikuttamisesta. Vaikuttavuusinvestoinnissa on kyse siitä, että sijoitus jo lähtövaiheessa määritellään niin, että se tuottaa jotain hyvää yhteiskunnalle.

Esimerkkinä Oker-Blom kertoo, että kunta voisi vaikkapa toteuttaa lastensuojelussa varhaisen huostaanoton mallia sijoittajien rahoilla. Kun tällaista ohjelmaa on pyöritetty sovittu aika, tarkastellaan toiko se säästöä kunnalle. Osa tuotosta maksetaan sijoittajille.

Vaikuttavuusinvestoinnin kohteita löytyy erityisesti ympäristönsuojelusta, sosiaalisista parannuksista ja terveysinnovaatioista.

– Itse uskon, että tämä on trendi, josta tulee jopa seuraava käytäntö.

Suomessa esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on perustanut sosiaaliseen vaikutukseen pyrkiviä SIB eli social impact bonds -rahastoja.

Oker-Blom haluaisi laajentaa vaikuttavuusinvestoinnin määritelmää entisestään. Hänen mielestään vaikuttavuusinvestointi voisi olla myös sellainen, jonka avulla säästetään rahaa.

Hän käyttää esimerkkinä yritystä, joka voisi satelliittikuvien perusteella päätellä millaisia kiinteistöjä kullakin tontilla on. Näin valtio säästäisi epäselvissä tilanteissa lisäselvitysten tekemisestä.

– Puhumattakaan siitä millainen vientituote se voisi olla.