Koulutuksen saralla hallituksella on yksi selkeä leikkauskohde, eli aikuiskoulutustuki. Keskeiseksi ongelmaksi julkisessa keskustelussa on nähty tuen suuntautuminen jo valmiiksi pitkälle koulutetuille.

Uuden oppiminen kuuluu vahvasti nykyiseen työelämään ja tämä koskee niin työntekijää kuin johtajaakin. Mikäs siinä, työhän opettaa tekijäänsä! Tämän työssä oppimisen lisäksi esille nousee usein tarve oman osaamisen leventämiselle esimerkiksi opiskelun avulla.  

Jatkuva oppiminen muuttuu koko ajan kriittisemmäksi menestystekijäksi niin ihmisille, yrityksille kuin Suomellekin. Henkilökohtainen osaamistili voisi olla uuden palvelukeskuksen rohkea kokeilu numero yksi.

Kalevalan lukemisessa tiivistyy se, miksi koulutuksesta, osaamisesta ja sivistyksestä on niin hankalaa keskustella.

Mikä on suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila? Mitä koulutuksella halutaan saavuttaa ja millä toimilla tavoitteet saavutetaan? Tähän kysymykseen vastaa hallituksen koulutuspoliittinen selonteko, joka linjaa suomalaista koulutuspolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen.

Nykyisessä työelämässä tekniikan ammattilaiselle uuden oppiminen ei ole mitään ylellisyyttä, vaan välttämättömyys. On kaikkien etu, että suomalaisten osaamistasoa pyritään nostamaan pohjakoulutukseen katsomatta, ketään unohtamatta.

Valkoihoinen ennen tummaihoista, mies ennen naista. Kuulostaa vähän 50-lukulaiselta? No, tällainen järjestykseen asettaminen on ihan normaalia myös näin vuonna 2020. Muoto vain poikkeaa 70 vuoden takaisesta.

Mahdollisen talouskriisin seuraukset talouteen ovat aiheuttaneet lomautuksia ja irtisanomisia. Talouden myllerryksen vaikutukset voivat olla tekniikan akateemisten kannalta vasta alkamassa.

Kukaan tekniikan alaa seuraava ei ole voinut välttyä kuulemasta Suomea vaivaavasta osaamispulasta. Ilmiö ei ole eilisen uutisia, vaan on vaivannut suomalaisia työmarkkinoita jo pitkään. Ilman toimenpiteitä tilanne ei muutu, ja nyt pitää kiireesti löytää ratkaisuja.

Useimmat meistä pääsevät elämänsä aikana hakemaan töitä. Työnhaku on ihmiselle melkoisen tärkeä juttu, mikä usein näkyy myös siihen uppoavana aikana. En ole ihan kerran tai kaksi kuullut sanottavan, että ”sehän on kokopäiväduuni jo itsessään”. Mutta voisiko usein raskasta ja vaivalloistakin prosessia jollain tavalla helpottaa?

Elinikäinen oppiminen on nykyään hip, pop ja cool. Myös jatkuvaksi oppimiseksi nimitetty ajatus lähtee siitä, että ihminen omaksuu uusia tietoja ja taitoja koko työuransa mittaan, ei ainoastaan virallisesti koulunpenkillä.